Paljasjalka-Kalle

Kemiön Trotbyssä kuoli tammikuussa 1880 merkillinen mies. Rakennusmestari ja talonisäntä Karl Sederholm oli syntynyt 5.1.1799 Kaskärrin kylän Nedegårdissä isäntä Anders Michelssonin ja Maja Johansdotterin perheeseen. Sukunimensä Karl on ottanut jostain muualta, sillä hänen omassa perheessään sitä ei näyttäisi käytetyn.

Nuorempi sukupolvi ei enää vuonna 1880 tietänyt kovin paljoa Karlin nuoruuden ajoista, mutta hänen suuren varallisuutensa tiedettiin olleen perua miehen rakennustöistä Turun suuren palon jälkeen viitisenkymmentä vuotta aiemmin. Tosin eräiden mielestä Sederholm oli aikanaan löytänyt aarteen, mutta todellisuudessa ainoa aarre oli miehen ahkeruus ja säästäväisyys.

Hän asui viimeistään 1830-luvulta alkaen Kemiön Östermarkin Mellangårdin talossa, josta paria vuotta ennen kuolemaansa muutti Trotbyn Östergårdiin.

Karl Sederholm työskenteli kovassakin pakkasessa paljain jaloin. Jos joku tätä erehtyi surkuttelemaan ja lahjoittamaan uudet saappaat miehelle, oli tämä taas seuraavana päivänä paljain koivin. Saappaat Sederholm oli myynyt ja pistänyt rahat visusti talteen. Niinpä kemiöläiset olivat antaneet hänelle lisänimen "Paljasjalka-Kalle". Tällä nimellä he työteliästä toveriaan myös avoimesti kutsuivat.

Eräästä Hiittisten pitäjässä aikoinaan pidetystä huutokaupasta oli Paljasjalka-Kalle ostanut punaisen teloittajan kaavun. Sitä hän piti vuodevaatteenaan, joten taika-uskoinen Sederholm ei ollut. Kaapu annettiin seurakunnan omaisuudeksi ja  kirkon haltuun, mutta kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen yhteydessä se myytiin tarpeettomana. Viimeinen mestaus, jossa tätä kaapua luultavasti myös käytettiin, oli Kemiössä ollut vuonna 1816. Tuolloin eräs renkimies oli emäntäänsä rakastuneena tappanut isäntänä ja saanut tästä kuolemantuomion. Hiittisten kirkon luona piti vielä 1880 olla mestauspölkyn ja muiden mestaustarpeiden jäänteitä.

Kommentit

Suositut tekstit