Kaisa tai voimme kai kutsua häntä myös Kaarinaksi, nimi
löytyy muutamia kertoja käräjäkirjoista. Puujärvellä epäsopu Järventaustan ja
Frääsän tilojen välilä oli jatkunut vuosikymmeniä. 1670–1680-luvuilla riidat
kärjistyivät Frääsän Lasse Jöraninpojan ja Karin Kasperintyttären ottaessa
yhteen. Kaarina oli haukkunut Frääsän palveluväkeä 1671 ankarin sanakääntein
niin että Lasse tulistui asiasta vielä käräjillä 1672. Kaarina joutui
sanoistaan vastuuseen kolmen markan sakon edestä. Epäsopu jatkui ja Frääsä
syytti talvikäräjillä 1683 Kaarinaa, kun tämä oli nimitellyt häntä varkaaksi ja
murhaajaksi. Tästä Kaarina sai sakkotuomion. Frääsän koirat tappoivat naapurin
kolme koiraa ja Frääsän isäntä kävi vielä salaa tappamassa Järventaustan
siankin. Naapurukset tulivat sopimaan riitansa syyskäräjille 1683. Lasse lupasi
korvata kaikki aiheuttamansa vahingot ja olla kaatamatta naapurin metsää.
Kaarina lupasi puolestaan, ettei hän tai hänen lapsensa sano pahaa sanaa
naapurista.
Synkkiä hetki Puujärvellä koettiin myös vuonna 1674 käräjäkirjojen[2]
mukaan. Talvikäräjillä Kaarina esiintyi hyvin nöyrästi:
Karin Caspersdotter Puujärveltä kertoi itkien, kuinka hän on joutunut
äärimmäiseen köyhyyteen. Hänen miehensä, Lars Fredriksson, sairastui useita
vuosia sitten niin vakavasti, ettei pysty enää osallistumaan tilan töihin.
Lisäksi vaikeat katovuodet ovat tehneet tilanteesta vielä pahemman. Karin
kertoi joutuneensa myymään karjansa selviytyäkseen, ja hänen pieni perheensä on
elänyt enimmäkseen toisten avun varassa. Koska hänellä ei ole varaa maksaa
määrättyjä sakkoja, hän pyysi oikeudelta todistusta köyhyydestään. Oikeus ja
lautakunta vahvistivat hänen tilanteensa ja kirjasivat asian pöytäkirjaan ilman
rangaistusta.
Lars Fredriksson kuoli vuonna 1680, jonka jälkeen Kaarina
asui tilalla kuolemaansa saakka.
Kuvassa Puujärveä ym. kyliä vuoden 1697 maakirjassa.
Tuolloin on isännäksi Järventaustan taloon merkitty Abraham Laurinpoika. Hän
oli Kaarinan toisesta avioliitosta syntynyt poika. Kaarinan ensimmäinen
puoliso, Abraham Roos/Raasen, oli kuollut sotaretkellä jossain päin nykyistä
Saksaa.
[1] Karjalohjan
seurakunnan arkisto - I C:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1688-1744,
jakso 25: Kuolleet ja haudatut 1701, 1702, 1703; Kansallisarkisto:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6271514119&aineistoId=1156568991
/ Viitattu 18.11.2024
[2] Raaseporin
ja Hattulan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:4 Varsinaisten asioiden
pöytäkirjat, 1674-1675, 1678-1680 1674-1680, jakso 31, sivu 26: <Winter Ting
Carislojo Sochn.>; Kansallisarkisto:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6725803329&aineistoId=655976180
/ Viitattu 18.11.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti