analytics

Kartanonvouti Olof Warell

Mm. Maskun Kankaisten kartanon vuokraajana toiminut Olof Warell oli syntynyt Lohjan Varolassa vuonna 1675. Hänen vaiheikkaasta elämästään olen eri lähteistä koonnut seuraavia tietoja;

Nimismies;Kankaisten kartanon hoitaja ja vuokraaja 1704-1721. Olof Warellin nimi syntymänsä perusteella oli Varola, mutta hän käytti myöhemmin nimeä Warelius ja sitten Warell. Hän oli Mietoisten Saaren kartanon voutina 1703-1704, Maskun Kankaisten kartanon vuokraaja 1704-1721 ja Koski Tl:n Tuimalan Isotalon ratsutilan vuokraajana 1700 alkaen ja isäntänä 1728-1735. Hoiti Maskussa kirkonisännän tointa 1708-1720 ja nimismiehen tointa 1713-1719.


Kankaisten kartano on syntynyt keskiajalla. 1400-luvun alussa sen omisti Diekn-suku. Avioliittojen kautta kartano siirtyi Horn-suvulle, jonka omistuksessa se oli noin 350 vuotta. Aulis Ojan Maskun historia taas kertoo jatkoa: Eversti Eevert Kustaanpka Horn vuokrasi kartanon 1681-1685 kihlakunnantuomari Kaarle Carpelanille.

Everstin kuoltua 1687 hänen perikuntansa pitivät kartanoa hallussaan v:een 1694, jolloin se luovutettiin eversti Johan Ribbingin omistukseen. Hornin perikunnan aikaan, samoin kuin Johan Ribbingin aikana kartano oli vuokrattu, samoin Ribbingin perillisten aikana, jolloin kartanonvoutina ja myöhemmin myös vuokrajana oli Olof Warell (-1719) sekä hänen poikansa Anders Warell (1719-1721).

Vasta v. 1721 Johan Ribbingin tyttären tyttäret, Brunowin sisarukset, tulivat asumaan Kankaisiin.
Kankainen oli suuri tila: 1719 oli kylvö-ja karjaluettelossa rukiita 23 tynnyriä, ohria 2, kauroja 2. hevosia 4, härkiä 8, lehmiä 9, hiehoja 10 ja lampaita 30. Aminoffit ovat omistaneet kartanon 1846 alkaen. v. 1939-40 pinta-alaa oli 1261 ha, josta peltoa 320 ha, karjaa oli 40 hevosta + 100 lehmää, oma meijeri, metsänhoitaja ja metsänvartija. (Jutikkala-Nikander: Suomen kartanot ja sukutilat).


Olof Warellin ollessa nimismiehenä, oli hän muiden voutien tapaan velvollinen vastaamaan omalla omaisuudellaan kruunulle toimitettavien verojen perinnästä, joten veronkeräys lienee ollut tehokasta. Maskun kruununvoudille kuului 1690-1744 Marttila, Masku, Naantalin mlk, Nousiainen, Oripää, Paattinen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki, Vahto ja Yläne. 1717 kuului 80 manttaalia alueeseen Maskusta, Raisiosta ja Lemulta, josta Warellin oli kerättävä ja tilitettävä verot. Yhteensä piti saadakokoon 586:67 ruplaa sekä 482:05 ruplan arvosta viljaa ja ne määrät Warell myös tarkalleen tilitti.


Määrät olivat yli 10% koko Turun seudulta kerättävästä määrästä. Kenraalikuvernööri Douglas määräsi 1718 kirjeillään pappeja ottamaan voudilta verorästiluettelot ja hankkimaan verot kokoon yhdessä nimismiesten ja veronkantomiesten kanssa ja tekemään niistä tili kenraalikuvernöörin virastoon - muuten ne tultaisiin ottamaan heidän yksityisomaisuudestaan, Douglas saattoi määrätä muitakin tehtäviä voudeilleen: 1719 hän määräsi vouti Varellin hankkimaan hänelle rapuja niin paljon kuin saattoi.

Kiitän lämpimästi minulle tietoja antaneita sukututkijoita Palosaari, Juhala ja Launikivi.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus