Sananen tehtailija Fromholztin elämästä

Kiskon Liipolan kylän Alhan talon lampuodiksi tuli 1810-luvulla Pohjan pitäjän Järnvikissä syntynyt Johan Jacob Fromholdt. Hänen vaimonsa Eva Maria Holmberg oli myös kotoisin Pohjasta, Skurun kylästä. Nuori pari asusti ensi alkuun miehen kotitalossa, Järnvikin Wästergårdissa. Sieltä he lähtivät 1810-luvun alussa Liipolaan. Järnvikin Fromholdteista moni muutti Kiskoon avioliiton myötä ja niinpä Johan Jacobilla oli paljon sukulaisia mm. Liipolan naapurissa sijaitsevassa Haapaniemen kylässä.

Alhalta Fromholdtien perhe muutti vuonna 1818 Haapaniemen keskiaikaisten linnanraunioiden vieressä sijaitsevaan säterikartanoon, jossa isä Johan Jacob jatkoi lampuodin uraansa. Kiskon Kirkkojärven Uudenmaan puolella sijainneet talot ja torpat omisti lähes kokonaan Kosken ruukki, joten varsinaisia talollisia ei tuolla seudulla ollut. Komeasta säterikartanosta perhe siirtyi jo 1821 Hirvelän torppaan. Siellä isä Johan Jacob myös kuoli 1834. Täten ennen lapsikatraasta suurin osa oli ehtinyt hajaantua maailmalle.

Vuonna 1815 syntynyt Gabriel lähti nuorena miehenä Pohjan pitäjään päätyen lopulta Turun kaupunkiin. Sukunimenään hän käytti muotoa Fromholtz ja turkulaiset oppivat tuntemaan hänet kuvanveistäjänä. Toukokuussa 1851 Gabriel meni naimisiin itseään pari vuotta nuoremman Lovisa Bergmanin kanssa, joka oli torpparin tytär Bromarvin pitäjästä. Seuraavana vuonna syntyi perheen esikoislapsi, tytär Evelina Gabriella. Samassa taloudessa asuivat myös Lovisan aviottomat lapset, Aleksandra Lovisa -tytär, joka oli siskoaan noin kahdeksan vuotta nuorempi sekä tätä neljä vuotta vanhempi velipoika Wilhelm Ferdinand. Molempien isä oli hyvin varmasti Gabriel, vaikka he ennen avioliiton solmimista syntyneitä olivat aviottomia.
Gabriel Fromholtz oli jo tuossa vaiheessa saavuttanut ilmeisen arvostetun aseman yhteiskunnassa, sillä hänet mainitaan mm. köyhäinhoidon johtokunnan jäsenenä 1850-luvun loppupuolella.

Kuvanveisto ei ilmeisesti elättänyt perheellistä miestä ja sen ohessa Gabriel ryhtyi tekemään huonekaluja tehdasmaisesti. Valitettavasti tämä vuonna 1852 projekti loppui julkiseen konkurssihuutokauppaan, jossa tehtailija Fromholtzin omaisuutta kaupattiin halukkaille ostajille huhtikuun lopulla 1864. Myyntiin tuli palovakuutettu talo numero kaksi ensimmäisen korttelin kahdeksannessa osassa, Linnankadun varrella. Tämä talo oli ilmeisesti ollut Fromholtzin velkojen panttina.

Konkurssin läpikäytyään muutti Fromholtzien perhe Helsinkiin. Siellä he viihtyivät muutamia vuosia, mutta jatkoivat lopulta matkaansa Pietariin. Suuremmassa kaupungissa oli runsaasti työmahdollisuuksia, vaikka ikä alkoikin pian painaa Gabrielin ja Lovisan harteita. Lovisa kuoli Pietarissa joulukuun viimeisenä päivänä 1885. Gabriel oli edesmennyt jo aiemmin. Lapsista Wilhelm Ferdinand kuoli Turussa 1865, kun taas Evelinan työskenteli Helsingissä ainakin vielä 1880-luvulla kirjanpainoalalla.

Ajatuksissani on laajempi katsaus Fromholdt -sukuisiin, sillä Pohjan pitäjän Järnvikistä kotoisin olleen suvun jälkeläisistä useat olivat naimisissa omien sukulaisteni kanssa.