Viipurilaisen osakunnan kuraattori 1788–96, kunniajäsen (1818). — Turun
akatemian (vuodesta 1828 Aleksanterin yliopiston) itämaisen kirjallisuuden
dosentti 1786, ylim. kirjaston amanuenssi 1787, teologian dosentti 1788,
teologian apulainen 1791, kolmas teologian professori 1807, toinen 1812,
eksegetiikan professori 1829, ero täysinpalvelleena s.v. Samalla teologisen
seminaarin johtaja 1822 sekä palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherra 1794,
Marttilan 1807, Maskun 1808. Turun tuomiokapitulin jäsen 1794–1828.
Lääninrovasti 1825[2]. Frans
Gustaf Reinholdin isänisä oli puolestaan Vesilahdelta kotoisin ollut
turkulainen kauppias Johan Sjöstedt.
Tätä taustaa varten ei ole ihmeellistä, että Frans Gustaf
Reinholdin kummien joukosta löytyy tuomiorovasti ja ritari Gustaf Gadolin,
Turun tuomiokapitulin jäsen Johan Adam Ekman ja myöhempi valtioneuvos,
silloinen senaatin talousosaston kamarikirjuri Johan Gabriel Bonsdorff monen
muun silmää tekevän lisäksi.
Kaiken kaikkiaan oikeusraatimies Sjöstedtillä ja Gustava
Bonsdorffilla oli kahdeksan lasta. Perheen pojista ylioppilaaksi pääsivät Frans
Gustaf Reinholdin lisäksi hänen vuonna 1827 syntynyt pikkuveljensä Otto Fridolf
Wilhelm, joka toimi aikanaan mm. Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan
henkikirjurina. Hänen oma poikansa antautui pappisuralle ollen lopulta
Kauvatsan kirkkoherrana[3].
Frans Gustaf Reinhold pääsi ylioppilaaksi Helsingissä
kesäkuussa 1839 arvosanalla approbatur. Seuraavan vuoden helmikuussa hänestä
tuli Turkulaisen osakunnan jäsen, mutta kuutisen vuotta myöhemmin miehemme oli
yksi Länsisuomalaisen osakunnan perustajajäsenistä. Tosin samoihin aikoihin hän
lopetti opiskelunsa eikä koskaan valmistunut varsinaiseen ammattiin[4].
Sen sijaan elämä alkoi liukua jollain tapaa raiteiltaan, jopa niin pahasti,
että vanhempien oli puututtava asiaan.
Vuonna 1851 asiat olivat edenneet niin pahaan suuntaan, että
Fransin äiti joutui tekemään seuraavan anomuksen Turun raastuvanoikeuteen:
Allekirjoittaneet, jotka huolestuneina ovat saaneet tietää, että poikamme ja
veljenpoikamme, entinen opiskelija Frans Sjöstedt, vaikka hän onkin saavuttanut
täysi-ikäisyyden, puuttuu edelleen tarvittavaa vakaata luonnetta ja
ajattelutapaa sekä erityisesti harkintakykyä ja elämänkokemusta, jotka olisivat
hänelle tarpeen voidakseen oikein hoitaa itsensä ja omat asiansa, pyydämme
nöyrimmästi Herra Kaupunginjohtajan ja Arvokkaan ja Korkeasti Kunnioitetun
Raastuvanoikeuden kautta, että mainittu Frans Sjöstedt julistetaan alaikäiseksi
ja kyvyttömäksi hoitamaan itseään ja hänet asetetaan väliaikaisesti
holhoukseemme, jonka hoitajaksi haluaisimme nimetä rakkaan vävymme, kauppias
Fredrik Spoofin[5] (vapaa
suomennos).
Kauaa ei raastuvanoikeuden korkea-arvoisten herrojen
tarvinnut asiaa miettiä. Päätös kuuluu suurin piirtein seuraavasti:
Raastuvanoikeus katsoo hyväksi nimetä Rådmanska Sjöstedtin ja kauppias
Spoofin Frans Sjöstedtin edunvalvojiksi, koska he ovat sopivia ja halukkaita
tähän tehtävään. Edunvalvojina heidän tulee valvoa Frans Sjöstedtin oikeuksia
ja asioita, ja tästä asiasta ilmoitetaan Finlands Allmänna Tidingissä, kuten
kuninkaallisen asetuksen mukaan 11. toukokuuta 1774. Tämä päätös tehdään ja
siitä laaditaan pöytäkirja, joka annetaan hakijoille ilmoituksena, ja se
julkaistaan seitsemäntenätoista (17.) päivänä tässä kuussa kello yksitoista
aamupäivällä[6].
Näin myös tehtiin eli oheinen ilmoitus löytyy Finlands Allmänna Tidningistä päivämäärällä 01.04.1851.
Näin Frans Sjöstedt joutui elämään kuolemaansa saakka
holhouksen alaisena. Edellä mainittu kauppias, Fransin holhooja oli Fredrik
Ferdinand Spoof, joka isännöi 1850-luvulla Paraisten Kappelinrannan tilaa.
Hänen puolisonsa oli Fransin pikkusisko Maria Jakobina Fredrika. Herra Spoof
kuoli 1891 ja Franssin äiti Gustava 1856. Frans Gustaf Reinhold Sjöstedt kuoli
Turussa syyskuun lopulla 1865, mutta viimeisen leposijansa hän sai Karkun Pyhän
Marian kirkon hautausmaalta. Hautausmerkintä löytyy Karkun muihin seurakuntiin
kuuluneiden luetteloista[7].
[1] Turun
ruotsalainen syntyneet 1804-1827 (AP I C2:3)
Sivu 230-231 ; SSHY
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26821&pnum=121
/ Viitattu 03.09.2023
[2] Yrjö
Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Bonsdorff. Verkkojulkaisu 2005
<https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=9660>. Luettu 3.9.2023.
[3] Yrjö
Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Fridolf Vilhelm Sjöstedt.
Verkkojulkaisu 2005
<https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=16744>. Luettu 3.9.2023.
[4] Yrjö
Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Frans Gustaf Reinhold Sjöstedt.
Verkkojulkaisu 2005
<https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=15674>. Luettu 3.9.2023.
[5] Turun
raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat - RO b:13 Ilmoitusasioiden
pöytäkirjat 1850-1851, sivu 871.
[6] Turun
raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat - RO b:13 Ilmoitusasioiden
pöytäkirjat 1850-1851, sivu 873.
[7] Karkku
vierasseurakuntalaisia 1850-1884 (AP)
Sivu 140-141 1850-1884 ; SSHY
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19483&pnum=1
/ Viitattu 03.09.2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti