Hautausepisodi vuodelta 1709

Vuoden 1686 kirkkolaki antoi hautaamisesta useita määräyksiä, joista tähän on poimittu muutama:

 

 XVIII. Lucu Christilisest Hautamisest.

 §. I. Ne jotca Christilisesti elänet owat / pitä / cosca he tästä Mailmast poiscuolewat / cunniallisest ja cohtulisel tawalla Hautaan toimitettaman. Heidän Cuolemans ilmoitetan Sarnastuolil lähin seurawaisna Sarnapäiwänä / eli Rucous hetkenä / Kijtoxella Jumalan tygö / joca sen edesmennen armollisesti pelastanut on / nijn myös Rucouxella nijden Murhellisten lohdutuxen edestä. Cuolluitten jälken pitä soitettaman yhdel eli usiammal Kellolla / cuin cungin Sädylle meidän Ordningitten woimalla myöden annettu on / ei jongun taickauxen tähden / waan sillä ilmoitta sen Cuollen ero / eli tääldä poislähdendötä / ja ylöskehoitta Christilisiä Ajatuxia Cuolewaisest monosta / nijden tykönä cuin elämään jälken jäänet owat.

 

§. IV. Cosca Ruumit wiedän Kirckoon / siellä oleman sijhenasti cuin Maahan paniaiset pidetän / nijn se pitä tapahtuman hiljaisudes / ilman caiketa Processit / (saattamista) ja custannusta / eikä yhtän muuta pidä saattaman / cuin ne jotca candawat / ja muutoin täyty siellä olla toimittamas. Jos jocu tätä wastan ricko / se tehkön sacko Kirkoon 500. dalarit Hopia Raha / ja Waiwaisille juuri niin paljo. Ei yhtäkän Ruumista pidä ylitze puolen Ajastaica hautamat pidettämän / jos ei sitä suuremmat ja corkiamat Syyt ole pidembäm ylöslyckämiseen. Se wäärinkäyttämys tule myös tällä peräti poiskieltyxi / omast tahdosta laske Rumita Hautoin / ja anda ne aina edespäin olla Hautamata; samalla muoto anda ne / sijttecuin ne yhdes paicas owat haudatut / jällens toisen paickaan Processillä Hautaan maahan laske; caicki yhtäläisel Rangaistuxella / cuin täsä ylömmä mainitan.

 

Aina näitä ohjeistuksia ei noudatettu ja silloin kirkkoherra puuttui peliiin. Yksi esimerkki löytyy Uudenmaan Nummen kappeliseurakunnasta vuodelta 1709. Raatin kylän Pakasen talon emäntä oli kuollut, mutta poika ei toimittanutkaan tätä hautaan asianmukaisesti. Tämä tapaus meni käräjille, jossa rovasti Juslenius kovisteli isäntää seuraavasti[1]:

 

Rovasti, korkea-arvoinen herra Abraham Juslenius esitti valituksen maanviljelijä Hinrich Jacobssonia vastaan Raatisissa. Valituksen mukaan Jacobsson oli laiminlyönyt haudata edesmennyttä äitiään Elin Larsdotteria, joka oli kuollut viime talvena. Jacobsson oli jättänyt äitinsä haudattavaksi hoitamatta, kunnes rovasti käski avata haudan. Lopulta vainaja haudattiin viime Mikonpäivää.

 

Mainittu Hinrich Jacobsson esitti joitakin syitä sille, miksi asiaa ei voitu hoitaa aiemmin. Hän pyysi anteeksi ja lupasi maksaa herra rovastille asianmukaisen hautausmaksun ja testamentin. Rovasti huomautti, että tällaisia laiminlyöntejä ei saa enää tapahtua, eikä kukaan, olipa sitten Hinrich Jacobsson tai joku muu, saa olla huolimaton haudattaessa vainajia oikeaan aikaan. Kaikkia varoitettiin ottamaan tästä opikseen, koska laiminlyönneistä voi seurata ankaraa rangaistusta, kuten seurakunnan kirkkolaki edellyttää. Mitä tulee Hinrich Jacobssoniin, hänen tulee asianmukaisesti selvittää ja maksaa hautausmaksu sekä toimittaa testamentti rovastin luokse, kuten hän on luvannut.

 

---

[1] Raaseporin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - II KO a:17 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1709-1709, jakso 322, sivu 636-637: <Höst Ting Lojo Sochn & Nummis Capell.>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6504991903&aineistoId=657691083 / Viitattu 19.12.2023