 |
| Marttilan kirkko 1900-luvun alussa |
Hänen aikakaudelleen osui suuri kurjuus, sillä mm. Jättälän, Tuimalan, Harmaan, Siutilan ja Vähä-Sorvaston kylissä oli "niin rutiköyhiä, ettei heillä ollut lammastakaan eikä hengen hiiskahtavaakaan. Kuningas sai vastaanottaa valituksen, jossa marttilalaiset totesivat "hallan vieneen rukiin, ohran ja kauran, kaiken sen mitä Jumala oli ihmisille siunannut". Vuoden sato oli niin heikko, ettei asukkailla ollut mahdollisuutta maksaa veroja, koska omaan käyttöönkään ei jäänyt mitään. Pitäjäläisten mukaan "ei ole muuta kuolema odotettavana". Vuonna 1630 rakeet ja ankarat sateet tekivät tuhoja eikä pelloista taaskaan saatu mitään.
Herra Platessen jälkeen Marttilan kirkkoherraksi tuli eräiden tietojen mukaan Jakobus Johannes, jota erotuksena edeltäjästään kutsuttiin pikku-Jaakoksi. Henricus Georgij huolehti sielunpaimenen tehtävistä 1634-45, kunnes 1647 saarnastuoliin astui Ericus Nukar. Hänen merkittävin tehtävänsä oli Kosken Tl kappeliseurakunnan ensimmäisen kappalaisen, Zacharias Simonis Judiuksen vihkiminen tehtäväänsä. Kreivi Pietari Brahe nimittäin määräsi 1647 ns. Ylistaron erotettavaksi Marttilan emäseurakunnasta erilliseksi Kosken kappeliksi. Kun Nukar kuoli 1670, tuli Judiuksesta Marttilan kirkkoherra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti