analytics

Tänään tasan 267 vuotta sitten

Antti Lizelius syntyi 12. lokakuuta 1708 Tyrväällä ja siirtyi ajasta ikuisuuteen 15. lokakuuta 1795 Mynämäellä. Hän oli suomalainen pappi ja kirjailija, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen. Lizelius toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769 eteenpäin. Hän oli myös ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien, julkaisija, kun lehti ilmestyi vuosina 1775–1776. Lisäksi hän toimi kahden raamatunpainoksen kielentarkastajana. Antti Lizeliuksen tarkastama Raamattu (Biblia) oli käytössä Suomen kirkossa aina 1930-luvulle saakka, ja joissain herätysliikkeissä sitä käytetään edelleen.

Vuodesta 1739 lähtien Antti Lizelius toimi virkaatekevänä Pöytyän seurakunnan pappina, ja 8. heinäkuuta 1741 hänestä tuli virallinen kirkkoherra. Hän hoiti seurakuntaansa täysipäiväisesti vuoteen 1757 saakka, jolloin hänet nimitettiin hoitamaan Mynämäen rovastikunnan lääninrovastin tehtäviä virkaatekevänä. Virka tuli hänelle vakinaiseksi 13. joulukuuta 1758. Lizelius aloitti hallinnollisen työnsä vuonna 1756, kun hän alkoi laatia Suomessa ensimmäisenä pitäjänkokousten pöytäkirjoja suomeksi, aluksi Pöytyällä ja myöhemmin Mynämäellä.

Lizeliuksen ura jatkoi etenemistään, ja hän siirtyi Pöytyältä Mynämäelle vuonna 1761, kun kuningas oli nimittänyt hänet Mynämäen kirkkoherraksi 19. huhtikuuta 1760. Vaikka hän siirtyi uuteen seurakuntaan, hän säilytti yhteytensä Pöytyään ja toimi lääninrovastina suorittaen tarkastuksia vanhassa kotiseurakunnassaan.

Tuo edellä mainittuu pitäjänkokousten pöytäkirjojen pito suomeksi alkoi täsmälleen 267 vuotta sitten, sillä ensimmäinen Lizeliuksen kirjaus on tehty 26.9.1756. Tänään on yksi suomen kielen juhlapäivistä!


Kuvan viite - Pöytyän seurakunnan arkisto - Pitäjänkokousten pöytäkirjat 1740-1788, jakso 65; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5882772929&aineistoId=1266117453 / Viitattu 26.9.2023

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus