- Metrikkakirjat: Nämä vastaavat luterilaisten seurakuntien historiakirjoja ja sisältävät luettelot syntyneistä ja kastetuista, avioliittoon vihityistä sekä kuolleista ja haudatuista. Tiedot alkavat pääsääntöisesti 1800-luvun alusta, mutta vanhimpia tietoja voi löytyä jopa 1700-luvulta. Metrikoista selviävät henkilöiden nimet, tärkeät päivämäärät, asuinpaikat, ja usein myös muita tietoja kuten ammatteja, kummeja tai kuolinsyitä.
- Pää- ja rippikirjat: Nämä vastaavat luterilaisia rippikirjoja ja sisältävät tietoja seurakuntalaisista perheittäin ja kylittäin. Niihin on merkitty tietoja ehtoollisella käynneistä, lukutaidosta ja muista henkilökohtaisista seikoista. Nämä kirjat tarjoavat mahdollisuuden seurata perheiden ja yksilöiden elämää pidemmällä aikavälillä.
Näiden keskeisten asiakirjojen lisäksi arkistot voivat sisältää:
- Muuttaneiden luetteloita: Tietoa seurakuntaan muuttaneista ja sieltä pois muuttaneista.
- Rippikoululuetteloita: Tietoja rippikoulun käyneistä.
- Hallinnollisia asiakirjoja: Kuten kirkonkokousten ja -neuvostojen pöytäkirjoja, jotka valottavat seurakunnan toimintaa ja päätöksentekoa.
- Talousasiakirjoja: Tilikirjoja ja muita talouteen liittyviä dokumentteja.
Missä ja miksi juuri siellä?
Suurin osa Suomen ortodoksisten seurakuntien arkistoista on keskitetty Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikkaan. Tämä johtuu osittain historiallisista syistä ja sodanjälkeisistä alueluovutuksista, jolloin Karjalasta evakuoitujen seurakuntien arkistot siirrettiin turvaan. Mukana on siis laaja kattaus niin nykyisen Suomen alueen kuin luovutettujen alueiden seurakuntien aineistoja.
Erityismaininnan ansaitsevat myös Valamon ja Lintulan luostarien omat, laajat arkistot sekä kolttasaamelaisten seurakunnalliset arkistot Petsamon alueelta.
Kieli ja aikakausi
On hyvä huomioida, että vanhemmat, erityisesti ennen Suomen itsenäistymistä syntyneet asiakirjat, ovat usein venäjänkielisiä. Myöhemmin käyttöön vakiintui suomi. Tutkimuksessa voi siis tarvita kielitaitoa tai apua venäjänkielisten tekstien tulkintaan.
Miten päästä käsiksi aineistoihin?
Osa ortodoksisten seurakuntien arkistoista on digitoitu ja käytettävissä suoraan verkossa Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta tai Digiarkistossa. Digitointi etenee jatkuvasti, joten uutta aineistoa tulee saataville verkkoon säännöllisesti.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole digitoitu, sitä voi tutkia Kansallisarkiston tutkijasaleissa, ensisijaisesti Mikkelissä. Aineistojen saatavuus ja käyttörajoitukset kannattaa aina tarkistaa Astia-verkkopalvelusta ennen tutkimuskäyntiä.
Kuva - Ortodoksista kirkkoväkeä kulkueessa Presidentinlinnan edessä, taustalla Uspenskin katedraali, 1920-luku, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, kuvaaja Harald Rosenberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti