Nyberg on maastossa kulkiessaan ja tarinoita kuunnellessaan löytänyt monia suurelle yleisölle aiemmin tuntemattomia paikkoja, jotka saattavat olla varhaisen asutuksen merkkejä. Erilaisia muureja ja terassin tapaisia tasanteita löytyy usealta suunnalta.
Karjaa on ollut asuttua seutua jo kolmatta tuhatta vuotta. Näin pitkä asutusjakso on luonnollisesti jättänyt jälkeensä moninaisia merkkejä. Toki ihmisen toiminta jatkuvasti tuhoaa menneisyyttä, mutta Karjaalla on tehty todella runsaasti erilaisia löytöjä. Erityisesti Lepinjärven alueen rantamaiden pienet kukkulat ovat olleet muinaisten asujien suosiossa. Pekka Honkasen pro gradussa "Uudenmaan Kansainvaellus- ja merovinkiaika" vuodelta 1981 tehdään selkoa Lepinjärven asutuksen aikajänteistä. Roomalaisella rautakaudella eli ajanlaskumme alusta noin vuoteen 400 on em. kukkuloilla ollut viisi asuinpaikkaa. Vuosina 400-600 jKr eli kansainvaellusaikaan määrä tippui neljään noustakseen merovinkiajalla (600-800 jKr) seitsemään. Lopulta viikinkiajalla 800-150 jKr määrä tippui kahteen. Tämän lisäksi Honkanen mainitsee tusinan ajoituksen kannalta epävarmoja kohteita samalta seudulta. Asutuksen sijaintiin ja toisaalta kasvamiseen on Karjaalla vaikuttanut voimakkaasti maannousu Suomenlahden vähitellen vetäytyessä yhä kauemmaksi Lepinjärveltä.
Vallar och murar -kirjasessa on havainnollisia piirustuksia oletettujen rakennusten ulkomuodosta sekä seikkaperäisiä selvityksiä säilyneistä jäänteistä. Lars Nyberg on pyrkinyt parhaansa mukaan ajoittamaan nämä löydöt historialliseen viitekehykseen.
Kirjan on painanut Tammisaaressa 1991 Ekenäs Tryckeri Ab ja se on ruotsinkielinen.
Karjaa Nyberg Lepinjärvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti