Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

13.3.2018

Rekirikko

Turun kaupungissa syntyi 1795 ajuri Henrik Himmelroosille ja Tiina Antintyttärelle poika Esaias, josta aikuisiällä kuoriutui taitava ammattimies, seppä. Hän asui lemulaisen vaimonsa Sofian kanssa mm. Huukaisten kylässä. Myös Esaiaksen poika Juho Joel työskenteli seppänä. Tämän Juho Joelin tytär oli Amanda Miina, jonka nimi kylläkin Askaisten kastettujen luettelossa on Amanda Wilhelmina. Tyttönen syntyi vanhempiensa asuessa Louhisaaren kartanossa vuonna 1845.
Noin yksitoista vuotta aiemmin oli Prunkkalan kappelissa eli Aurassa syntynyt avioton poikalapsi, jolle äiti antoi nimen Antti. Tämä äiti, Maria Antintytär, oli poikansa syntymän tienoilla piikana Pitkäniityn kylän Kyläkrookan talossa.  Muutamia vuosia myöhemmin äidin vei vihille paimiolainen Kustaa Juhonpoika, joka sai palkkansa toimimalla peltovahtina Uotilan rusthollin mailla. Sieltä hän vei perheensä 1841 Liedon Kurkelan kylään, josta viisihenkiseksi kasvanut perhe sai kotinsa Ruuhenojan torpasta.

Aikuisiällä molemmat edellä mainitut nuoret, Antti ja Amanda Miina lähtivät palvelukseen muille. Vuonna 1875 Antin löytää renkinä Kurkelan Knaapilta, kun taas Amanda Miinan piikana Rähälän Mäyrän talosta. Maaliskuussa 1875 nämä kaksi saivat toisensa Liedossa. Nuori pari asui ensin Liedossa, jossa syntyivät lapset Olga Maria ja Antti Hemmi. Vuodesta 1882 lähtien asuinpaikaksi tuli Prunkkalassa Karviaisten Uotilan Vanhatalon mökki. Siellä perhe kasvoi vielä kolmella lapsella; Frans Johannes, Kalle Leonard ja Juho Leander.

Vaikka Antti tunnettiin ensin Aataminpoikana, joka oli yleinen nimitys aviottomalle pojalle, alkoi hän myöhemmin käyttämään sukunimeä Rekirikko, josta tuli myös perheen asuman torpan nimi. Torppari Antti Rekirikko kuoli vuonna 1895, mutta leskivaimo Amanda Miina Himmelroos jäi edelleen asumaan samaan paikkaan nuorimpien lastensa kanssa. Olihan heistä kuopus vasta noin seitsemän vuoden ikäinen.

Uuden vuosisadan puolella, tarkemmin 1905 lähti tytär Olga Maria miehelään aina Helsinkiin saakka. Velipoika Kalle Leander otti käyttöön sukunimen Honkasalo ja pisti siskoaan paremmaksi lähtien peräti Amerikkaan. Samoihin aikoihin rippikirjaan merkittiin Antti Hemmin olevan asepalvelukseen kelpaamattoman. Tosin ei häntä tuolloiseen asevelvollisuusarmeijaan olisi otettukaan, sillä Antti Hemminki oli perheen ainoa työkykyinen mies.

Rekirikon talo on edelleen olemassa nykyisen Auran kunnan alueella. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia mainintoja edellä kuvatusta perheestä. Vuonna 1920 herra H. Rekirikko ilmoitteli lappalaiskoiransa ”Pekan” kadonneen. Tuntomerkeiksi hän antaa ”toisen korvan olevan pystyn ja toisen vähän alhaalla”. Palkkiokin oli luvassa lemmikin löytäjälle. Muutamia vuosia myöhemmin Rekirikon Juholta vietiin 800 markan arvoinen, jonkin verran rikkinäinen polkupyörä. Tämän anastanut henkilö saatiin myöhemmin kiinni. Lehdistä selviää myös se, että Hemmi Rekirikko valittiin Karviaisten koulun johtokuntaan syksyllä 1928.

Mainittakoon lopuksi, että Rekirikko nimisiä paikkoja on aikojen saatossa ollut myös esimerkiksi Loimaan Virtsanojalla ja Forssassa. Torppien ja torppareiden kohdalla voi aina myös pohtia sitä, antoiko mies nimensä torpalle vai torppa miehelle. Tässä tapauksessa niitty antoi nimen torpalle ja se edelleen miehelle. Auran Karviaisten kylän isojakokartassa 1779-1784 mainitaan eräs niitty nimellä Räkiricko!

1 kommentti:

  1. Kiitos! Kiva juhamaisen kiinnostava artikkeli, jonka ymmärtämistä hiukan vaikeuttavat muutama hauskakin kirjoitusvirhe. ”Tämä äiti” , ”saivat toisen”, ”toisen kovan olevan”. Pakottivatpa keskittymään lukemiseen!

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...