20.7.2021

Koulumestari Prunkkalasta

Kesäkuun lopulla 1875 Prunkkalan kirkonkokouksessa käsiteltiin tulevaisuutta ajatellen hyvin merkittävää asiaa, nimittäin kiertokoulun opettajan palkkaamista seurakuntaan. Asiasta oli jo tehty periaatepäätös edellisessä helmikuussa, mutta opettajan tulo vaati vielä tarkempia määräyksiä. Keskustelussa päätettiin, että lastenopettaja eli kierto- ja kyläkoulunmestari palkataan seuraavan vuoden toukokuun ensimmäisestä päivästä eteenpäin. Palkkaus tulisi koostumaan sekä puhtaasta rahasta että luontaisedusta. Ensinnäkin opettajalle oli luvassa pohjapalkaksi seitsemän tynnyriä rukiita. Nämä lankesivat jokaiselle seurakunnan talolle tai talon osalle manttaaliluvun mukaan.

Rahapalkaksi kiertokoulun opettaja saisi kaksikymmentä penniä viikossa maksettavaksi lasten vanhemmilta tahi holhoojilta jokaisen lapsen kohdalta. Vaivaislapset tai vaivaishoidossa varattomiksi todettujen vanhempien lapset saivat opetuksen ilmaiseksi. Opettajan, jota siis myös koulumestariksi kutsuttiin, esimies oli pitäjän kirkkoherra. Mahdollisina sijaisina tulisivat toimimaan kirkkoraadin jäsenet. Näihin päätöksiin piirsivät alle nimensä Liedon kirkkoherra Ramberg sekä isännät Abraham Heikinpoika Seppälä, Kristian Alitalo, Johan Johansson Leppäkosken Ylitalosta sekä Juhan Isotalo. Nimet ovat siinä muodossa kuin ne pöytäkirjaan on kirjoitettu.

Kun toimi oli sitten laitettu avoimeksi, sai Prunkkalan kappeliseurakunta hakemukset Kullaan lukkarinapulaiselta, Isak Johan Lindgreniltä, lastenopettaja Karl Honkaselta Köyliöstä sekä lukkari Gustav Forsinius Prunkkalasta. Kun heidän lähettämänsä paperit oli yhdessä luettu läpi, äänesti koko koulujohtokunta Erik Kapulia lukuunottamatta Lindgrenin puolesta. Herra Kapuli antoi äänensä lukkari Forsiniukselle. Näin valitittiin opettajaksi ensimmäinen toukokuuta 1876 alkaen Isak Johan Lindgren.

Kiukaisissa vuonna 1842 syntynyt Lindgren oli torppari Isak Mäenpää ja Loviisa Mikontyttären lapsi Panelian kylästä. Vaimo Eeva Isakintytär oli hänkin Kiukaisista kotoisin ja miestään pari vuotta nuorempi. Ensimmäinen asuinpaikka löytyi Prunkkalan Isotalosta, mutta 1885 pariskunta asettui Seppälään. Perheessä ei ollut lapsia, mutta muutoissa seurasi mukana kiukaislainen piika Maria Josefina Färdig. Hän lähti 1890 omille teille mentyään naimisiin. Saman vuosikymmenen lopulla kiertokoulun opettajan perheeseen saatiin kasvattilapseksi pieni Helmi-tyttönen. Syy Helmin tuloon juuri tähän perheeseen on selkeä, sillä hänen äitinsä oli em. piika Maria Färdig. Hän asui tuohon aikaan miehensä Juha Tuomisen kanssa Tarvasjoen puolella, Liedonperässä.

Uuden vuosisadan pyörähtäessä käyntiin opettajamme muutti sukunimensä Mäenpääksi. Tämä tapahtui lauantaina 12. päivä toukokuuta vuonna 1906. Tuolloin oli tullut kuluneeksi sata vuotta J.V. Snellmanin syntymästä. Sen kunniaksi yli 25000 kansalaista otti suomalaisen sukunimen. Suntion tehtäviäkin hoitanut Isak Johan Mäenpää kuoli rauhallisesti kotonaan syyskuussa 1914 jättäen jälkeen lesken ja kaksi kasvattitytärtä. Eva Justiina Isakintytär kuoli Seppälässä tammikuun lopulla 1918.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioit...