J.V. Snellman irtolaisena

Liedon kirkkomaa 2018

Tiesitkö, että J.V. Snellman eli aikanaan irtolaisena eli vailla ns. laillista suojelua. Laillinen suojelu tarkoittaa Suomessa ja Ruotsissa sääty-yhteiskunnan aikana, ja vielä 1800-luvulla voimassa ollutta lainsäädännöllistä määritelmää, jossa jokaisen kansalaisen, jolla ei ollut omaa maata tai omaa erillistä elinkeinoa, tuli pestautua nämä ehdot täyttävän henkilön palvelukseen.

Tiesitkö myös sen, että J.V: Snellmanin äiti oli Julin -sukua? Entä tiesitkö J.V. Snellmanin isän olleen pitäjänsuutarin??? Luultavasti et tiennyt mitään näistä asioista ja ihmettelet, miten nämä tosiasiat ovat edes mahdollisia. Esimerkiksi Wikipedian artikkeli Snellmanista ei mainitse näitä tietoja.

Leikki leikkinä, sillä tämän blogipostaukseni tarkoitus on varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pelkkien sukunimien perusteella. Nimittäin tämän tarinan päähenkilöillä ei ole mitään tekemistä valtiomies Johan Vilhelm Snellmanin tai aatelissuku von Julinin kanssa. Samoja nimiä ovat käyttäneet myös talonpoikaissäätyyn ja säädyttömiin kuuluneet henkilöt.

Tarina lähtee tällä kertaa liikenteeseen vuodesta 1795, jolloin syntyy Liedon pitäjässä tuleva pitäjänsuutari Petter Snellman. Hänen isänsä oli pojan syntymän aikaan lampuotina paikallisessa Pappilassa. Muutamia vuosia Petterin syntymän jälkeen isä Simo Simonpoika muuttaa rengiksi Hyvättylän kylän Kässän taloon. Hyvin nuorena miehenä, 1810 -luvulla, löydämme sitten poika Petterin pitäjänsuutarina Hyvättylän kylästä. Tässä vaiheessa hän on ryhtynyt käyttämään sukunimeä Snellman. Lokakuussa 1818 hän vie vihille Sofia Juhontyttären Tootilan kylästä.

Petterille ja Sofialle syntyy kaikkiaan 10 lasta, joista suuri osa kuolee ajalle tyypilliseen tapaan aivan pieninä. Esikoisena syntyy kaksoset, jotka ilmeisesti syntyivät kuolleina. Kastettujen luettelossa ei ole lasten nimiä, mutta toisaalta heitä ei löydy haudattujen luettelostakaan.

Perhe asettuu Hyvättylän Kässälle, joka tunnetaan myös nimellä Junnila. Perheen lapsista ovat 1840 -luvulla elossa Petter Johan (s. 1822), Gustaf Wilhelm (s. 1825) ja Anders Jakob (s. 1833). Isänsä tavoin Petter Johanista tulee pitäjänsuutari. Hän menee naimisiin hieman varttuneemmassa iässä vuonna 1860. Morsian on Hyvättylän kylässä asunut piika Justina Matintytär Julin. Hän on rippikirjojen mukaan kotoisin Mynämäeltä ja syntynyt vuonna 1830. Perheessä asuu myös Petter Johan em. veli Anders Jakob, joka kuolee joulukuussa 1864.

Pitäjänsuutarimme Petter Johan Snellman ei ole mikään pyhäkoulupoika, sillä vuonna 1848 hänet tuomittiin käräjillä ensikertaisesta juopumuksesta ja rähinnöinnistä kadulla.  Petter Johanin ja Justina Julinin ainoa lapsi, poika Johan Vilhelm syntyy maaliskuussa 1868. Lapsi ei koskaan ehdi nähdä isäänsä, sillä Petter Johan oli kuollut jo edellisenä vuonna. Samalla rippikirjoihin ilmestyy merkintä siitä, että Justinalla on epilepsia (fallandesot).

Johan Vilhelm Snellman työllistää itsensä rengin työllä ympäri Lietoa, mutta rippikirjassa 1897 - 1906 hänet on merkitty irtolaiseksi. Viimeisin merkintä hänestä on Liedon kirjoissa 1907, kun mies muuttaa Turkuun. Siellä suuren fennomaanin täyskaima kuolee elokuussa 1909. Haudattujen luettelon on merkitty ammatiksi työmies. Äiti Justina menehtyi Liedossa joulukuussa 1914.