Herra Insinööri Claes Gustaf Nording

Karjaan rippikirja, Kiilan kylä

Karjaan Kiilan kylään ilmestyy 1770-luvun lopulla maanmittari-insinööri Claes Gustaf Nording, jolle on merkitty syntymäajaksi 24.1.1753. Hänen puolisonsa on Mustion entisen ruukkisaarnaajan, silloisen Karjaan kappalaisen Henrik Wareliuksen tytär Fredrika Lovisa. Perheen lapsista ensimmäinen haudattiin Snappertunan kirkkomaahan tammikuun puolivälissä 1780. Seuraavan vuoden kesäkuussa syntyi poika Gustaf Fredrik Kiilassa.

Samalla vuosikymmenellä perhe muutti Lopen pitäjän Vojakkalan Sokalaan. Tytär Gustava Ulrikan syntymäpaikkaa vuodelta 1785 en ole onnistunut paikallistamaan, mutta poika Anders Johan syntyi Sokalassa 1788. Maanmittari-insinöörimme palkkatilalla eivät asiat ilmeisesti sujuneet kovin mallikkaasti, sillä joulukuussa 1790 kruununvouti Fredrik Sandberg lähetti lääninhallitukseen vaatimuksen, jonka mukaan Nording pitäisi häätää talostaan. Tämän hyvin harvinaisen vaateen taustalla olivat "palkansaaja", joita kruununvouti sitten edusti. Ongelma päättyi lopulta siihen, että Claes Nording myi Sokalan pois.

Hän kuoli Turun ruotsalaisessa seurakunnassa vuonna 1810. Vaimo Fredrika Lovisa oli menehtynyt vuotta aiemmin Snappertunassa, missä perhe ilmeisesti tuohon aikaan asui. Ainakin aikuistunut tytär Gustava Ulrika sai kolme aviotonta lastaan (1805, 1814 ja 1826) tässä Karjaan ja Tammisaaren liepeillä sijainneessa pikkupitäjässä, jonka tunnetuin maamerkki on Raaseporin linna. Nykyään alue kuuluu tuon nimiseen kaupunkiin.

Poika Gustaf Fredrik oli kuollut Sokalassa 1789 ja pikkuveli Anders Johan myöhemmistä vaiheista en ole löytänyt tietoja. "Mamselli" Gustava Ulrikan tytär Eva Johanna kuoli kovaan kuumeeseen 1822 vain seitsemän vuoden iässä. Isoveli Johan Fredrikin tai pikkusisko Ulrika Carolinan tulevaisuus on sekin jäänyt selvittämättä. Tiedot löytyisivät luonnollisesti Snappertunan rippikirjoista, joita ei toistaiseksi löydy Digitaaliarkistosta eikä Digiarkistostakaan.

Samoin jää mysteeriksi insinöörimme syntymäpaikka. Ehkäpä hän tuli Karjaalle Ruotsista, sillä mm. läheiset Mustion ja Fagervikin ruukit vetivät puoleensa emomaan ammattimiehiä.