Orpolasten huutokauppa

Pitkälle 1800 -luvulle seurakuntien ja myöhemmin kuntien köyhäinhoito kohdistus ainoastaan heihin, jotka eivät voineet itse hankkia elatustaan. Kaikkien työkykyisten piti pärjätä omillaan. Erityisen heikossa asemassa olivat orpolapset, joilla ei ollut edes sukulaisten tuomaa turvaa. Heistä osa oli aviottomia lapsia, joilla asiat saattoivat olla jo lähtökohtaisesti vieläkin heikommin.

1700-luvun loppupuolella ei ollut enää tarpeen ilmoittaa lapsen isää oikeudessa. 1800-luvulle tultaessa aviottoman lapsen äitiä vastaan esitetyt syytteet olivat harvinaisia. Jos äiti kuitenkin halusi, että lapsen isä maksaisi elatusmaksuja eikä asiasta päästy sopimukseen, äiti saattoi haastaa isän oikeuteen: maaseudulla kihlakunnanoikeuteen ja kaupungissa raastuvanoikeuteen. Isyyden tunnustamiset ja elatusmaksuasioita koskevat tiedot löytyvät alioikeuden varsinaisasioiden pöytäkirjoista. Kaupungeissa sitten raastuvanoikeuksien pöytäkirjoista. Nämä kaikki on digitoitu 1800-luvun lopulle saakka melko kattavasti.

Eräs pieni esimerkki aviottomien orpolasten kohtaloista voisi olla nykyisen Auran kunnan alueella syntyneiden sisarusten tapaus. Maria Antintytär, joka syntyi itsekin aviottomana vuonna 1806, sai Järvenojan Käyrällä maaliskuussa 1832 tyttären[1]. Tämä sai nimen Maria. Seitsemää vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1839, sai Maria pikkuveljen nimeltä Kustaa. Tämän isäksi on merkitty renki Akseli Kallenpoika kastettujen luettelossa[2]. Tuossa vaiheessa äiti Maria työskenteli piikana Leikolan kylässä. Lokakuun alussa 1841 Maria ja Kustaa joutuivat kohtaamaan suuren tragedian. Heidän äitinsä menehtyi keuhkotautiin ainoastaan 35 vuoden iässä. Haudattujen luetteloon hänet on merkitty kirkonvaivaiseksi eli seurakunta oli joutunut huolehtimaan hänen ja hänen lastensa elannosta.

Nelisen vuotta myöhemmin, lokakuun lopulla 1845 pidetyssä kirkonkokouksessa[3] Prunkkalan kappeliseurakunta otti kantaa siihen, mitä em. kahden sisaruksen elatus järjestyy seuraavan vuoden ajaksi. Niinpä 13 -vuotias Maria Mariantytär huutokaupattiin itsellisvaimo Liisa Matintytär Lithoniukselle Leikolan kylään 26 ruplalla ja vastaavasti Kustaa Marianpoika talollinen Jaakko Heikinpoika Ojalalle Skinnarlaan 11 ruplalla. Lithoniuksen ja Ojalan tehtävänä oli huolehtia lasten lukemisen opetuksesta ja yleisestä huolenpidosta.

Lasten myöhempiä vaiheita en ole selvitellyt.


Kuvassa Aurajokea Auran pitäjän Pitkäniityn kylän paikkeilta.

---

[1] https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27091&pnum=70

[2] https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21971&pnum=83

[3] https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/aura/pitajankokouksia_1829-1847_jk1012/22.htm