Tauko päättymässä

Juhan suku-uutiset on ollut pienellä tauolla, mutta palaa taas linjoille viimeistään huhtikuun alussa :)

Piispan vaakuna

Kuva J.Vuorela 16.2.2013

Turun Tuomiokirkon Pormestarin kuorissa on piispa Konrad Bitzin hautakivi. Sen keskiössä on upea piispan vaakuna, joka leikkautuu kauniisti itse muistotekstiin;

S(EPULCHRUM) VENERABILIS
P(AT)RIS
D(OMI)NI CO(N)RADI E(PISCO)PI
AB(OE)N(SIS)
O(BIIT) AN(N)O MCDLXXXIX
XIII DIE MARTII


Hannu Laaksosen suomentamana;

Kunnioitettavan isän, herra Conradin, Turun piispan, hauta, (hän) kuoli vuonna 1489 maaliskuun 13. päivänä.

Herra Bitz oli piispana vuosina 1460-1489. Hänen kuvaillaan olleen "renessanssia enteilevä persoona", joka monitaitoisena miehenä vaikutti merkittävästi sekä Turun että koko Suomen kehitykseen politiikassa ja kulttuurissa.

Teatterimuseon viesti sukututkijoille

Teatterimuseon uusi palvelupaketti sukututkijoille:
MELKEIN SUKUA NÄYTTELIJÄLLE

Onko sukututkimuksessasi tullut vastaan mielenkiintoinen tieto mahdollisesta näyttelijästä tai muusta teatterialan henkilöstä? Haluatko tietää oletko sukua näyttelijälle? Teatterimuseon arkiston tutkijapalvelu tarjoaa sukututkijoille henkilökohtaista palvelua, jonka avulla pääsee alkuun teatterin ja teatterihistorian tutkimuksessa.

Palvelupaketti sisältää:
- alkuselvityksen, jota varten asiakas toimittaa etukäteen haluamansa henkilön nimen ja/tai muita jo tiedossa olevia faktoja.
- raportin alkuselvityksestä, jonka perusteella todetaan, löytyykö Teatterimuseon kokoelmista kaivattua tietoa
- jos tuloksia löytyy, sovitaan käynti tutkijapalveluihin
- tieto- ja kuvapalvelun tutkijan henkilökohtaisen neuvonnan sekä aineistohaun Teatterimuseon tutkijasalissa (1h), missä sukututkijan käytössä ovat mm. Teatterimuseon tietokanta, teatterialan käsikirjasto, lehtikritiikit, käsiohjelmakokoelma sekä arkistokokoelmat.
- rajatun määrän kopioita/tulosteita sekä mahdollisesti löytyvän valokuvan digitaalisessa muodossa (ns. katselukuva jpg -tiedostona)

Palvelupaketin hinta on 40 € (lisäksi mahdolliset kuvankäyttömaksut tapauskohtaisesti). Jos alkuselvityksen mukaan haettua tietoa ei löydy ja tutkimus päättyy siihen, maksua ei peritä.

Normaalisti Teatterimuseon tutkijan tekemä alkuselvitys raportteineen sekä henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus 30 € / tunti. Valokopiot ja tulosteet 0,3–1 €/kpl, digitaalinen kuvakopio 15 €.


Tiedustelut ja varaukset:
Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu
tietopalvelu@teatterimuseo.fi / p.0207 961 672

Elias Heermanin sukuperä

Sain netin kautta pienen tiedustelun koskien Karjalohjan alueen Heerman-sukuja. Kadoksissa oli kysyjän isoisoisoisä Elias Heerman, joka oli syntynyt 26.4.1839 ja kuollut 14.3.1885.

Kysyjän mukaan Elias oli kotoisin Karjalohjalta, mutta tosiasiassa hän syntyi Suomusjärven Nummijärven kylän Sepän talon torpassa. Sekaannus saattoi syntyä sen takia, että Nummijärvi liitettiin 1870-luvulla Karjalohjaan.

Eliaksen vanhemmat olivat Sepän muonatorppari Nils Heerman ja hänen vaimonsa Justina Eriksdotter.  Tarkempi tietojen selaaminen jää tällä kertaa tarpeettomaksi, sillä kirjoittelin melko lähes tarkalleen 11 kuukautta sitten juuri Nils Heermanin "arvoituksesta". Tuosta tarinasta löytyykin sitten lisätietoa tapauksesta.

On todella mukavaa itselleni, kun suvuistaan kiinnostuneet löytävät tällä tavalla melko läheisiäkin esivanhempia blogini jutuista.

Sukunimen muutos

Olin jo tavallaan aikojen alusta tiennyt, että isoäitini isä Kustaa Fredrik suomensi aikanaan sukunimensä Wareliuksesta Verholaksi. Tämän suomentamisen tarkka ajankohta oli kuitenkin jäänyt arvoitukseksi enkä sitten loppujen lopuksi ole pohtinut enää vuosikausiin.

Merkillistä kyllä, aina kun sitä vähiten odottaa, törmää sitten näihin pikkutietoihin. Vaikka niitä ei ole edes millään tavalla etsimässä. Tällä kertaa selailin Historiallista Sanomalehtiarkistoa bongatakseni sieltä mukavia ilmoituksia tai tekstejä Juhan suku-uutisten Facebook-sivulle.

Vaikka talon nimestä Varola muodostettu Warelius-nimi oli ollut käytössä jo 1600-luvun lopulta lähtien, innostui Kustaa Fredrik kymmenien tuhansien muiden tavoin kirjailija Johannes Linnankosken kehotuksesta nimien suomalaistamiseen. Oikea hetki oli Linnankosken mielestä 12.5.1906, jolloin oli tullut kuluneeksi tasan sata vuotta J. V. Snellmanin syntymästä.

Vuonna 1906 12. päivä toukokuuta osui lauantaiksi ja tuolloin ilmestynyt Suomalainen Wirallinen Lehti joutui painamaan reilut viisikymmentä lisäsivua saadakseen kaikki nimien muutokset näkyville. Luettelo kulkee paikkakuntien mukaan aakkosjärjestyksessä, joten vaikkapa omien isoisovanhempien etsiminen on melko helppoa.

Syytä sukunimen Verhola ottamiseen en ole keksinyt. Ehkäpä Kustaa Fredrik vain yksinkertaisesti pyydysti sen jostain ilman sen kummempaa taustaa. Kaunis nimi, joka ei valitettavasti siirtynyt eteenpäin. Kustaa Fredrikillä ja hänen vaimollaan Seliina Adolfiinalla oli neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Molemmat pojat menehtyivät jatkosodassa ja toinen tyttäristä eli koko ikänsä naimattomana sekä lapsettomana. Kun sitten isoisäni vei jäljelle jääneen tyttären vihille, muuttui hänen sukunimensä Vuorelaksi ja Verhola jäi historiaan.

Kummallinen kivitaulu

Kuva T. Kulmala

Ystäväni T. Kulmala toimitti minulle oheisen valokuvan. Siinä komeilee venäjänkielinen kivitaulu, joka sijaitsee Airiston matkailukeskuksen rakennuksen seinässä, merenpuoleisen terassiportaikon alapäässä.


Onko blogini lukijoilla tietoa, minkä takia tämä ilmeinen muistotaulu on kyseiseen seinään muurattu?

Klikkaamalla kuvaa saat sen avautumaan suurikokoisena.

Danbomista Cederbom

Suomusjärven kappalaisena 1700-luvulla toimineen Johan Danbomin ja hänen vaimonsa Sara Urnovian pojista Adolf Fredrik (s. 1766) vihittiin papiksi 1792. Saman tien hänestä tuli Sammatin kappelin armovuodensaarnaaja ja paria vuotta myöhemmin Karjalohjan pitäjänapulainen. Siellä hän myös kuoli nuorella iällä toukokuussa 1799.

Adolf Fredrikiä seitsemän vuotta myöhemmin syntynyt Elias-veli otti käyttöön sukunimen Cederbom. Hänestä tuli kotipitäjänsä Suomusjärven kappalainen 1800-luvun alkuun mennessä. Eliaksella oli useita lapsia vaimonsa Anna Maria Walinin kanssa.

Kolmesta pappisuralle antautuneesta veljeksestä vanhin oli 1765 syntynyt Johan Erik Danbom. Hän tuli papiksi 1791 oli tämän jälkeen isänsä apulaisena Suomusjärvellä. Hän kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna alkuvuodesta 1806.


Tässä lyhyttäkin lyhyemmässä jutussa on ongelmana se, että miksi Elias alkoi käyttämään sukunimeä Cederbom!