Nousiaisten Allenius/Alleen -suvun tarinan loppu

Gustaf Alleniuksen perhe Kangasalan rippikirjassa 1773-84
Gustaf Allenius syntyi 18.12.1700 Nousiaisissa ja tuli ylioppilaaksi Turun koulussa 1722. Hän oli Kurun kappalainen vuodesta 1725 ja lienee avioitunut melko pian sen jälkeen. Gustafin vaimo oli papin tytär Anna Katarina Florin, joka ol syntynyt vuonna 1707 Hämeenlinnassa.
Kurun aikoina syntyi kuusi lasta. Vanhin lapsi Susanna Gertrud Allenius, 1726 – 1804, sai puolisokseen  Virtain kappalaisen Johan Långhjelmin. Pojasta Gustaf Alleniuksesta, 1730 – 1808, tuli aikanaan Ahvenanmaan Föglön kirkkoherra. Katarina Allenius syntyi 1732 ja kuoli naimattomana 1810-luvulla. Eva Kristina Allenius, 1736 – kuollut ennen 1787, avioitui ensin Tampereen saarnamiehen, fil.maist. Nils Widbomin kanssa ja  myöhemmin maanmittari Georg Hartlin kanssa. Johan Allenius, myöhemmin Alléen, 1738 – 1805, oli Tampereen rykmentin Vesilahden komppanian katselmuskirjuri, postimestari, kaupunginvanhin ja Tampereen kasööri. Märta Maria Allenius, 1741 – 1811, avioitui ensin komissiomaanmittari Carl Krusellin kanssa, myöhemmin Kauvatsan saarnamiehen Mathias Forsiniuksen kanssa. Ruoveden kirkkoherraksi Gustaf nimitettiin 1745 ja Kangasalan kirkkoherraksi 1751. Gustaf avioitui toistamiseen Kangasalla, ja taaskin oli morsian papin tytär, Kristina Forselius. Tästä toisesta liitosta syntyi vielä kolme lasta.
   
Ollessaan Kangasalla kirjoitti Gustaf 1753 kuvauksen Kangasalan seurakunnasta (Beskrifning öfver Kangasala församlingen). Uusi Kangaslan kirkko rakennettiin myös Gustafin aikana. Juuri virkaan tullut uusi kirkkoherra Allenius oli pyytänyt kihlakunnanoikeudelta todistusta vanhan kirkon kunnosta, seurakunnan varattomuudesta ja uuden kirkon rakennuskustannuksista. Pidetyn katselmuksen jälkeen todettiin kokonaan uuden kirkon rakentamisen tarpeellisuus. Pitäjäläiset tuntuivat mieslukuisesti osallistuneen siihen kihlakunnanoikeuden istuntoon, jossa kirkkoasiaa käsiteltiin. Tuntuu siltä, ettei mainittu rovastintarkastuksen päätös ollut erityisen yksimielinenkään, sillä suuri joukko Kangasalan isäntiä esiintyi käräjillä rustitilallinen Simo Huikkolan ja lautamies Kristoffer Alleniuksen johdolla rakentamista vastaan niin käyttäytyen, että saivat sakkoja.
   
Kuninkaallinen majesteetti Adolf Fredrik vahvisti rakennuspäätöksen 18. joulukuuta 1760. Edelleen elettiin taloudellisesti huonoa aikaa Ruotsi-Suomessa, sillä Ruotsi kävi parhaillaan heikosti menestynyttä sotaa Preussia vastaan. Puolueet taistelivat keskenään ja rahan arvo laski katastrofaalisesti. Kangasalan kirkon piirustukset hyväksyttiin kuninkaan neuvostokamarissa Tukholmassa kesäkuussa 1762. Kangasalla pitäjäläiset alkoivat kuitenkin katua päätöstään rakentaa kirkko kivestä. He anoivat tuomiokapitulilta oikeutta rakentaa kirkkonsa puusta.  Maaherra antoi päätöksensä lokakuun 15. päivänä 1764. Päätöksessä todetaan kiviä jo ajetun paikalle kirkkoa varten. Rakennusmestari Piimänen ja muurausmestari Gustav Rosenberg sitoutuivat Kiskon pitäjässä louhimaan 750 kuormaa kalkkikiveä tai sen verran kuin kirkkorakennukseen tarvitaan, jos pitäjäläiset kuljettavat kivet rekikelien aikana kirkkovallille. Oli päätetty, että seurakuntalaiset itse suorittavat rakennustyön, kukin talo mieslukunsa mukaan. Vaikka rakentamispäätöksen vahvistamisen jälkeenkin esiintyi vastustusta kivikirkon rakentamiseen, työ saatiin kuitenkin alkuun v. 1764. Kirkkoherra Allenius joutui syksyllä 1765 pahaan välikäteen, kun muurausmestari kahden kisällinsä ja oppipojan kanssa joutui odottelemaan kaksi viikkoa ilman työtä ja vaati kirkkoherralta korvausta. Pitäjän herrasväet olivat pitäneet kirkon rakennukselle tuotuja kiviä kelvottomina. Sitäpaitsi kesä oli ollut sateinen, jonka takia talonpojat tarvitsivat enemmän aikaa korjuu- ja kylvötöihinsä. Rakennustyön aikana pidettiin ensimmäinen virallinen tarkastus työmaalla elokuussa 1765.  Kun sisustustyöt olivat valmistuneet, kirkko vihittiin ilman tornia marraskuun ensimmäisenä päivänä 1767. Sen vihki Oriveden rovasti Anders Salovius piispa Mennanderin määräämänä. Rovasti Salovius "puhui sopivasti" 2. Kor. 8:23 johdolla: "Ja sen me olema tehnet sen suuren uskalluxen tähden cuin meillä teidän tygön on ja niin myös meidän veljeimme tähden. Kirkko nimitettiin prinssi Kustaan kirkoksi".

Gustaf sai lääninrovasti arvon 1773. Lopullisesti kirkko torneineen valmistui syksyllä 1776. Lopputarkastuksen suorittanut Anders Jansson sanoi 11. marraskuuta 1776 päiväämässään pöytäkirjassa kirkkoa hyvin kauniiksi ja tilavaksi. Mutta hänellä oli huomautuksiakin: Muurausmestarityö ei näytä joka paikassa yhtä hyvältä. Varsinaisten kirkon seinien muuri näyttää olevan suuremmella huolella rakennettu, mutta tornin muuri ei ollut yhtä hyvää työtä. Kivet olivat huonosti asetetut, kalkin laatu oli huonompaa. Yhdessä ja toisessa paikassa muuri näyttää ikäänkuin tahtovan horjua äärettömän painon alla. Tarkastaja näki halkeamia. Länsipuolella hän epäili perustuksenkin olleen pettämässä. Paikalla ollut muurausmestari valitti kalkin puutetta ja lupasi tulla toisen kerran paikalle ja peittää pienet virheellisyydet, joita silloin oli näkyvissä.
Vuonna 1780 todettiin piispantarkastuksessa kirkon olevan muutamaa halkeamaa lukuunottamatta varsin hyvässä kunnossa. Mutta tornissa oli tapahtumassa sitä, mitä tarkastuskertomuksen lausunto enteili. Tornissa oli sellaisia repeämiä, että se oli mitä kiireimmin korjauksen tarpeessa. Jokainen pitäjäläinen määrättiin tuomaan tornin korjaukseen kaksi kappaa kalkkia. Ennenkuin ehdittiin ryhtyä korjaustöihin, torni kuitenkin kaatui toukokuun 21. päivänä 1782 särkien myöskin osan kirkkomaan ympärille suurella vaivalla rakennetusta kiviaidasta. Uuden tornin rakentaminen saatiin vireille vuonna 1785. Tornin rakentamiseen tähän nimikkokirkkoonsa kuningas myönsi yleisen koko valtakunnassa koottavan kirkkokolehdin. Syksyllä 1800 oli tornikin vihdoin valmis. Gustaf ei sitä kuitenkaan koskaan nähnyt, sillän hän oli kuollut 21.10.1785.

***

Gustaf Allenius nuorempi syntyi Kurussa 9.2.1730. Hän tuli ylioppilaaksi 22.6.1748 ja filosofian maisteriksi 25.7.1754. Saatuaan pappisvihkimyksen 1757, oli hän apupappina isänsä alaisuudessa. Kirkkoherraksi Ahvenenmaan Föglöhön hänet nimitettiin 1767. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli 28.1.1768 edellisen Föglön kirkkoherran tytär Sofia Maria Svebilius. Sofia Maria oli aika lailla Gustafia nuorempi, hän oli syntynyt 16.1.1748. Gustafille ja Sofia Marialle ehti syntyä seitsemän lasta ennen kuin Sofia Maria kuoli 28.11.1794. Vanhimmasta pojasta Petter Gustaf Alléenista tuli sittemmin Turun hovioikeuden aktuaari, toiseksi vanhin, Johan Reinhold Allenius, syntyi 1770 ja kuoli samana vuonna. Adolf Alléenista, s. 1772, tuli lääninkirjanpitäjä Turussa. Tytär Maria Sofia Lovisa Allenius eli vain muutaman vuoden sen jälkeen kun hän oli syntynyt 1775. Samoin kävi Karl Wilhelm Alleniuksellekin; hän syntyi 1778 ja kuoli samana vuonna. Myös kaksi nuorinta, kaksoset Fredrika Albertina Allenius ja Maria Lovisa Allenius, kuolivat samana vuonna kuin syntyivätkin, 1779. Gustaf meni vielä vanhoilla päivillään 1795 uusiin naimisiin Ulrika Charlotta Hårdhin kanssa. Gustaf kuoli 1809, mahdollisesti Tukholmassa.

***

Petter Gustaf Alléen syntyi Föglössä 4.2.1769. Ylioppilaaksi hän tuli jo 16 vuoden iässä 15.6. 1785. Suoritettuaan kuulustelun lainopissa ja sen perusteissa 15.12.1787, tuli hän auskultantiksi Turun hovioikeuteen, väliaikaiseksi notaariksi 16.6.1792 ja aktuarioksi 9.11.1795. Petter omisti talon Turun eteläisessä korttelissa no. 25. Hän avioitui hovioikeusneuvoksen tyttären kanssa 21.10.1798, morsian oli Johanna Lovisa Barck. Petter kuoli 18.6.1814 ja Johanna lapsivuoteessa jo 28.7. samana vuonna. Vanhin lapsi oli silloin vain 15-vuotias, joten lapset lienevät kasvaneet Johannan sukulaisten huomassa.

Vanhimmasta eli Gustaf Johan Alléenista, 1799 – 1854, tuli aliupseeri ja seuraavaksi vanhin, Adolf Axel August Alléen, 1800 – 1822, seurasi isänsä jalanjälkiä tullessaan hovioikeuden auskultantiksi. Tytär Sofia Lovisa Alléen, 1802 – 1859, menehtyi tyttärensä kera tulipalossa Tammisaaressa; hänen miehensä oli hovioikeusneuvos Nils Adolf Grotenfelt. Carl Samuel Alléen, 1804 – 1861, oli everstiluutnantti, 1. pso Maria Sohlberg, 2.pso. Mathilda du Rietz. Bror Fredrik Alléen sen sijaan kuoli jo samana vuonna kuin syntyi, 1804.

Vanhemmat antoivat seuraavalle lapselle saman nimen kuin edelliselle, mutta Bror Napoleon Alléen eli hänkin lyhyen ajan, 1807 – 1808. Tytär Gustava Johanna Alléen, 1809 - 1873, avioitui Suomen Pankin Turun osaston johtaja Arndt Pomellin kanssa. Seuraava tytär Augusta Agatha Amalia Alléen kuoli hänkin jo samana vuonna kuin syntyikin, 1812. Alexander Alléenista, 1813 – 1868, tuli sotilas kuten vanhemmista veljistään, hän oli jalkaväen varapataljoonan komentaja. Nuorin tytär ei koskaan nähnyt äitiään; Selma Augusta Alléen, 1814 – 1874, avioitui tulevan Leppävirran rovastin Daniel Fredrik Wallen kanssa.


Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit