Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

6.3.2018

Rengin sukulaiset

Kosken kappeliseurakunnan Tauselan kylässä asuneella pitäjänräätäli Kustaa Löthmanilla ja hänen vaimollaan Leena Matintyttärellä oli kaksi lasta. Esikoispoika Kustaa Robert syntyi Tauselassa toukokuussa 1840 ja tytär Amanda Josefina kesäkuussa kahta vuotta myöhemmin. Tyttösen kohtaloksi koitui joku tuntematon sairaus jo saman vuoden elokuussa.

Murhetta seurasi lisää 1845, kun kaatumatautia eli epilepsiaa sairastanut äiti Leena kuoli jättäen Kustaa Löthmanin leskeksi. Leena ja Kustaa oli vihitty Marttilassa 1838. Tuolloin pitäjänräätäli asui Kosken Jättälän kylän Anttilan torpassa. Sieltä hän myös oli ollut kotoisin, sillä isä Antti Juhonpoika oli ollut Jättälän Kraatarin torpparina poikansa syntymän aikaan 1800. Kraatarin torpassa asui 1830-luvulla Kustaa iäkäs äiti Maria Matintytär ja torpparina oli Kustaan veli Matti.

Kustaa Robert Löthman oli vain kahdeksan vuoden ikäinen, kun hänen isänsä kuoli kovaan kuumeeseen joulun alla 1848. Poikanen työllisti itsensä nopeasti renkinä mm. Liipolan Ylitalossa. Sieltä hän 18 vuoden iässä muutti Turun kaupunkiin. Siellä hän oli myös renkinä ensimmäisen kaupunginosan korttelin numero 16 talossa numero kaksi.

Kovin kauaa hän ei kaupungissa viihtynyt, sillä seuraavaksi palveluspaikaksi vuonna 1860 tuli läheisen Maskun pitäjän Humikkalan kylän Krouvilan talo. Sieltä hän muutti naapuriin, Humikkalan Seppälään, jossa isäntänä oli Kustaa Jaakobinpoika Seppälä. Ikävä kyllä työsuhteesta ei tullut kovin pitkää, sillä Kustaa Robert Lötman, kuten nimi sanomalehdessä tuolloin kirjoitettiin, kuoli vain 28 vuoden iässä kesällä 1867. Isäntä Kustaa Seppälä joutui hankalaan välikäteen, sillä rengin vähäisen omaisuuden jakamiseen olisi tarvittu omaisia. Näistä ei kuitenkaan Maskun Humikkalassa ollut mitään tietoa, joten Seppälä panetti Sanomia Turusta -lehteen kolme kertaa ilmoituksen perillisten etsimistä varten.

Kansalliskirjasto - Sanomalehtiarkisto


Omaa perhettä Kustaa Robert Löthmanilla ei ollut enää aikoihin ollut, sillä ainoa sisko kuoli pienenä ja sairaudet veivät sekä isän että äidin pojan ollessa kovin nuori. Serkkuja hänellä tosin oli elossa, sillä isän veli oli aikoinaan jäänyt torppariksi Jättälän kylään.  Heitä olivat isän puolelta Joosepppi, Juho ja Kustaa Matinpojat, joiden isä oli em. torppari Matti Antinpoika. Joosepppi lähti nuorukaisena Karinaisiin ja Juho Marttilaan. Kustaa Matinpoika otti käyttöön sukunimen Linden työskennellen setänsä tavoin pitäjänräätälinä. Hänen asuinpaikkansa oli Kupin Mäkelän torppa Partelan kylässä. Vaimokseen pitäjänräätäli löysi Isosorvaston Sillanpään torpparin tyttären, Anna Lovisan. Pariskunnalla oli ainakin viisi lasta, joista yksi kuoli pienenä. Näin Humikkalassa kuolleelle rengille saattoi löytyä perinnönjakajia, mikäli heistä joku sattui lukemaan Sanomia Turusta -lehteä. Siitä, olivatko vainajan omaiset lukutaitoisia ei itselläni ole tietoa. Ehkäpä Kosken kappelin tuolloinen kappalainen, Viktor Magnus Hellsten tiedotti asiasta seurakuntalaisilleen ja rengin kokoama omaisuus saatiin jakoon.

Humikkalan Seppälä ja viereinen Krouvila yhdistettiin 1900-luvun alussa yhdeksi tilaksi. Vuoden 1932 Suomen maatilat -kirjan mukaan tämän kokonaisuuden pinta-ala oli noin 159 hehtaaria. Krouvila jäi aikakirjoihin paikallisesti mm. siitä, että Maskun Maamiesseura perustettiin siellä 1878.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...