Johanneksen puoliso (vih. 25.2.-1709) oli Tammelan kirkkoherran tytär Kristina Gottleben, syntynyt 1686. Kun pari vihittiin, ilmestyi painosta tilaisuutta juhlistamaan pienoinen vihkonen, jolla oli asianmukainen monisanainen nimi:
Då adjunctus ministerii uthi Tammela;
wördig och wällärde Herr JOHAN BARCK Brudgummen:
med Ehreborne och Dygderijka Jungfrun
Jungfru CHRlSTINA GOTTLEBEN Bruden;
Ett Fast och oryggeligt Ächta-Förbund med hwarannan beslöt
På Prästegården i Tammela den 25 Februari 1709.
Vihkosessa oli kolme runoa tai runontapaista, joissa tällaisten runojen malliin koetettiin laskea leikkiä sulhasen nimen kustannuksella (ruots. barck, puun kuori, pettu). Ensimmäisen, verrattain lyhyen, tekijä oli sulhasen lanko, Agneta-sisaren mies (v:sta 1704), sillä hetkellä vielä Turun koulussa konrehtori, maisteri Johan Zidbeck, toisen huomattavasti pidemmän runon sepitti morsiamen serkku Johan Haartman, maisteri ja collega supremus samassa Turun koulussa. Kolmas ja viimeinen runo oli taas varsin lyhyt ja kuuluu:
Hwad är thet som iag will skrifwa’?
Fast min plicht mig wil nu drifwa
At fullgiöra detta här:
Sij! min Fiäder är så klener
Och iag sielf så trög och sener
At fullfölja mitt begär.
Doch så wil iag mig fördrista
Med förönskan at utbrista:
Meer knapt fordras lär af mig:
Gud han af ett nådigt sinne
Hafwe altijd Ehr i minne;
Tage Ehr och sidst til sig.
Således sin Broderliga skyldighet
sökt at effterkomma
Gabriel Gottleben
Gab. Fil. Gab. Nepos.
Johannes nimitettiin Jokioisten kappalaiseksi 1717 ja Tammelan kappalaiseksi 1722. Hänet haudattiin 70-vuotiaana Tammelan kirkkoon 5.2.1749. Kristina eli vielä leskenä. Heillä oli ainakin seuraavat lapset:
1. Kristina Barck, 1711-1801, pso. 1733 apupappi Johan Avellan.
2. Gabriel Barck, s. 17.8.1712, kappalainen Tammelassa, 1.pso. Beata Sonck.
3. Johannes Barck, s. noin 1713. Ehkä sama kuin 19.2.1714 kuollut pieni poika, joka haudattiin "ilmaiseksi alemmas kirkkoon".
4. Gustaf Barck, s. noin 1715 tai 1718 – haud. 1770, pitäjänapulainen.
5. Katarina Regina Barck, s. noin 1717.
6. Charlotta Susanna Barck, s. noin 1719.
7. Helena Kristina Barck, s. noin 1721.
8. Karl Barck, s. 1724, lääninlampuri.
Gabriel Barck, n. 1712 – 7.5.1788, oli kuten isänsäkin kappalainen Tammelassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Koivulahden kappalaisen tytär Beata Sonck, 23.5.1709 – 28.2.1741.Beata oli ilmeisesti asunut isänsä serkun, maisteri ja tuomiokirkon taloudenhoitajan Jakob Gavelinin kasvatettavana Turussa vuodesta 1731. Gabriel ja Beata vihittiin Turun ruotsalaisessa seurakunnassa 17.3.1738. Beatan varhaisen kuoleman jälkeen 29 vuoden iässä meni Gabriel vielä naimisiin 1743 Beata Charlotta Jägerhornin kanssa. Gabriel haudattiin 76 vuoden ikäisenä 14.5.1788.
Gabrielilla ja Beatalla (Sonck) oli kaksi lasta. Johannes Barck, joka syntyi 1739 Tammelan Kydön Kirstilän talossa, jäi jatkamaan sukua. Hänen 1741 syntynyt veli Jakob Barck kuoli nähtävästi jo saman vuoden syksyllä.
Johan Barck, s. 6.8.1739 Tammelassa, pääsi ylioppilaaksi 1757 ja tuli, julkaistuaan juridisaiheisen väitöskirjan, Turun hovioikeuteen auskultantiksi 1768. Hän palvelikin sitten tätä laitosta ikänsä kaiken kohoten lopulta hovioikeudenneuvokseksi 1797. Turussa hän kuoli sotavuonna 1808 (joulukuun 16:ntena) .
Johanin vaimo 15.10.1774 oli Hedvig Sofia Smaléen, s. 1756. Leskirouva Hedvig Sofia kuoli 60 vuoden iässä Ruotsissa 19.8.1816.
Johanilla ja Hedvig Sofialla oli kuusi lasta. Vanhin, Hedvig Sophia Barck, s. 26.9.1774 Pernajan kirkonkylän Baijarsilla, äitinsä kotitilalla. Samuel Johan Barck syntyi 19.10.1777, Axel Gustaf Barck 26.9. 1779, Carl Gabriel Barck 20.2.1781, Agatha Sophia Barck 13.12.1782 sekä Johanna Lovisa Barck 1775 tai 1776. Johanna Lovisan puoliso oli turkulainen hovioikeuden aktuario Petter Gustaf Alléen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti