Eräs irtolainen

Kaarle Oskar Hagelberg oli Sauvossa majaillut irtolainen, jonka isoisä Adolf oli ollut 1830- ja 1840-luvuilla Runagårdin eli Ruonankartanon majurin virkatalon renkivoutina. Tämä tila oli olllut keskiajalla ns. kuninkaankartanona. Runagårdin omisti pitkään Stjernkors -suku, mutta vuodesta lopulta siitä tehtiin kuninkaallisen henkirakuunarykmentin majurin virkatalo.  Adolf Hagelbergin ollessa renkivoutina tilaa vuokrasi Christiern-suku.

Adolfilla ja hänen vaimollaan Maria Danielsdotterilla oli useita lapsia, joista yksi oli poika Kustaa Adolf. Hän meni aikanaan naimisiin niin ikään sauvolainen Maria Vilhemiina Kustaantyttären kanssa.  Tästä avioliitosta syntyi useita lapsia, joiden kaikkien elämänkaari ei ollut tuon ajan moraalikäsitysten mukaan kovin kristillinen. Pojista Kustaa Vilhelm ja Aukusti Jalmari pääsivät rengin töihin. Tosin Kustaa Vilhelm mainitaan myöhemmin irtolaisena. Tytär Agneta Vilhelmiina aiheutti kirkonmiehille runsaasti töitä, sillä vuoteen 1900 mennessä häntä ripitettiin peräti viisi kertaa. Jokaisessa tapauksessa oli syynä salavuoteus eli Agneta Hagelberg synnytti viisi aviotonta lasta.

Rikosoikeudellisesti aiheutti eniten pahennusta alussa mainittu Kaarle Oskar, joka on rippikirjoihin merkitty irtolaiseksi 1900-luvun alussa. Tätä ennen hän ehti olla muutamia aikoja Marjun Tuomolan talon renkinä. Helmikuussa 1903 Kaarle Oskar teki sitten vankilaan kaltereiden taakse vieneen rikoksen. Sunnuntaina, kahdeksantena päivänä helmikuuta Hagelberg tunkeutui kolme muun miehen kanssa kartanonisäntä Carl Walterin luo Mariken kylässä. Isännän yrittäessä estää varkautta, löi Hagelberg hänet tajuttomaksi. Varkauden yritys keskeytyi ja virkavalta tavoitti irtolaismiehemme nopeasti.

Kihlakunnanoikeus Sauvon pitäjän ja Karunan kappelin käräjäkunnassa oli tehokas. Helmikuun 11. päivänä eli vain kolme päivää myöhemmin Kaarle Oskar Hagelberg tuomittiin kotirauhan rikkomisesta raskauttavien asianhaarain vallitessa sekä pahoinpitelystä hengenvaarallisella aseella pidettäväksi yhden vuoden ja viisi kuukautta vankeudessa.

Mariken kartanon isäntä Walter oli Ruotsin alamainen ja naimisissa haminalaissyntyisen Dagny Blombergin kanssa. Kartano oli kieltämättä houkutteleva ryöstökohde, sillä Walterin kuoltua 1906 myi leski tilan. Myynti-ilmoituksen mukaan Mariken kartanossa oli mm. 40 lypsylehmää, 10 hevosta ja vuosittain korjattiin 90000 kiloa heiniä sekä 900 hehtolitraa kauroja.