Vesilahden kirkkoherran, David Wegeliuksen ja hänen vaimonsa
Margareta Hornborgin pojista yksi oli nimeltään Joakim Gabriel Wegelius. Wegeliusten sukua voi seurata ajassa taaksepäin Seinäjoen Uppalan
talolliseen, Tuomas Jaakonpoikaan 1600-luvun alkupuoliskolle saakka. Suvussa on
ollut valtava määrä pappeja ja virkamiehiä. Joakim Gabriel Wegelius ei
ilmeisesti tuntenut vetoa näihin ammatteihin, sillä hän otti keväällä 1775
matkapassin Johan Ludvig Eskolinin ohjaaman Turku-nimisen laivan mukaan.
Kohteena tällä aluksella oli tuolloin Välimeri. Joakim Gabriel Wegelius palasi
tältä matkalta syksyllä 1776 varmasti monta kokemusta rikkaampana. Merielämä
vetosi häneen niin paljon, että lopulta Wegeliuksesta tuli kauppalaivuri.
Vaimonsa Johanna Richterin kanssa he muuttivat Karunan
Päisterpään säterikartanoon, jonka kauppalaivurimme oli ostanut hieman aiemmin.
Säterikartanon omistaminen myös porvareille ja pappismiehille oli tullut
mahdolliseksi vuodesta 1723 lähtien. Tätä ennen vain aatelisilla oli oikeus
omistaa näitä kartanoita, joiden tuli olla esikuvana alueensa maatiloille.
Ennen Karunaan tuloaan Wegelius oli asunut Turussa ja sieltä
löytyi myös em. puoliso. Johannan isä oli parkitsijamestari Hans Gottfrid
Richter ja äiti Brigitta Sophia Lydeman. Joakim Gabrielin ja Johannan kahdeksasta
lapsesta ainoastaan kuopus Agata Christina syntyi Päisterpäässä muiden nähdessä
päivänvalon ensimmäisen kerran Turussa. Pojista kolme lähti isänsä tavoin
hakemaan oppia Turun akatemiasta.
Karl Gabriel pääsi ylioppilaaksi 1814 ja työskenteli
myöhemmin leimapaperikonttorin kassanhoitajana. Hän oli kaksi kertaa
naimisissa. Ensimmäisen vaimonsa Anna Lovisa Leistenin kanssa syntyneistä
lapsista peräti viisi opiskeli Helsingin yliopistossa Turun akatemian tultua
siirretyksi uuteen pääkaupunkiin. Näistä lapsista korkeimmalla
yhteiskunnalliselle tasolle nousi Karl Theodor Alexander Wegelius, joka oli
aikaan senaattorina ja valtiopäivämiehenä.
Karl Gabrielin nuorempi veli Adolf Vilhelm ansaitsi
elantonsa mm. yliopistonkamreerina. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli
musiikinopettajatar Charlotta Mozelli. Pariskunnan pojista kolme oli akateemisesti
koulutettuja. Äitinsä oppeja seurasi heistä ainakin Martin Wegelius, josta tuli
musiikkiopiston johtaja Helsingissä.
Päisterpäässä asuneista veljeksistä kolmas ylioppilas oli
Turun kappalaisena toiminut David Johan Wegelius. Hän työskenteli hetken aikaan
tuomiokirkon vt. taloudenhoitajana ja oli naimisissa Ulrika Öhrnbergin kanssa.
Tällä pariskunnalla ei ollut lapsia.
Johanna Richter kuoli Päisterpäässä keväällä 1820. Joakim
Gabriel eli lapsineen leskenä Karunassa vielä vuoteen 1836 muuttaen tuolloin Helsinkiin.
Siellä hän kuoli jo seuraavana vuonna.
Itsekin ole joskus opiskellut musiikinteoriaa Martin Wegeliuksen oppikirjasta.
VastaaPoista