Topeliuksen kaksi piikaa

Zacharias tai tuttavallisemmin Sakari Topelius syntyi Uudenkaarlepyyn lähellä, Kuddnäsin tilalla vuonna 1818 ja kuoli Sipoossa 1898. Tuskin on ketään yli 60-vuotiasta tässä maassa, joka ei olisi lukenut hänen tuotantoaan. Toki hän on tuttu myös nuoremmille sukupolville. Saamansa kotikasvatuksen pohjalta hän korosti omassa elämässään ahkeruuden ja avuliaisuuden ihanteita. Hänen kerrotaan olleen myös erittäin huumorintajuisen, mutta toisaalta vaipuneen välillä masennukseen.

Vuonna 1846 hän meni naimisiin Maria Emilia Lindqvistin kanssa (1821–1885). Tämä liitto kesti puolison kuolemaan saakka. Lapsia tästä aviosta synti kuusi, joista kolme menehtyi aivan pienenä. Isänsä tavoin tytär Toini oli kirjailija, kun taas Eva -tyttärestä tuli taidemaalari.

Mutta tällä kertaa ei enempää Topeliuksen elämästä, sillä siitä toki löytyy netin syövereistä tuntikausiksi luettavaa. Tarkastellaan sen sijaan niitä perheeseen liittyneitä henkilöitä, jotka ovat olleet Topeliusten arjessa mukana. Kun perhe asui 1870-luvulla Helsingissä, oli perheessä kaksi piikaa.

Maria Adolfina Wik oli syntynyt Paraisilla Tapaninpäivänä 1836. Hänen isänsä oli tuohon aikaan Kuitian kartanon puutarhurina. Tuohon aikaan kartanon omisti leskirouva Hedvig Prytz, os. Mell, turkulaisen apteekkari Lars Henrik von Mellin tytär. Hedvigin puoliso oli kapteeni Anders Johan Prytz, joka kuoli jo 1824. Mutta Paraisilta Maria Adolfina Wik muutamien mutkien kautta päätyi siis valtioneuvos Topeliuksen perheeseen piiaksi.

Myöhemmin löydämme Maria Adolfinan Tammisaaresta, jonne hän avioiduttuaan muutti vuonna 1876. Puoliso oli Karjaalla syntynyt panimotyöntekijä Karl Henrik Bergman.  Häitä oli vietetty elokuussa kyseisenä vuonna. Yhteisiä lapsia ei pariskunnalle näyttäisi syntyneen. Maria Adolfina kuoli toukokuussa 1918 ja Karl Henrik syyskuussa 1919.

 

Toinen 1870 -luvun Topeliuksen perheen piioista oli Pernajan Sarvilahden Hagan muonatorpparin tytär Gustava. Hänen isänsä käytti sukunimeä Grén.  Tytär Gustava ei kyseistä sukunimeä käyttänyt. Helsinkiin hän oli tullut Loviisan kautta. Välillä hän kävi pari vuoden ajan Nastolassa, mutta vielä 1881 hänet on merkitty ehtoollisella käyneeksi nimenomaan Helsingissä. Hänen myöhempiä vaiheitansa en ole onnistunut löytämään. Kun Topeliukset muuttivat 1879 Sipooseen, jäi Gustava mitä ilmeisemmin Helsinkiin.

 

Kuva on Helsingin Kaupunginmuseon kokoelmista. Taustalla on Vasili Koroleffin talo (Pohjois-Esplanadi 15), jossa Topeliukset asuivat 1870-1875. Tämä kuva on tosin vuodelta 1890.