 |
| Tampereen Sanomat 1.3.1893 |
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippikirja 1846-1852 sisältää noin 400 aukeamaa, joten sitä ei tee mieli lähteä selaamaan edes Arkistolaitoksen mainiosta digitaaliarkistosta. Sen verran hitaasti sivut ainakin omassa käytössäni olevilla koneille vaihtuvat. HisKin avulla sitten löytyykin nopeammin tuon leipurin syntymä. Lehtitiedot vuoden 1893 maaliskuun alusta tietävät nimittäin kertoa, että Carl Gustaf Malakias menehtyi 71 vuoden ja 20 päivän iässä. Näin ollen hänen on täytynyt syntyä vuoden 1822 helmikuun alussa.
Muutaman turhan haun jälkeen keksin kirjoittaa nimen Malakias muotoon Malachias ja tuolloin tärppäsi. Carl Gustaf Malakias Tallqvist oli syntynyt Kirkkonummen Pappilaan kuuluneessa Räfsön saaressa. Hänen äitinsä oli naimaton nainen Ulrika Gustava Tallqvist, joka todennäköisesti tienasi leipänsä piikomalla paikallisten kalastajien mökeissä ja torpissa. Äiti Ulrika Gustava on merkitty tuon ajan rippikirjassa syntyneeksi Helsingissä vuonna 1784. Tämä täsmää (suurin piirtein) sen seikan kanssa, että hän oli kastettujen luettelon mukaan 39 vuoden ikäinen saadessaan aviottoman poikansa. Samasta lähteestä selviää, että hän on muuttanut 1831 Helsingin kaupunkiin. Kastettujen luettelosta paljastuu toinenkin avioton lapsi, tytär Gustava Wilhelmina vuodelta 1815.
Helsingin kaupungin kastetuista löytyykin sitten elokuussa 1785 kastettu Gustava Ulrika, jonka vanhemmat olivat merimies Thomas Tallqvist ja vaimonsa Greta Engberg. Gustava Ulrika menetti isänsä neljän vanhana, sillä Thomas menehtyi tuolloin mätäkuumeeseen 44 vuoden iässä.
Helsingin rippikirjojen perusteella Thomas oli syntynyt 1745 ja Greta Enberg 1760. Tähän leipuri Carl Gustaf Malakiaksen esivanhempien etsintä sitten loppuisikin ellei olisi käytettävissä Wilskmanin ikivanhaa sukukirjaa. Hän esittelee neljä erilaista Tallqvist-sukua, joista eräs oli lähtöisin Espoon Mäkkylästä. Vuonna 1690 syntyneen torppari Tomas Pålssonin toisesta avioliitosta vuonna 1753 syntynyt Tomas oli leipurin isoäidin isä. Hän oli tosiasiassa siis hieman nuorempi kuin mitä Helsingin rippikirjat antavat ymmärtää.
Carl Gustaf Malakias otti osaa myös Tampereella 1857 avatun, kaikille avoimen säästöpankin perustamiseen. Käsityöläiset olivat keränneet tammikuussa 1855 pidetyn kokouksen jälkeen peruskassan pankkia varten. Tämä rahamäärä annettiin leipurimme säilytykseen, mutta jossain vaiheessa Tallqvist onnistui sekoittamaan omat ja vieraat rahat. Tilanne äityi melko hankalaksi, mutta lopulta hän antoi velkakirjan muodossa tiedon rahojen kohtalosta. Näin varat saatiin vähitellen takaisin ja pankki avasi ovensa paria vuotta myöhemmin maamme 22. säästöpankkina.
Työssään leipurina Tallqvist oli erinomainen ja liikkeensä tuotolla hän sai hankittua talon sekä Tampereen kaupungista että maaseudun rauhasta Pyhäjärven eräästä saaresta. Aikalaisten mukaan Tallqvist oli originelli herrasmies ja aina ystävällinen sekä avulias kaikille. Omaperäisyyttä mies osoitti mm. suunnittelemalla sahan yhdistämistä veneen moottoriin. Tarkoituksena oli päästä kulkemaan Pyhäjärvellä myös talviaikoina, kun jään olisi voinut sahata aluksen tieltä. Toisella kertaan Tallqvist yritti johdattaa vettä Pyynikillä sijaitsevasta lähteestä myllyyn. Tämäkin kokeilu epäonnistui kuten tuo "jäänmurtajakin".
Vaimo Maria Matilda Sevon oli hänkin käsityöläisperheestä, sillä tämän isä oli turkulainen, sittemmin Tampereelle muuttanut kultaseppä Abraham Sevon. Äiti Fredrika Petrell oli laivaperämies Thomas P:n ja vaimonsa Maria Christina Laurenin tytär.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti