Fransin elämästä

Turkulaisen oikeusraatimies Adolf Reinhold Sjöstedtin ja vaimonsa Gustava Bonsdorffin poika Frans Gustaf Reinhold syntyi maamme entisessä pääkaupungissa huhtikuun puolivälissä 1819[1]. Pienokaisen äidinisä oli aikanaan yksi maamme johtavista pappismiehistä, sillä äiti Gustavan isä oli Jakob Bonsdorff. Hänen ansiolistansa on koko lailla huikea;

Viipurilaisen osakunnan kuraattori 1788–96, kunniajäsen (1818). — Turun akatemian (vuodesta 1828 Aleksanterin yliopiston) itämaisen kirjallisuuden dosentti 1786, ylim. kirjaston amanuenssi 1787, teologian dosentti 1788, teologian apulainen 1791, kolmas teologian professori 1807, toinen 1812, eksegetiikan professori 1829, ero täysinpalvelleena s.v. Samalla teologisen seminaarin johtaja 1822 sekä palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra 1794, Marttilan 1807, Maskun 1808. Turun tuomiokapitulin jäsen 1794–1828. Lääninrovasti 1825[2]. Frans Gustaf Reinholdin isänisä oli puolestaan Vesilahdelta kotoisin ollut turkulainen kauppias Johan Sjöstedt.

Tätä taustaa varten ei ole ihmeellistä, että Frans Gustaf Reinholdin kummien joukosta löytyy tuomiorovasti ja ritari Gustaf Gadolin, Turun tuomiokapitulin jäsen Johan Adam Ekman ja myöhempi valtioneuvos, silloinen senaatin talousosaston kamarikirjuri Johan Gabriel Bonsdorff monen muun silmää tekevän lisäksi.  

Kaiken kaikkiaan oikeusraatimies Sjöstedtillä ja Gustava Bonsdorffilla oli kahdeksan lasta. Perheen pojista ylioppilaaksi pääsivät Frans Gustaf Reinholdin lisäksi hänen vuonna 1827 syntynyt pikkuveljensä Otto Fridolf Wilhelm, joka toimi aikanaan mm. Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjurina. Hänen oma poikansa antautui pappisuralle ollen lopulta Kauvatsan kirkkoherrana[3].

Frans Gustaf Reinhold pääsi ylioppilaaksi Helsingissä kesäkuussa 1839 arvosanalla approbatur. Seuraavan vuoden helmikuussa hänestä tuli Turkulaisen osakunnan jäsen, mutta kuutisen vuotta myöhemmin miehemme oli yksi Länsisuomalaisen osakunnan perustajajäsenistä. Tosin samoihin aikoihin hän lopetti opiskelunsa eikä koskaan valmistunut varsinaiseen ammattiin[4]. Sen sijaan elämä alkoi liukua jollain tapaa raiteiltaan, jopa niin pahasti, että vanhempien oli puututtava asiaan.

Vuonna 1851 asiat olivat edenneet niin pahaan suuntaan, että Fransin äiti joutui tekemään seuraavan anomuksen Turun raastuvanoikeuteen:

Allekirjoittaneet, jotka huolestuneina ovat saaneet tietää, että poikamme ja veljenpoikamme, entinen opiskelija Frans Sjöstedt, vaikka hän onkin saavuttanut täysi-ikäisyyden, puuttuu edelleen tarvittavaa vakaata luonnetta ja ajattelutapaa sekä erityisesti harkintakykyä ja elämänkokemusta, jotka olisivat hänelle tarpeen voidakseen oikein hoitaa itsensä ja omat asiansa, pyydämme nöyrimmästi Herra Kaupunginjohtajan ja Arvokkaan ja Korkeasti Kunnioitetun Raastuvanoikeuden kautta, että mainittu Frans Sjöstedt julistetaan alaikäiseksi ja kyvyttömäksi hoitamaan itseään ja hänet asetetaan väliaikaisesti holhoukseemme, jonka hoitajaksi haluaisimme nimetä rakkaan vävymme, kauppias Fredrik Spoofin[5] (vapaa suomennos).

Kauaa ei raastuvanoikeuden korkea-arvoisten herrojen tarvinnut asiaa miettiä. Päätös kuuluu suurin piirtein seuraavasti:

Raastuvanoikeus katsoo hyväksi nimetä Rådmanska Sjöstedtin ja kauppias Spoofin Frans Sjöstedtin edunvalvojiksi, koska he ovat sopivia ja halukkaita tähän tehtävään. Edunvalvojina heidän tulee valvoa Frans Sjöstedtin oikeuksia ja asioita, ja tästä asiasta ilmoitetaan Finlands Allmänna Tidingissä, kuten kuninkaallisen asetuksen mukaan 11. toukokuuta 1774. Tämä päätös tehdään ja siitä laaditaan pöytäkirja, joka annetaan hakijoille ilmoituksena, ja se julkaistaan seitsemäntenätoista (17.) päivänä tässä kuussa kello yksitoista aamupäivällä[6].

Näin myös tehtiin eli oheinen ilmoitus löytyy Finlands Allmänna Tidningistä päivämäärällä 01.04.1851.

Näin Frans Sjöstedt joutui elämään kuolemaansa saakka holhouksen alaisena. Edellä mainittu kauppias, Fransin holhooja oli Fredrik Ferdinand Spoof, joka isännöi 1850-luvulla Paraisten Kappelinrannan tilaa. Hänen puolisonsa oli Fransin pikkusisko Maria Jakobina Fredrika. Herra Spoof kuoli 1891 ja Franssin äiti Gustava 1856. Frans Gustaf Reinhold Sjöstedt kuoli Turussa syyskuun lopulla 1865, mutta viimeisen leposijansa hän sai Karkun Pyhän Marian kirkon hautausmaalta. Hautausmerkintä löytyy Karkun muihin seurakuntiin kuuluneiden luetteloista[7].

---

[1] Turun ruotsalainen syntyneet 1804-1827 (AP I C2:3)  Sivu 230-231  ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26821&pnum=121 / Viitattu 03.09.2023

[2] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Bonsdorff. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=9660>. Luettu 3.9.2023.

[3] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Fridolf Vilhelm Sjöstedt. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=16744>. Luettu 3.9.2023.

[4] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Frans Gustaf Reinhold Sjöstedt. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=15674>. Luettu 3.9.2023.

[5] Turun raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat - RO b:13 Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1850-1851, sivu 871.

[6] Turun raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat - RO b:13 Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1850-1851, sivu 873.

[7] Karkku vierasseurakuntalaisia 1850-1884 (AP)  Sivu 140-141 1850-1884 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19483&pnum=1 / Viitattu 03.09.2023