Suomessa asuneen Gottleben-suvun kantaisän Gabriel Gottlebenin vanhemmat olivat todennäköisesti lyypekkiläinen Valentin Gottleben (mahdollisesti 1580-20.2.1645), jonka puoliso 1612 oli Catharina Lütkens, syntynyt mahdollisesti 1592. Valentin oli sitä ennen mahdollisesti ollut naimisissa Carsten Timmin 1611 kuolleen tyttären kanssa. Valentin oli ilmeisesti kauppias 1610 ja omisti talon Braunstrasse 27:ssä.
Valentinin ja Catharinan todennäköinen poika Gabriel Gottleben syntyi Lyypekissä. Hän lienee muuttanut Turkuun viimeistään 1636, koska hänet mainittiin siellä kauppaapulaisena aikaisin keväällä 1637. Gabriel sai Porissa porvarioikeudet 4.9.1652 ja tuli myöhemmin raatimieheksi.
Gabrielin puoliso oli Kristina Arctopolitana, lääninrovastin tytär. Koska ensimmäinen lapsi syntyi jo 1650, on Gabrielin kuitenkin täytynyt tulla Poriin aivan viimeistään 1649, todennäköisesti jo paljon aikaisemminkin.
Gabriel kuoli 10.8.1673, Kristina 8.1.1687. Eräässä tarkastuksessa Porin kirkossa 1732 mainittiin Gottlebenein perhehaudan sijaitsevan saarnastuolin luona. Gabrielilla ja Kristinalla oli lapset:
1. Gabriel Gottleben, 1650-1713.
2. Gregorius Gottleben, Euran khra, k. 1723, pso. Karin.
3. Johannes Gottleben, Närpiön kappalainen, k. 1708, pso. Maria.
4. Adrian Gottleben, kauppias ja raatimies Porissa, k. 1711, pso. Sara Nilsintytär Qvist.
5. Margareta Gottleben, pso. 1678 Pyhämaan kirkkoherra Jakob Leistenius.
6. Kristina Gottleben, pso. 1672 kruununvouti Jakob Haartman.
7. Anna Gottleben, 1666-74.
8. Katarina Gottleben, 1668-69.
Gabriel Gottleben nuorempi, s. 1650, tuli ylioppilaaksi Turussa 4.8.1672 ja vihittiin papiksi 1678. Hän oli kirkkoherra Mouhijärvellä vuodesta 1683 ja Tammelassa vuodesta 1693.
Gabriel omisti Mouhijärvellä Tisalan ratsutilan. Hänen vaimonsa oli Sofia Raumannia, Mouhijärven kirkkoherran tytär, heidät vihittiin Mouhijärvellä 25.7.1682. Raumannus-nimisiä, "Raumalainen", sukuja on Suomessa ollut useampiakin. Raumalta kotoisin ollut Sofian isä Paulus Simonis Raumannus oli opiskellut Turun akatemiassa 1640-45, oli koulupappina 1653 sekä Mouhijärven kirkkoherrana vuodesta 1662 kuolemaansa 1682. Pauluksen isä oli Simon Påvelinpoika, raatimies Raumalla 1638; hänet mainittiin 1651 henkikirjassa olevan "ikäloppu" .
Vuonna 1713 oli Gabriel sairas; viimeinen hänen tekemä kirkonkirjamerkintä on 4. maaliskuulta. Venäläisten vallattua maan syksyllä samana vuonna, olisi Hämeen pappien pitänyt lähteä Hämeenlinnaan ottamaan näiltä vastaan ohjeita veronkannon ja kyyditysten kuuluttamisesta ja toimeenpanosta. Gabriel oli kuitenkin sairasvuoteessa, eikä päässyt lähtemään. Kun upseeri saapui häntä noutamaan, kuoli Gabriel tämän läsnä ollessa.
Gabrielillä ja Sofialla oli lapset:
1. Agneta Gottleben, 1683-1738, pso. rovasti Johan Zidbäck, appensa seuraaja Tammelan kirkkoherrana.
2. Kristina Gottleben, s. 24.10.1686, pso. 25.2.1709 kappalainen Johannes Barck.
3. Sofia Gottleben, s. 1687, pso. pehtori Peter Gustaf Gammal.
4. Anna Gottleben, s. 1688.
5. Katarina Gottleben, s. 1689, 1.pso. Tammelan pitäjänapul. Henrik Jacobsonius, 2.pso. pitäjänapulainen David Vegelius.
6. Elisabet Gottleben, 1690-1754, pso. Turun linnansaarnaaja Erik Borenius.
7. Brita Gottleben s. 1694, kuollut luultavasti nuorena.
8. Margareta Gottleben, s. 1695, pso. Kemiön kappalainen Erik Dahl.
9. Maria Gottleben, s. 1699, kuollut luultavasti nuorena.
10. Johan Gottleben, 1700-1786, Uudenkirkon Tl. kirkkoherra, 1.pso. Gustava Saxén, 2.pso. Susanna Sveidel.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
minun mummini sukujuuret on lähtöisin saksasta ja juuri tästä Gottlebenien suvusta! mumminikin teki sukututkimuksen ja papereissa luki juuri Valentino Gottleben ja Gabriel Gottleben jne! meinaako se että mekin olemme kaukaista sukua ?
VastaaPoistaTerveisiä kaukaiselta sukulaiselta :-)! Sofia Gottlebenin jälkipolvea juuri Iso-Tiisalan kautta ... Hienoa löytää näin pitkälti tarinaa esi-isistä tältä sektorilta!
VastaaPoistaMahdankohan minäkin olla jotain kaukaista suku Gottlebeneille. Teksittä mainitaan Turun linnansaarnaajan Erik Boreniuksen olleen Elisabet Gottlebenin puoliso. T:Jalo Borenius
VastaaPoistaMahdankohan minäkin olla jotain sukua Gottlebenien suvulle? Tekstissä mainitaan Turun linnansaarnaaja Erik Boreniuksen olleen Elilsabet Gottlebenin puoliso. T: Jalo Borenius
VastaaPoista