Kiskon Orijärven kaivos suljettiin lopullisesti vuonna 1957 malmin ehdyttyä niin paljon, ettei sen louhiminen ollut enää taloudellisesti kannattavaa. Kaivos perustettiin pari sataa vuotta aiemmin ja sen löytymisestä ansio kuuluu Orijärven Isotalon rusthollin isännälle, Johan Isakssonille (s. 1712).Johan Isaksson oli vienyt kotiinsa muutaman malmiliuskeen, jotka sitten näki hänen kyläilemässä ollut lankonsa Anders Holmberg. Anders H. toimi tuolloin Kosken tehtaan kirjanpitäjänä, ehkä myös voutina. Hän vei sitten Johanin löydökset vuorivouti Lilljeqvistille, joka sattui olemaan käymässä Kosken ruukilla. Samana vuonna aloitettiin Lilljeqvistin luvalla louhinta Orijärvellä 1758. Tulokset olivat niin rohkaisevia, että Lilljeqvistin johdolla perustettiin yhtiö kaivostoimintaa harjoittamaan.
Palkinnoksi malmilöydöstään Anders Holmberg sai Ruotsin vuorikollegioltav vuonna 1778 lähes 24 luotia painaneen hopeapikarin. Se kulkeutui sittemmin kaivoksen omistajien keskuudessa joutuen 1800-luvun lopulla Fiskars -yhtiöiden omistukseen. Näin kaivoksen varsinainen löytäjä, Andersin sisaren mies Johan Isaksson jäi täysin sivuun koko toiminnasta.
Oheinen lehtiartikkeli kertoo Orijärven alkuvaiheista. Se on julkaistu Uusi Suometar -sanomalehden numerossa 93, joka ilmestyi 6. elokuuta vuonna 1879. Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.Jälkeläisluettelo lähtee Kiskon Kavaston Satulamaakarin ratsutilan isännästä, Christer Matssonista, joka oli naimisissa Karjalohjan Särkijärveltä kotoisin olleen rusthollarin tyttären, Anna Nilsdotterin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti