21.7.2021

Hornien hautakappeli

Kuva J Vuorela 12.7.2021

Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha päätti ns. 30-vuotisen sodan. Tämä kiivas taistelun aikakausi jätti jälkensä myös kaukaiseen Suomeen ja siellä mm. Kiskon pitäjään. Siellä sijainnut Haapaniemen kartano mainitaan jo vuonna 1469, mutta paikalla on ollut asutusta jo pitkään tätä ennen. Vuoteen 1540 saakka Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartanona siirtyen sitten 1600-luvun lopulla Flemingien omistukseen. Kartano autioitui isovihan tiimellyksessä ja Magnus Fleming jäi sen viimeiseksi valtiaaksi. Viimeistään 1700-luvun lopulla jäljellä oli vain raunioita ja vasta 1950-luvulla Haapaniemessä tehtiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa kunnostöitä.

Kartano jätti jälkensä myös kirkkomaalle. Itävallan Brinckissä kaatuneen Arvid Erikssonin[i] hautasijaksi teetettiin kivinen kappelin kirkon välittömään läheisyyteen. Todettakoon sekin, että Arvidin isä Erik menehtyikin hänkin 30-vuotisen sodan aikaan 1626 Saksassa.

Kappeli rakennettiin sekä keskiaikaisista että uudemmista tiilistä ja harmaakivestä. Kun Haapaniemi autioitui, jäi kappeli pois käytöstä. Näin vuoden 1785 piispantarkastuksessa[ii] voitiin todeta sen joutuneen seurakunnan omistukseen. Kirkkoherra David Sevonilla oli taloudellisia intressejä, sillä hän ehdotti huonokuntoisen kappelin kunnostamista. Sen jälkeen siitä voitaisiin myydä hautapaikkoja ja seurakunta saisi rahaa. Kovin nopeaan toimintaan ei Kiskossa pystytty, sillä vielä 1815 haudan kunnostaminen[iii] oli tekemättä. Kun kappeli oli vihdoin saatu asialliseen kuntoon. Alkuperäinen, barokkityylinen katto paloi jossain vaiheessa ja se korvattiin uudella.

Hornien kappelista tuli suosittu hautapaikka ja jo 1820 se oli myyty ns. täyteen. Kirkkoherra Gustaf Johan Tenlenius halusi tyhjentää kappelin, jotta hautapaikkoja voitaisiin myydä uudelleen. Tähän eivät seurakuntalaiset olleet kovin innokkaita, mutta kirkkoherra sai tahtonsa läpi. Luultavasti 1810-luvun alussa Hornien arkut oli siirretty muualle ja niistä irroitetut hopeiset kiskot työsti turkulainen kultaseppä uusiksi ehtoollisastioiksi kirkkoon.

Myöhempinä aikoina Hornien kappeli toimi seurakunnan ruumishuoneena.



[i] https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12

[ii] Kiskon seurakunnan arkisto - Piispantarkastuspöytäkirjat 1689-1836 (II Cd:1), jakso 137: 1785; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339818 / Viitattu 21.7.2021

[iii] Kiskon seurakunnan arkisto - Kirkonkokousten pöytäkirjat 1814-1838 (II Ca:2), jakso 17; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339454 / Viitattu 21.7.2021


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioit...