analytics

Puujärven emäntä käräjöimässä

Karjalohjan haudattujen luettelosta[1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttären kuolemasta.  Hänet haudattiin kirkon lattian alle, lähelle sakastin ovea alttarin luona. Kukkasia emme hänen viimeiselle leposijalleen pysty viemään, sillä tuon ajan kirkko on hävitetty jo ammoin. Sen paikkana oli Pyhän Ristin hautausmaa, josta tehdyn videonpätkän voit käydä katsomassa täällä.

Kaisa tai voimme kai kutsua häntä myös Kaarinaksi, nimi löytyy muutamia kertoja käräjäkirjoista. Puujärvellä epäsopu Järventaustan ja Frääsän tilojen välilä oli jatkunut vuosikymmeniä. 1670–1680-luvuilla riidat kärjistyivät Frääsän Lasse Jöraninpojan ja Karin Kasperintyttären ottaessa yhteen. Kaarina oli haukkunut Frääsän palveluväkeä 1671 ankarin sanakääntein niin että Lasse tulistui asiasta vielä käräjillä 1672. Kaarina joutui sanoistaan vastuuseen kolmen markan sakon edestä. Epäsopu jatkui ja Frääsä syytti talvikäräjillä 1683 Kaarinaa, kun tämä oli nimitellyt häntä varkaaksi ja murhaajaksi. Tästä Kaarina sai sakkotuomion. Frääsän koirat tappoivat naapurin kolme koiraa ja Frääsän isäntä kävi vielä salaa tappamassa Järventaustan siankin. Naapurukset tulivat sopimaan riitansa syyskäräjille 1683. Lasse lupasi korvata kaikki aiheuttamansa vahingot ja olla kaatamatta naapurin metsää. Kaarina lupasi puolestaan, ettei hän tai hänen lapsensa sano pahaa sanaa naapurista.

Synkkiä hetki Puujärvellä koettiin myös vuonna 1674 käräjäkirjojen[2] mukaan. Talvikäräjillä Kaarina esiintyi hyvin nöyrästi:

Karin Caspersdotter Puujärveltä kertoi itkien, kuinka hän on joutunut äärimmäiseen köyhyyteen. Hänen miehensä, Lars Fredriksson, sairastui useita vuosia sitten niin vakavasti, ettei pysty enää osallistumaan tilan töihin. Lisäksi vaikeat katovuodet ovat tehneet tilanteesta vielä pahemman. Karin kertoi joutuneensa myymään karjansa selviytyäkseen, ja hänen pieni perheensä on elänyt enimmäkseen toisten avun varassa. Koska hänellä ei ole varaa maksaa määrättyjä sakkoja, hän pyysi oikeudelta todistusta köyhyydestään. Oikeus ja lautakunta vahvistivat hänen tilanteensa ja kirjasivat asian pöytäkirjaan ilman rangaistusta.

Lars Fredriksson kuoli vuonna 1680, jonka jälkeen Kaarina asui tilalla kuolemaansa saakka.

 

Kuvassa Puujärveä ym. kyliä vuoden 1697 maakirjassa. Tuolloin on isännäksi Järventaustan taloon merkitty Abraham Laurinpoika. Hän oli Kaarinan toisesta avioliitosta syntynyt poika. Kaarinan ensimmäinen puoliso, Abraham Roos/Raasen, oli kuollut sotaretkellä jossain päin nykyistä Saksaa.



[1] Karjalohjan seurakunnan arkisto - I C:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1688-1744, jakso 25: Kuolleet ja haudatut 1701, 1702, 1703; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6271514119&aineistoId=1156568991 / Viitattu 18.11.2024

[2] Raaseporin ja Hattulan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:4 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 1674-1675, 1678-1680 1674-1680, jakso 31, sivu 26: <Winter Ting Carislojo Sochn.>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6725803329&aineistoId=655976180 / Viitattu 18.11.2024

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus