 |
Kuva J Vuorela 12.7.2021 |
Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha päätti ns.
30-vuotisen sodan. Tämä kiivas taistelun aikakausi jätti jälkensä myös
kaukaiseen Suomeen ja siellä mm. Kiskon pitäjään. Siellä sijainnut Haapaniemen
kartano mainitaan jo vuonna 1469, mutta paikalla on ollut asutusta jo pitkään
tätä ennen. Vuoteen 1540 saakka Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin
pääkartanona siirtyen sitten 1600-luvun lopulla Flemingien omistukseen. Kartano
autioitui isovihan tiimellyksessä ja Magnus Fleming jäi sen viimeiseksi
valtiaaksi. Viimeistään 1700-luvun lopulla jäljellä oli vain raunioita ja vasta
1950-luvulla Haapaniemessä tehtiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa
kunnostöitä.
Kartano jätti jälkensä myös kirkkomaalle. Itävallan
Brinckissä kaatuneen Arvid Erikssonin[i] hautasijaksi
teetettiin kivinen kappelin kirkon välittömään läheisyyteen. Todettakoon sekin,
että Arvidin isä Erik menehtyikin hänkin 30-vuotisen sodan aikaan 1626 Saksassa.
Kappeli rakennettiin sekä keskiaikaisista että uudemmista
tiilistä ja harmaakivestä. Kun Haapaniemi autioitui, jäi kappeli pois käytöstä.
Näin vuoden 1785 piispantarkastuksessa[ii]
voitiin todeta sen joutuneen seurakunnan omistukseen. Kirkkoherra David
Sevonilla oli taloudellisia intressejä, sillä hän ehdotti huonokuntoisen
kappelin kunnostamista. Sen jälkeen siitä voitaisiin myydä hautapaikkoja ja
seurakunta saisi rahaa. Kovin nopeaan toimintaan ei Kiskossa pystytty, sillä
vielä 1815 haudan kunnostaminen[iii]
oli tekemättä. Kun kappeli oli vihdoin saatu asialliseen kuntoon. Alkuperäinen,
barokkityylinen katto paloi jossain vaiheessa ja se korvattiin uudella.
Hornien kappelista tuli suosittu hautapaikka ja jo 1820 se
oli myyty ns. täyteen. Kirkkoherra Gustaf Johan Tenlenius halusi tyhjentää
kappelin, jotta hautapaikkoja voitaisiin myydä uudelleen. Tähän eivät
seurakuntalaiset olleet kovin innokkaita, mutta kirkkoherra sai tahtonsa läpi.
Luultavasti 1810-luvun alussa Hornien arkut oli siirretty muualle ja niistä
irroitetut hopeiset kiskot työsti turkulainen kultaseppä uusiksi
ehtoollisastioiksi kirkkoon.
Myöhempinä aikoina Hornien kappeli toimi seurakunnan
ruumishuoneena.
[i] https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12
[ii] Kiskon
seurakunnan arkisto - Piispantarkastuspöytäkirjat 1689-1836 (II Cd:1), jakso
137: 1785; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339818 /
Viitattu 21.7.2021
[iii] Kiskon
seurakunnan arkisto - Kirkonkokousten pöytäkirjat 1814-1838 (II Ca:2), jakso
17; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339454 / Viitattu
21.7.2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti