Henkilöhistorian lisäksi on itseäni alkanut viime vuosina kiehtoa yhä enemmän esineiden menneisyys. Mihin tiettyä tavaraa tarvittiin, kuka sen perheelle hankki, mitä se maksoi, mistä se ostettiin, miten saatiin ylipäätänsä maksettua, missä ja miten sitä käytettiin sekä lopuksi se kaikista mielenkiintoisin asia; miksi kyseinen esine tai laite hävitettiin, unohdettiin, rikottiiin tai hukattiin.
Esimerkkinä voisi olla tämä kotipitäjän metsässä makaava kuormurin ohjaamo. Chevrolet-merkkinen auto on varmasti kustantanut aikaan ihan merkittävän summan, mutta nyt siitä on jäljellä vain kasa ruosteista metallia ja muutama muovin palanen. Kuka tietäisi ensimmäisen ja viimeisen kuskin nimen, kuormurin reitin ja mitä sillä aikanaan kuljetettiin.
Autoharrastajat auttanevat tunnistamaan tarkemman vuosimallin - lisää kuvia täällä!
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Puodissa
Isäni isoisän, suutari Kustaa Fredrik Verholan setä Karl Kustaa Varelius eli monipuolista elämää. Hän syntyi vanhempiensa esikoisena vuonna 1841 ja parikymppisenä hänet tapaa Karjalohjan Sakkolan Heikintalossa räätälin ammatissa. Joissain lähteissä, joita en nyt saa käsiini, hänen väitettiin saaneen luvan maakaupan harjoittamiseen. Ehtona tosin oli, ettei Varelius saanut myydä puodissaan "rohtoja".
Maalaispitäjän maakauppiaan puoti ei ollut kovin kummoinen nykymittapuun mukaan. Läheisessä Nummen pitäjässä vaikuttanut Akseli Sarjakoski kertoili aikanaan näistä kaupoista seuraavaa;
Karl Kustaa Varelius oli ensimmäisessä aviossaan naimisissa suomusjärveläisen Erika Gabrielintyttären kanssa. Tämän Erikan pikkuveli oli pläkkiseppänä uransa aloittanut, mutta suuren teollisuuskonsernin lopulta kehittänyt Gabriel Wilhelm Sohlberg. Jokainen varttuneempi lukija muistanee kirjainyhdistelmän G.W.S. erilaisissa metallituotteita tai vaikkapa tölkinavaajassa.
Erika kuoli 1888 ja hieman tämän jälkeen Karl Kustaa nai Pusulasta kotoisin olleen Maria Josefina Johanssonin. Pienenä yksityiskohtana voidaan mainita se, että Karl Kustaan kahdella vanhimmalla lapsella oli ikäeroa peräti 25 vuotta. Mahtaisiko olla jonkinlainen Suomen ennätys?
Maalaispitäjän maakauppiaan puoti ei ollut kovin kummoinen nykymittapuun mukaan. Läheisessä Nummen pitäjässä vaikuttanut Akseli Sarjakoski kertoili aikanaan näistä kaupoista seuraavaa;
![]() |
| Vanha kassakone Tarvasjoen Kotiseutumuseolla |
"Vuoden pari kauppapalveluksessaolo jossakin kaupungissa riitti yrittäjän liikesivistykseksi, muutaman tuhannen markan myynti vuodessa liikevaihdoksi, kahvi, sokeri, tupakka ja vehnäjauhot tavaravarastoksi. Siinä kaikki. Jos tarvitsit lasia särkyneen ikkunan korjaukseen, rautaa reenanturoihin taikka suolaa ruuan sekaan, ei ollut muuta keinoa kuin pane hevonen valjaisiin ja aja naapuripitäjän, Lohjan kirkolle, jossa oli hieman paremmin varustettujan kauppiaita. Jos et sieltä saanut, niin oli palattava tyhjin toimin takaisin ja toimitettava tavarat tavalla tai toisella kaupungista. Vähäväkiset pieneläjät kärsivät tästä eniten."
Karl Kustaa Varelius oli ensimmäisessä aviossaan naimisissa suomusjärveläisen Erika Gabrielintyttären kanssa. Tämän Erikan pikkuveli oli pläkkiseppänä uransa aloittanut, mutta suuren teollisuuskonsernin lopulta kehittänyt Gabriel Wilhelm Sohlberg. Jokainen varttuneempi lukija muistanee kirjainyhdistelmän G.W.S. erilaisissa metallituotteita tai vaikkapa tölkinavaajassa.
Erika kuoli 1888 ja hieman tämän jälkeen Karl Kustaa nai Pusulasta kotoisin olleen Maria Josefina Johanssonin. Pienenä yksityiskohtana voidaan mainita se, että Karl Kustaan kahdella vanhimmalla lapsella oli ikäeroa peräti 25 vuotta. Mahtaisiko olla jonkinlainen Suomen ennätys?
Kestikievarissa
Yksi aikansa tärkeimmistä tai ainakin vilkkaimmista taloista Tarvasjoella eli silloisessa Euran kappeliseurakunnassa oli Euran kylän kestikievari. Sen isäntänä ja emäntänä oli ainakin 1800-luvun alkupuoliskolla pikku pitäjän näkökulmasta katsoen hieman eksoottisempaa väkeä. Sotilaan poika Heikki Flink oli 1817 nainut Vihdin Vanjärven Linnunlaulun (Fågelsång) torpparin tyttären, Ulrika Trögin. Itseasiassa Ulrikan isä Erik mainitaan reserviläisenä 1700-luvun lopulla, joten ehkäpä Heikki ja tuleva vaimonsa olivat tavanneet vanhempiensa kautta.
Viimeistään 1834 joutui Heikki luopumaan kievarinpitäjän toimesta ja uusi isäntä tähän Nokan talon mailla sijainneeseen taloon saatiin Länsi-Uudenmaan Pusulasta saakka. Siellä oli loppuvuodesta 1827 vihitty Hyönölän Hannulan talollisen poika Juho ja paikkakunnan lukkarin tytär Edla Kustava Palenius. Hyönölässä pariskunnalle ehti syntyä yksi lapsi, kunnes he muuttivat Turun kaupunkiin. Siellä Juhosta, joka oli ottanut käyttöön sukunimen Stigell, tuli puusepän apulainen. Turun vuosina perheeseen syntyi kaksi lasta lisää, mutta ainoastaan tammikuun alussa 1833 kastettu Johan Fredrik oli elossa Stigellien muuttaessa Tarvasjoelle seuraavana vuonna. Euran kylässä Juho ja Edla Kustava saivat neljä lasta; Gustaf Edvardin, August Reinholdin, Karl Viktorin ja Gustaf Viktorin. Ikävä kyllä jokainen näistä pojista menehtyi alle vuoden vanhana. Äiti Edla Kustavan vei keuhkotauti loppukeväällä 1841 ja Turussa koulua käyneen Johan Fredrikin kohtaloksi tuli kuolla johonkin vatsakuumeeseen vain 17 vuoden iässä.
Perheen apuna oli melkein alusta saakka ollut Juhon sisko Agneta Kustava Stigell, joka tosin aika-ajoin kävi Turussa piikomassa. Vaimonsa kuoleman jälkeen Juho eli pitkään yksinään, mutta avioitui vuoden ensimmäisenä päivänä 1850 taloudenhoitaja Juliana Kustaantyttären kanssa. Tasan 20 vuoden ikäero ei haitannut mitään, sillä tuore pariskunta sai kolme yhteistä lasta; Robert Baseliuksen, Johan Fredrikin ja Gustaf Reinholdin. Valitettavasti kaksi ensin mainittua kuoli aivan pienenä. Gustaf Reinholdin kasvukumppaniksi jäi kuitenkin 1847 Julianan avioton poika August. Luultavasti hänen isänsä oli kuitenkin Juho, sillä rippikirjoissa pojan sukunimeksi on merkitty Stigell.
Kestikievaristi Juho Stigell kuoli 1855 ja leski Juliana avioitui Kosken kappelista tulleen renkimies Kustaa Vilhelm Hertmanin. Rippikirjojen mukaan 1856 ehti syntyä vielä avioton Fredrik Jeremias, jonka isä jää tuntemattomaksi. Hertmanilla ja Julianalla oli ainakin yksi lapsi, tytär Johanna Josafina.
Näin länsiuusimaalaisten aika Nokan kestikievaritalossa oli päättynyt. Loppusaldo on melko surullinen, sillä Juho Stigell joutui elämänsä aikana hautaamaan kahdeksan omaa lastaan vaimonsa Edla Kustava Paleniuksen lisäksi. On lähes mahdotonta sanoa, oliko kyse huonosta tuurista, huonoista geeneistä vai surkeasta elinympäristöstä. Tarvasjoen Euran kylän ei ollut varsinaista upporikas, mutta ei se köyhäkään ollut. Kestikievarissa riitti varmasti vieraita vilkkaan Hämeen Härkätien varrella. Ehkäpä kohtalo vain halusi näin tapahtuvan ja syvempi analyysi tilanteesta on syytä jättää tekemättä.
Viimeistään 1834 joutui Heikki luopumaan kievarinpitäjän toimesta ja uusi isäntä tähän Nokan talon mailla sijainneeseen taloon saatiin Länsi-Uudenmaan Pusulasta saakka. Siellä oli loppuvuodesta 1827 vihitty Hyönölän Hannulan talollisen poika Juho ja paikkakunnan lukkarin tytär Edla Kustava Palenius. Hyönölässä pariskunnalle ehti syntyä yksi lapsi, kunnes he muuttivat Turun kaupunkiin. Siellä Juhosta, joka oli ottanut käyttöön sukunimen Stigell, tuli puusepän apulainen. Turun vuosina perheeseen syntyi kaksi lasta lisää, mutta ainoastaan tammikuun alussa 1833 kastettu Johan Fredrik oli elossa Stigellien muuttaessa Tarvasjoelle seuraavana vuonna. Euran kylässä Juho ja Edla Kustava saivat neljä lasta; Gustaf Edvardin, August Reinholdin, Karl Viktorin ja Gustaf Viktorin. Ikävä kyllä jokainen näistä pojista menehtyi alle vuoden vanhana. Äiti Edla Kustavan vei keuhkotauti loppukeväällä 1841 ja Turussa koulua käyneen Johan Fredrikin kohtaloksi tuli kuolla johonkin vatsakuumeeseen vain 17 vuoden iässä.
Perheen apuna oli melkein alusta saakka ollut Juhon sisko Agneta Kustava Stigell, joka tosin aika-ajoin kävi Turussa piikomassa. Vaimonsa kuoleman jälkeen Juho eli pitkään yksinään, mutta avioitui vuoden ensimmäisenä päivänä 1850 taloudenhoitaja Juliana Kustaantyttären kanssa. Tasan 20 vuoden ikäero ei haitannut mitään, sillä tuore pariskunta sai kolme yhteistä lasta; Robert Baseliuksen, Johan Fredrikin ja Gustaf Reinholdin. Valitettavasti kaksi ensin mainittua kuoli aivan pienenä. Gustaf Reinholdin kasvukumppaniksi jäi kuitenkin 1847 Julianan avioton poika August. Luultavasti hänen isänsä oli kuitenkin Juho, sillä rippikirjoissa pojan sukunimeksi on merkitty Stigell.
Kestikievaristi Juho Stigell kuoli 1855 ja leski Juliana avioitui Kosken kappelista tulleen renkimies Kustaa Vilhelm Hertmanin. Rippikirjojen mukaan 1856 ehti syntyä vielä avioton Fredrik Jeremias, jonka isä jää tuntemattomaksi. Hertmanilla ja Julianalla oli ainakin yksi lapsi, tytär Johanna Josafina.
Näin länsiuusimaalaisten aika Nokan kestikievaritalossa oli päättynyt. Loppusaldo on melko surullinen, sillä Juho Stigell joutui elämänsä aikana hautaamaan kahdeksan omaa lastaan vaimonsa Edla Kustava Paleniuksen lisäksi. On lähes mahdotonta sanoa, oliko kyse huonosta tuurista, huonoista geeneistä vai surkeasta elinympäristöstä. Tarvasjoen Euran kylän ei ollut varsinaista upporikas, mutta ei se köyhäkään ollut. Kestikievarissa riitti varmasti vieraita vilkkaan Hämeen Härkätien varrella. Ehkäpä kohtalo vain halusi näin tapahtuvan ja syvempi analyysi tilanteesta on syytä jättää tekemättä.
Hatuntekijä Hörman
Kesän ja syksyn mittaan vuonna 1807 muutti Tarvasjoen Mäentaan kylän Pelttariin hieman harvinaisemman ammatin edustajia Perttelin pitäjän Hähkänästä. Vuonna 1745 syntynyt hatuntekijä Henrik Hörman toi tuolloin suuren perheensä pitäjään yhdessä vaimonsa Kaisa Bladin kanssa. Lokakuussa 1787 naimisiin menneille Henrikille ja Kaisalle oli syntynyt yhteensä yhdeksän lasta vuosien 1788-1804 välillä. Harvinaista kyllä tuolle ajalle, vain yksi lapsista oli kuollut lapsena, joten Pelttarin taloon muutti kahdeksan tenavaa vanhempiensa keralla.
Lapsista yksi oli vuonna 1792 syntynyt Johan Henrik, joka isänsä tavoin käytti sukunimeä Hörman. Hän nai Salon kauppalassa vuonna 1819 tunnettuihin ruukkisukuihin kuuluneen Agneta Örnmarkin asettuen samalla kyseiseen liikenteen solmukohtaan hatuntekijäksi. Jotta parhaita perinteitä olisi noudatettu mahdollisimman hyvin, tuli sisko Ulrika Hörmanin puolisoksi kahta vuotta myöhemmin niin ikään Salon kauppalassa asunut hatuntekijäkisälli Malakias Borgström. Koska Kaisa Blad alkoi tuossa vaiheessa olla jo hieman iäkäs, olihan hän syntynyt jo 1760, otti Johan Henrik äitinsä luokseen asumaan. Rippikirjan perusteella myös Malakias ja Ulrika asuivat samassa taloudessa, joten ensin mainittu on luultavasti ollut nimenomaan Johan Henrik Hörmanin kisälli. Hatuntekijällä ja hänen kisällillään ei tosin ollut ikäeroa kuin nelisen vuotta.
Henrik Hörmanin ja Kaisa Bladin lapsista myös Adolf Fredrik antautui käsityöläisalalle. Mennessään naimisiin vuonna 1819 hän asui Perttelin Inkereessä räätälin oppipoikana. Vanhin Hörmanien veljeksistä oli 1788 syntynyt Efraim, joka ei sitten halunnut tai ehkä ei edes osannut ryhtyä räätäliksi, suutariksi ja hattumaakariksi. Sen sijaan Efraim Hörman työskenteli Uskelan Haukkalan Pelköllä ja Perttelin Hähkänän Pojulla renki ja renkivoutina, kunnes sai oman torpan 1820-luvun alkuvuosina viimeksi mainitusta kylästä.
Mitä sitten Hörmanien läsnäoloon Tarvasjoen Mäentaalla tuli, niin sitä ei kestänyt kuin muutamia vuosia. Isä Henrik luopui Pelttarin isännyydestä jo 1812 eivätkä lapsetkaan jääneet pitäjään sen pidempään. Tytär Karolina Charlotta lähti Turkuun ja Ulrika sekä Adolf Fredrik Uskelaan. Rippikirjassa vuosilta 1811-1821 on räätälin oppipojaksi päätynyt Adolf Fredrik Hörman merkitty sairaalloiseksi "bräcklig". Ehkäpä hänellä oli joku synnynnäinen, fyysinen vajavuus tai sitten hän sairastanut jonkun ankaran taudin. Perttelin Inkereen Yrjällä hänet tapaa vuodesta 1823 eteenpäin renkinä ja myöhemmin itsellisenä. Kokopäiväistä räätäliä hänestä ei ilmeisesti koskaan tullut.
Hattumaakari Henrik Hörmanin kohtaloksi tuli kuolla keuhkotautiin Salon kauppalassa kesällä 1819. Leski Kaisa menehtyi vanhuuden heikkouteen toukokuussa 1836, kun taas heidän poikansa Johan Henrik kuoli kuumetautiin Salossa loppuvuodesta 1839.
Lapsista yksi oli vuonna 1792 syntynyt Johan Henrik, joka isänsä tavoin käytti sukunimeä Hörman. Hän nai Salon kauppalassa vuonna 1819 tunnettuihin ruukkisukuihin kuuluneen Agneta Örnmarkin asettuen samalla kyseiseen liikenteen solmukohtaan hatuntekijäksi. Jotta parhaita perinteitä olisi noudatettu mahdollisimman hyvin, tuli sisko Ulrika Hörmanin puolisoksi kahta vuotta myöhemmin niin ikään Salon kauppalassa asunut hatuntekijäkisälli Malakias Borgström. Koska Kaisa Blad alkoi tuossa vaiheessa olla jo hieman iäkäs, olihan hän syntynyt jo 1760, otti Johan Henrik äitinsä luokseen asumaan. Rippikirjan perusteella myös Malakias ja Ulrika asuivat samassa taloudessa, joten ensin mainittu on luultavasti ollut nimenomaan Johan Henrik Hörmanin kisälli. Hatuntekijällä ja hänen kisällillään ei tosin ollut ikäeroa kuin nelisen vuotta.
Henrik Hörmanin ja Kaisa Bladin lapsista myös Adolf Fredrik antautui käsityöläisalalle. Mennessään naimisiin vuonna 1819 hän asui Perttelin Inkereessä räätälin oppipoikana. Vanhin Hörmanien veljeksistä oli 1788 syntynyt Efraim, joka ei sitten halunnut tai ehkä ei edes osannut ryhtyä räätäliksi, suutariksi ja hattumaakariksi. Sen sijaan Efraim Hörman työskenteli Uskelan Haukkalan Pelköllä ja Perttelin Hähkänän Pojulla renki ja renkivoutina, kunnes sai oman torpan 1820-luvun alkuvuosina viimeksi mainitusta kylästä.
Mitä sitten Hörmanien läsnäoloon Tarvasjoen Mäentaalla tuli, niin sitä ei kestänyt kuin muutamia vuosia. Isä Henrik luopui Pelttarin isännyydestä jo 1812 eivätkä lapsetkaan jääneet pitäjään sen pidempään. Tytär Karolina Charlotta lähti Turkuun ja Ulrika sekä Adolf Fredrik Uskelaan. Rippikirjassa vuosilta 1811-1821 on räätälin oppipojaksi päätynyt Adolf Fredrik Hörman merkitty sairaalloiseksi "bräcklig". Ehkäpä hänellä oli joku synnynnäinen, fyysinen vajavuus tai sitten hän sairastanut jonkun ankaran taudin. Perttelin Inkereen Yrjällä hänet tapaa vuodesta 1823 eteenpäin renkinä ja myöhemmin itsellisenä. Kokopäiväistä räätäliä hänestä ei ilmeisesti koskaan tullut.
Hattumaakari Henrik Hörmanin kohtaloksi tuli kuolla keuhkotautiin Salon kauppalassa kesällä 1819. Leski Kaisa menehtyi vanhuuden heikkouteen toukokuussa 1836, kun taas heidän poikansa Johan Henrik kuoli kuumetautiin Salossa loppuvuodesta 1839.
Jean Louis Lithenin sukuperästä
Suku Forumilla esitettiin taas kerran mielenkiintoinen kysymys; kuka oli halikkolaisen Hilma Ihanelma Achreniuksen puoliso, lääninkonttoristi Jean Louis Lithen? Etunimet vaikuttavat kovin ranskalaisilta, mutta maalaisjärjellä ajateltuna kyseessä on ollut pikemminkin suomalainen henkilö.
Herra Lithen ja Hilja Achrenius menivät kysyjän mukaan naimisiin Turussa kesäkuussa 1898. Tuon ajan rippikirjatietoja ei netin kautta löydy, joten asiaa on syytä lähestyä toista kautta digitaalisen ajan mahdollisuuksia hyödyntäen.
Ensinnäkin Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta voi todellakin löytää tiedon em. pariskunnan avioliitosta. Hakuavaimella "Lithen lääninkonttoristi" törmää heti ensimmäisessä linkissä Turun Lehden numeroon 52 toukokuulta 1886. Sivulla kaksi kerrotaan kuvernöörin nimittäneen ylimääräiseksi lääninkonttoristiksi Johan Ludvig Lithenin. Koska Jean Louis on vain ranskalaisen versio samoista etunimistä, voi melko varmasti sanoa kyseessä olevan yhden ja saman miehen. Tuskin Turussa vaikutti kahta Lithen -nimistä lääninkonttorista, sillä sukunimi on melko harvinainen.
Etsinnän seuraava vaihe oli HisKin hyödyntäminen. Koska Johan Ludvig oli syntynyt aivan varmasti ennen vuotta 1866, saattoi hänen kasteensa löytäminen olla nipin napin mahdollista tällä sukututkijoiden perustyökalulla. Onni olikin saman tien myötä, sillä Porin kaupungissa kastettiin paakarimestari Karl Edvard Litheniuksen ja Charlotta Theresia Lindahlin poika Johan Ludvig.
Digiarkistosta löytyvät sopivasti Porin rippikirjat aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka (olethan SSHY:n jäsen?). Lisäksi joku ystävällinen sielu on tehnyt niihin henkilöhakemiston, joten paakariperheen löytäminen on erittäin nopeaa. Vuosien 1870-1874 Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjan sivulta 402 voidaan kirjata seuraavaa;
Oliko tässä sitten ihan 100 prosentin varmuudella kyse samasta Johan Ludvig Lithenistä, joka siis oli lääninkonttoristina Turussa? Tähän kysymykseen löytyy yllättävän helppo vastaus ja jälleen kerran Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta. Hakusanoilla "Lithen Jean Louis" löytyy yllä esitellyn nimitysuutisen lisäksi linkki Suomen Wirallinen Lehti -julkaisun numeroon 301, joka ilmestyi 29.12.1903. Lehden toisella sivulla on Turun raastuvanoikeuden ilmoitus velkojainkuulemisesta koskien edesmenneen "juomatehtaan isännöitsijän", Frans Ferdinand Lithenin kuolinpesää. Oikeudenomistajien joukosta löytyvät mm. kauppias Karl Axel Eberhard Lithen ja lääninkonttoristi Jean Louis Lithen sekä poliisikonstaapelinvaimo Ilia Eva Therese Ackrenius Halikon pitäjästä. Lisäksi oikeuksiaan valvoi myös merikapteeninleski Inez Elna Helena Lomberg Turusta.
Nämä tiedot antavat meille varmistuksen Johan Ludvig/Jean Louis Lithenin syntyperästä, mutta samalla kertovat toisenkin mielenkiintoisen seikan. Näyttäisi siltä, että Johan Ludvigin sisko on ollut naimisissa Hilma Ihanelman eli hänen vaimonsa veljen kanssa. Poliisi Achrenius (kuten nimi yleensä kirjoitetaan) oli ollut virassa Tammisaaren kaupungissa, sillä syksyllä 1892 Ilia Eva Theresen huonekaluja ja muuta irtainta myytiin "Springertskan" talossa. Tämän tiedon voi siis löytää sanomalehtiarkistosta, mikä kertoo lopuksi mitä tapahtui isä Karl Edvard Lithenille. Hän nimittäin luopui paakarinurastaan ja kuoli Turun kaupungissa heinäkuussa 1895 "entisenä linnankirjanpitäjänä".
Itselläni ei tietääkseni ole mitään sukusiteitä em. henkilöihin, mutta tapaus on oivallinen esimerkki siitä, miten internet nopeuttaa sukututkimusta suunnattomasti.
Herra Lithen ja Hilja Achrenius menivät kysyjän mukaan naimisiin Turussa kesäkuussa 1898. Tuon ajan rippikirjatietoja ei netin kautta löydy, joten asiaa on syytä lähestyä toista kautta digitaalisen ajan mahdollisuuksia hyödyntäen.
Ensinnäkin Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta voi todellakin löytää tiedon em. pariskunnan avioliitosta. Hakuavaimella "Lithen lääninkonttoristi" törmää heti ensimmäisessä linkissä Turun Lehden numeroon 52 toukokuulta 1886. Sivulla kaksi kerrotaan kuvernöörin nimittäneen ylimääräiseksi lääninkonttoristiksi Johan Ludvig Lithenin. Koska Jean Louis on vain ranskalaisen versio samoista etunimistä, voi melko varmasti sanoa kyseessä olevan yhden ja saman miehen. Tuskin Turussa vaikutti kahta Lithen -nimistä lääninkonttorista, sillä sukunimi on melko harvinainen.
Etsinnän seuraava vaihe oli HisKin hyödyntäminen. Koska Johan Ludvig oli syntynyt aivan varmasti ennen vuotta 1866, saattoi hänen kasteensa löytäminen olla nipin napin mahdollista tällä sukututkijoiden perustyökalulla. Onni olikin saman tien myötä, sillä Porin kaupungissa kastettiin paakarimestari Karl Edvard Litheniuksen ja Charlotta Theresia Lindahlin poika Johan Ludvig.
Digiarkistosta löytyvät sopivasti Porin rippikirjat aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka (olethan SSHY:n jäsen?). Lisäksi joku ystävällinen sielu on tehnyt niihin henkilöhakemiston, joten paakariperheen löytäminen on erittäin nopeaa. Vuosien 1870-1874 Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjan sivulta 402 voidaan kirjata seuraavaa;
- Paakari Karl Edvard Lithen, s. 1831 Kokkolassa
- vaimo Charlotta Theresia Lindahl, s. 1828 Liedon Littoisissa
- poika Karl Axel Eberhard, s. 1853 Turussa
- tytär Ilia Eva Therese, s. 1855 Turussa
- tytär Wera Anna Charlotta, s. 1856 Turussa
- poika Ernst Bruno Rafael, s. 1858 Turussa
- poika Berndt Uno Lennart, s. 1860 Porissa
- poika Johan Ludvig, s. 1861 Porissa
- poika Konrad Uno Lennart, s. 1863 Porissa.
Oliko tässä sitten ihan 100 prosentin varmuudella kyse samasta Johan Ludvig Lithenistä, joka siis oli lääninkonttoristina Turussa? Tähän kysymykseen löytyy yllättävän helppo vastaus ja jälleen kerran Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta. Hakusanoilla "Lithen Jean Louis" löytyy yllä esitellyn nimitysuutisen lisäksi linkki Suomen Wirallinen Lehti -julkaisun numeroon 301, joka ilmestyi 29.12.1903. Lehden toisella sivulla on Turun raastuvanoikeuden ilmoitus velkojainkuulemisesta koskien edesmenneen "juomatehtaan isännöitsijän", Frans Ferdinand Lithenin kuolinpesää. Oikeudenomistajien joukosta löytyvät mm. kauppias Karl Axel Eberhard Lithen ja lääninkonttoristi Jean Louis Lithen sekä poliisikonstaapelinvaimo Ilia Eva Therese Ackrenius Halikon pitäjästä. Lisäksi oikeuksiaan valvoi myös merikapteeninleski Inez Elna Helena Lomberg Turusta.
Nämä tiedot antavat meille varmistuksen Johan Ludvig/Jean Louis Lithenin syntyperästä, mutta samalla kertovat toisenkin mielenkiintoisen seikan. Näyttäisi siltä, että Johan Ludvigin sisko on ollut naimisissa Hilma Ihanelman eli hänen vaimonsa veljen kanssa. Poliisi Achrenius (kuten nimi yleensä kirjoitetaan) oli ollut virassa Tammisaaren kaupungissa, sillä syksyllä 1892 Ilia Eva Theresen huonekaluja ja muuta irtainta myytiin "Springertskan" talossa. Tämän tiedon voi siis löytää sanomalehtiarkistosta, mikä kertoo lopuksi mitä tapahtui isä Karl Edvard Lithenille. Hän nimittäin luopui paakarinurastaan ja kuoli Turun kaupungissa heinäkuussa 1895 "entisenä linnankirjanpitäjänä".
Itselläni ei tietääkseni ole mitään sukusiteitä em. henkilöihin, mutta tapaus on oivallinen esimerkki siitä, miten internet nopeuttaa sukututkimusta suunnattomasti.
Nimenvaihdos
![]() |
| Gustaf Henrik Willstedtin tyylikäs puumerkki torpparisopimuksessa |
Tallaan aikoina hän löysi vaimokseen Pipolan torpparin tyttären, Maja Stina Tammelander, jonka sukunimi kirjoitettiin myös muodossa Tamlander. Gustaf Henrik Willstedt sai rengin elämästä tarpeekseen vuoden 1844 paikkeilla ja kirjoitti tuolloin kontrahdin tullakseen Karjalohjan Pappilan Korvenmäen torppariksi.
Tämä torpparisopimus löytyy nykyään helposti Digitaaliarkistosta Karjalohjan pitäjää ja pappilaa koskevien asiakirjojen joukosta. Vain eräs asia saattaa hämmentää kokematonta sukututkijaa. Vuosien 1838-1844 rippikirjassa on Gustaf Henrikille ja Maja Stinalle merkitty neljä lasta; Maria Lovisa, Johan Gabriel, Engla Christina ja Amalia Gustava. Kuitenkaan näitä jälkeläisiä ei löydy HisKin avulla, mikäli käyttää isän kohdalla hakuavaimena nimen osaa "Wil". Rippikirjan tarkempi tiirailu antaa yksinkertaisen selityksen.
Gustaf Henrik oli alunperin sukulaistensa tavoin nimeltään Granroth, mutta otti syystä tai toisesta käyttöön myös nimen Willstedt päätyen lopulta käyttämään pelkästään viimeksi mainittua. Niinpä em. lapsoset löytyvät helposti Granroth nimellä, kun taas Korvenmäellä syntyneitä jälkeläisiä täytyy etsiä Willstedt -nimellä. Vastaavia tapauksia löytyy useitakin, myös Karjalohjalta. Kuten tässäkin tapauksessa, en ole niille aina löytänyt mitään "järjellistä" syytä. Nimi on vain yksinkertaisesti otettu käyttöön eikä sille löydy sen kummempaa selitystä. Vain vähän aikaa sukututkimusta harrastaneelle nämä nimenvaihdot käyvät hyvästä aivojumpasta, mutta pidemmälle ehtinyt lienee jo tottunut kaikenlaisiin yllätyksiin sukututkimuksen loppumattomilla poluilla.
Vähäperheen Viktor
Suku Forumin kautta tuli taas kerran palattua Suomusjärvelle ja tällä kertaa Laperlan Vähäperheen taloon. Tämän vanhan ratsutilan eli rusthollin isäntänä 1800-luvun loppupuoliskolla oli Viktor Edvardinpoika, joka sattuu olemaan kaukaista sukua itselleni. Oheisesta kaaviosta selviää hänen sukulaisuutensa isänäitini isään, Kustaa Fredrik Verholaan. Tässä piirroksessa on otettu huomioon vain suorat esivanhemmat sukulaisuuden kannalta, joten siitä puuttuvat eräiltä osin puolisot. Joka tapauksessa Viktorilla ja Kustaa Fredrikillä oli kaksikin yhteistä esi-isää, Lahnajärven Reukan talollinen Johan (s. 1693) ja Mats (s. 1709), joka taasen oli Ahtialan Haralin isäntä.
Lisäksi tässä alla on Viktorin esipolvitaulusto, jossa esiintyvät kirjoitusvirheet johtuvat muutaman vuoden takaisesta gedcom-tiedoston siirrosta. Tuolloin osa tekstikentistä sekosi pahemman kerran ja olen yrittänyt pikkuhiljaa korjailla näitä erheitä.
Suku
Lisäksi tässä alla on Viktorin esipolvitaulusto, jossa esiintyvät kirjoitusvirheet johtuvat muutaman vuoden takaisesta gedcom-tiedoston siirrosta. Tuolloin osa tekstikentistä sekosi pahemman kerran ja olen yrittänyt pikkuhiljaa korjailla näitä erheitä.
Taulu 1
.
Viktor. Syntynyt 23.04.1854 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 24.04.1854 Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven Laperlan kylän Vähäperheen ratsutilan isäntä viimeistään 1880-luvun alkupuolelta lähtien. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3.
–Puoliso 14.09.1882 Suomusjärvi Karolina Eufrosyne Linden. Syntynyt 06.02.1863 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 07.02.1863 Suomusjärvi. Isä Suomusjärven Laperlan kylän Alijaakolan talon rusthollari Johan Gustaf Linden ja äiti Carolina Serafia Lönngren.
Taulu 2
I.
Edvard. Syntynyt 15.07.1826 Kisko,Vilikkala. Kastettu 16.07.1826 Kisko. Kuollut 29.01.1880 Suomusjärvi,Laperla. Haudattu 1880 Suomusjärvi. Rusthollari. Talollisen poika Kiskon Vilikkalan kylän Tobilta. Isä Michel Michelssonin oli Tobin edellisen isännän poika ja äiti Johanna Michhelsdotter oli kotoisin Toijan Maunun talosta. Puolisonsa ensimmäisen miehen jälkeen Suomusjärven Laperlan kyln Vähäperheen rusthollarina 1850-luvun puolivälistä alkaen. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5.
–Puoliso 13.10.1853 Suomusjärvi Maria Christina. Syntynyt 28.08.1821 Suomusjärvi,Hintsala. Kuollut 06.03.1894 Suomusjärvi,Laperla. Taulu 3.
Lapset
Lapset
Viktor. Syntynyt 23.04.1854 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Taulu 1.
Taulu 3
I.
Maria Christina. Syntynyt 28.08.1821 Suomusjärvi,Hintsala. Kuollut 06.03.1894 Suomusjärvi,Laperla. Haudattu 1894 Suomusjärvi. Marian toinen puoliso oli 13.10.1853 Kiskon Vilikkalan kylän Tobbin talon poika Edvard Michelsson. uomusjärven haudattujen luettelossa mainitaan eläkemuorina. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7.
–Puoliso 1:o 13.10.1853 Suomusjärvi Edvard. Syntynyt 15.07.1826 Kisko,Vilikkala. Kuollut 29.01.1880 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Taulu 2.
–Puoliso 2:o 02.11.1843 Suomusjärvi Henrik Johan Vähäperhe. Syntynyt 06.05.1815 Suomusjärvi,Laperla. Kuollut 12.10.1850 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Suomusjärven Laperlan kylän Wähäperheen rusthollari. Henrik Johan kuoli ennen kuin hänen ja puolison nuorin lapsi ehti syntyä. Wähäperhe.
1: Viktor. Syntynyt 23.04.1854 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Taulu 1.
Taulu 4
II.
Michel. Syntynyt 11.01.1780 Kisko,Vilikkala. Kastettu 12.01.1780 Kisko. Kuollut 1829 Kisko,Vilikkala. Talollinen. Kiskon Vilikkalan kylän Tobin talon isäntä. sä Michel Johansson, äiti Elsa Henriksdotter. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9.
–Puoliso 18.07.1805 Kisko Johanna. Syntynyt 21.10.1787 Kisko,Toija. Taulu 5.
Edvard. Syntynyt 15.07.1826 Kisko,Vilikkala. Kuollut 29.01.1880 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Taulu 2.
Taulu 5
II.
Johanna. Syntynyt 21.10.1787 Kisko,Toija. Kastettu 22.10.1787 Kisko. Ensimmäinen puoliso Kiskon Vilikkalan Tobin isäntä Michel Michellsson. Hänen kuoltuaan nai naapuritalon, Vilikkalan Sirkan talollisen ojan, Johan Matssonin. Isä Taulu 10. Äiti Taulu 11.
–Puoliso 1:o 07.04.1831 Kisko Johan. Syntynyt 02.05.1803 Kisko,Vilikkala. Kastettu 03.05.1803 Kisko. Isä Kiskon Vilikkalan Sirkan talollinen Mats Jacobsson ja äiti Regina Michelsdotter, joka oli toisessa aviossaan naimisissa Suommusjärven Kitulan Kirjun talollinen, Johan Matssonin kanssa. aimonsa ensimmäisen miehen jälkeen Vilikkalan Tobin isäntänä.
–Puoliso 2:o 18.07.1805 Kisko Michel. Syntynyt 11.01.1780 Kisko,Vilikkala. Kuollut 1829 Kisko,Vilikkala. Talollinen. Taulu 4.
2: Edvard. Syntynyt 15.07.1826 Kisko,Vilikkala. Kuollut 29.01.1880 Suomusjärvi,Laperla. Rusthollari. Taulu 2.
Taulu 6
II.
Elias. Syntynyt 02.03.1798 Suomusjärvi,Ahtiala. Kastettu Suomusjärvi. Kuollut 28.12.1860 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kirkkovahti. Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin talollinen isänsä jälkeen, tätä ennen oli ollut talollisena vaimonsa kotitilalla, Hinttalan Sipulissa. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13.
–Puoliso 06.07.1820 Suomusjärvi Anna Lisa. Syntynyt 24.10.1796 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 05.12.1857 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 7.
I Lapset
I Lapset
Maria Christina. Syntynyt 28.08.1821 Suomusjärvi,Hintsala. Kuollut 06.03.1894 Suomusjärvi,Laperla. Taulu 3.
Taulu 7
II.
Anna Lisa. Syntynyt 24.10.1796 Suomusjärvi,Hinttala. Kastettu Suomusjärvi. Kuollut 05.12.1857 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 1857 Suomusjärvi. Suomusjärven Hinttalan kylän Sipulin talollisen tytär. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15.
–Puoliso 06.07.1820 Suomusjärvi Elias. Syntynyt 02.03.1798 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 28.12.1860 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kirkkovahti. Taulu 6.
I Lapset
I Lapset
Maria Christina. Syntynyt 28.08.1821 Suomusjärvi,Hintsala. Kuollut 06.03.1894 Suomusjärvi,Laperla. Taulu 3.
Taulu 8
III.
Michel. Syntynyt 25.09.1746 Kisko,Vilikkala. Kastettu 02.10.1746 Kisko. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Vilikkalan kylän Tobin talollinen.
–Puoliso 07.07.1772 Kisko Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Taulu 9.
Michel. Syntynyt 11.01.1780 Kisko,Vilikkala. Kuollut 1829 Kisko,Vilikkala. Talollinen. Taulu 4.
Taulu 9
III.
Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kastettu 23.04.1753 Kisko. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Haudattu 1808 Kisko. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19.
–Puoliso 07.07.1772 Kisko Michel. Syntynyt 25.09.1746 Kisko,Vilikkala. Talollinen. Taulu 8.
Michel. Syntynyt 11.01.1780 Kisko,Vilikkala. Kuollut 1829 Kisko,Vilikkala. Talollinen. Taulu 4.
Taulu 10
III.
Michel. Syntynyt 30.06.1747 Kisko,Toija. Kuollut 1821 Kisko,Toija. Talollinen. Kiskon Toijan kylän Maunun talon isäntänä 1780-luvun alusta eteeenpäin. Isä Toijan sahan sahuri Johan Jöransson ja äiti Anna Johansdotter. Syntymäaika rippikirjassa ilmoitettu - kastettujen luettelon muaan syntyi 1747 ja kastettiin 30.6.1747.
–Puoliso 28.09.1780 Kisko Lena. Syntynyt 28.03.1761 Kisko,Tieksmäki. Taulu 11.
Johanna. Syntynyt 21.10.1787 Kisko,Toija. Taulu 5.
Taulu 11
III.
Lena. Syntynyt 28.03.1761 Kisko,Tieksmäki. Kastettu 29.03.1761 Kisko. Miehensä kuoltua asui Kiskon Toijan Maunun talossa poikansa perheessä. Isä Taulu 22. Äiti Taulu 23.
–Puoliso 28.09.1780 Kisko Michel. Syntynyt 30.06.1747 Kisko,Toija. Kuollut 1821 Kisko,Toija. Talollinen. Taulu 10.
Johanna. Syntynyt 21.10.1787 Kisko,Toija. Taulu 5.
Taulu 12
III.
Simon. Syntynyt 19.10.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Kastettu 20.10.1757 Suomusjärvi. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 1810 Suomusjärvi. Talollinen,kuudennusmies. Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin talollinen isoisänsä ja isänsä jälkeen. Mainitaan myös kuudennusmiehenä. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25.
–Puoliso 01.07.1784 Suomusjärvi Maja Lisa. Syntynyt 19.02.1762 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 20.12.1835 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 13.
Elias. Syntynyt 02.03.1798 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 28.12.1860 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kirkkovahti. Taulu 6.
Taulu 13
III.
Maja Lisa. Syntynyt 19.02.1762 Suomusjärvi,Hinttala. Kastettu Suomusjärvi. Kuollut 20.12.1835 Suomusjärvi,Ahtiala. Suomusjärven Hintsalan kylän Torkan talon tytär.
–Puoliso 01.07.1784 Suomusjärvi Simon. Syntynyt 19.10.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 12.
Elias. Syntynyt 02.03.1798 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 28.12.1860 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kirkkovahti. Taulu 6.
Taulu 14
III.
Elias. Syntynyt 26.09.1758 Suomusjärvi,Hinttala. Kastettu 29.09.1758 Suomusjärvi. Kuollut 10.09.1823 Suomusjärvi,Hinttala. Talollinen. Suomusjärven Hintsalan kylän Sipulin talollinen. Sai vuonna 1811 "Hänen Keisarillisen Majesteettinsa", Aleksantei I:n myöntämän hopeisen mitalin ja keisarin rintakuvan nimikirjoituksella. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29.
–Puoliso 04.10.1781 Kisko Christina. Syntynyt 26.01.1756. Taulu 15.
Anna Lisa. Syntynyt 24.10.1796 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 05.12.1857 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 7.
Taulu 15
III.
Christina. Syntynyt 26.01.1756. Kiskon Toijan kylän Maunun talon ottotytär. yntymäaika rippikirjasta.
–Puoliso 04.10.1781 Kisko Elias. Syntynyt 26.09.1758 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 10.09.1823 Suomusjärvi,Hinttala. Talollinen. Taulu 14.
Anna Lisa. Syntynyt 24.10.1796 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 05.12.1857 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 7.
Taulu 18
IV.
Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kastettu Kisko. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1804 Kisko. Rusthollari. Henrikiä ei mainita kastettujen luettelossa, mutta rippikirjan mukaan syntyi vuonna 1721. Rippikirjan 1736-43 mukaan kävi kouluaa Turussa ainakin vuonna 1736. iskon Ylettylän Karan talon rusthollari veljensä jälkeen. audattujen luettelon mukaan kuoli "88-vuotiaana". Isä Taulu 36. Äiti Taulu 37.
–Puoliso 02.10.1750 Kisko Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 19.
Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Taulu 9.
Taulu 19
IV.
Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kastettu 09.03.1724 Kisko. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Rusthollari Abram Lunderbergin tytär Kiskon Leilän kylästä. ÄitiSammatin kappalaisen, Georg Lekmanin ja Elisabet Jespersdotterin tytär Elisabet Lekman. Isä Taulu 38. Äiti Taulu 39.
–Puoliso 02.10.1750 Kisko Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 18.
Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Taulu 9.
Taulu 22
IV.
Arvid. Syntynyt 18.01.1717 Kisko,Tieksmäki. Kastettu 20.01.1717 Kisko. Talollinen. Isänsä, Petter Simonssonin jälkeen Kiskon Tiekskmäen kylän Lampoolan talollinen. Äiti Maria Arvidintytär. Maria Arvidsdotter oli ollut naimisissa suutari Johan Michelssoin kanssa, joka asui perheineen Hongiston kylässä. Johanin kuoltua Mariasta tuli avioliiton kautta Tieksmäen Lampolan rusthollin emäntä. Arvidilla oli useita lapsia toisen vaimonsa Maria Pehrsdotterin kanssa. Maria oli kotoisin Perniön Lupajan kylästä ja heidät vihittiin 6.6.1749 Perniössä. Näistä poika Petter Arvidsson oli Lampolan l. Brandtin seuraava isäntä. Tätä seuraava isäntä oli toisaalla tutkimuksessa mainittu Daniel Brandt, jonka lapsilla oli useita yhteyksiä Esteri Verholaan liittyviin sukuihin.
–Puoliso 1:o 06.06.1749 Perniö Maria. Syntynyt 1726 Perniö,Lupaja. Taulu 23.
–Puoliso 2:o 08.10.1747 Kisko Elisabeth. Syntynyt 31.10.1725 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 01.11.1725 Kisko. Kuollut 16.09.1748 Kisko,Kirkonkylä. Haudattu 1748 Kisko. Ilmeisesti Elisabeth on kuollut pian vihkimisen jälkeen, koska hänelle ja Arvidille ei löydy yhteisiä lapsia.
1: Lena. Syntynyt 28.03.1761 Kisko,Tieksmäki. Taulu 11.
Taulu 23
IV.
Maria. Syntynyt 1726 Perniö,Lupaja. Kastettu Perniö. Kotoisin Perniön Lupajan kylästä. Ilmeisesti hänen vanhempansa olivat Petter Matsson ja Anna Jöransdotter. yntymäaika Kiskon rippikirjasarjasta 1767-85.
–Puoliso 06.06.1749 Perniö Arvid. Syntynyt 18.01.1717 Kisko,Tieksmäki. Talollinen. Taulu 22.
Lena. Syntynyt 28.03.1761 Kisko,Tieksmäki. Taulu 11.
Taulu 24
IV.
Simeon. Syntynyt 1734 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu Suomusjärvi. Talollinen,kuudennusmies. Otti Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin talon isännyyden isänssä kuoleman jälkeen. Mainitaan kuollessaan kuudennusmieheksi. Syntymäaika ripppikirjasta 1772-1777. Ei mainita kastettujen luttelossa. Isä Taulu 48. Äiti Taulu 49.
–Puoliso 15.10.1756 Suomusjärvi Anna. Syntynyt 31.01.1732 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1781 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 25.
III Lapset
III Lapset
Simon. Syntynyt 19.10.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 12.
Taulu 25
IV.
Anna. Syntynyt 31.01.1732 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kastettu 02.02.1732 Suomusjärvi. Kuollut 1781 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 30.09.1781 Suomusjärvi. Kotoisin Suomusjärven Lahnajärven kylän Reukan talosta. Isä Taulu 50. Äiti Taulu 51.
–Puoliso 15.10.1756 Suomusjärvi Simeon. Syntynyt 1734 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 24.
III Lapset
III Lapset
Simon. Syntynyt 19.10.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 12.
Taulu 28
IV.
Elias. Syntynyt 02.12.1724 Suomusjärvi,Arpalahti. Kastettu 03.12.1724 Suomusjärvi. Kuollut rintakuume 10.03.1791 Suomusjärvi,Hintsalo. Haudattu 27.03.1791 Suomusjärvi. Talollinen,kuudennusmies,kirkkovahti. Puolisonsa ensimmäinen miehen jälkeen Suomusjärven Hintsalan kylän Sipulin talollinen 1757-1758. Isä Taulu 98. Äiti Taulu 99.
–Puoliso 27.09.1757 Suomusjärvi Greta. Syntynyt 1712 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut rintakuume 20.01.1793 Suomusjärvi,Hinttala. Taulu 29.
III Lapset
III Lapset
Elias. Syntynyt 26.09.1758 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 10.09.1823 Suomusjärvi,Hinttala. Talollinen. Taulu 14.
Taulu 29
IV.
Greta. Syntynyt 1712 Suomusjärvi,Salmi. Kastettu 1712 Suomusjärvi. Kuollut rintakuume 20.01.1793 Suomusjärvi,Hinttala. Haudattu 10.02.1793 Suomusjärvi. Syntyisin Suomusjärven Salmen kylän Junnolasta. Ensimmäinen puoliso Hintsalan kylän Sipulin talollinen Jacob Matsson. retan syntymää ei löydy Suomusjärven kastettujen luettelosta. Isä Taulu 58. Äiti Taulu 59.
–Puoliso 27.09.1757 Suomusjärvi Elias. Syntynyt 02.12.1724 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut rintakuume 10.03.1791 Suomusjärvi,Hintsalo. Talollinen,kuudennusmies,kirkkovahti. Taulu 28.
III Lapset
III Lapset
Elias. Syntynyt 26.09.1758 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 10.09.1823 Suomusjärvi,Hinttala. Talollinen. Taulu 14.
Taulu 36
V.
Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1749 Kisko. Rusthollari. Kiskon rippikirjan 1736-41 mukaan syntyi vuonna 1669 Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan rusthollin isäntänä. Zachris ja hänen isänsä vihittiin samana päivänä 11.10.1698. Isälle liitto oli jo toinen. Isä Taulu 72. Äiti Taulu 73.
–Puoliso 1:o 11.10.1698 Kisko Maria. Syntynyt 1673. Kuollut 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1749 Kisko. Asui vihittäessä Suomusjärven Laidikkeen kylässä. yntymäaika saatu Kiskon rippikirjasta 1736-41. Äitipuoli Elisabet Thomasdotter vihittiin samana päivänä Zachrisen isän kanssa.
–Puoliso 2:o 1711 Maria. Taulu 37.
2: Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 18.
Taulu 37
V.
Maria.
–Puoliso 1711 Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 36.
Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 18.
Taulu 38
V.
Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Kiskon Leilän kylän sijainneen ratsutilan isäntä 1700-luvun alkupuoliskolla. Isä Taulu 76. Äiti Taulu 77.
–Puoliso Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä. Taulu 39.
Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 19.
Taulu 39
V.
Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä. Isä Sammatin kappalainen Jöran Lekman ja äiti tämän toinen puoliso, Elisabet Jespersdotter. Ei mainita enää vanhimmassa säilyneessä Kiskon rippikirjassa, joka alkaa vuodesta 1736.
–Puoliso Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 38.
Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 19.
Taulu 48
V.
Mats. Syntynyt 1709 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 24.09.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 16.10.1757 Suomusjärvi. Talollinen,kuudennusmies. Vihittäessä sulhanen asui Ahtialan Haralissa ja morsian Arpalahdessa, vihkipäivä ilmeisesti helluntaina vuonna 1731. Haralin isäntänä 1728-1757, jonka jälkeen hänen poikansa Simeon otti talon hallinnan. Syntymäaika on arvio, koska sitä ei mainita kastettujen luettelossa. Isä Taulu 96. Äiti Taulu 97.
–Puoliso Elin. Syntynyt 10.10.1707 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 12.09.1786 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 49.
Simeon. Syntynyt 1734 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 24.
Taulu 49
V.
Elin. Syntynyt 10.10.1707 Suomusjärvi,Arpalahti. Kastettu 11.10.1707 Suomusjärvi. Kuollut 12.09.1786 Suomusjärvi,Ahtiala. Elinin kummeina toimivat Suomusjärvellä 11.10.1707 pidetyssä kastetilaisuudessa ratsumestari Kristian Thauvonius, vääpelin rouvaMaria Falckenhage, Jöran Eriksson ja vaimo Maria Jakobsdotter Salitun kylästä. Isä Taulu 98. Äiti Taulu 99.
–Puoliso Mats. Syntynyt 1709 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 24.09.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 48.
Simeon. Syntynyt 1734 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 02.06.1810 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 24.
Taulu 50
V.
Johan. Syntynyt 19.06.1693 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut rintatauti 13.02.1765 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Haudattu 25.03.1765 Suomusjärvi. Talollinen. Suomusjärven Lahnajärven kylän Reukan talollinen. Isä Taulu 100. Äiti Taulu 101.
–Puoliso 23.10.1722 Suomusjärvi,Lahnajärvi Lisa. Syntynyt 1693. Kuollut 18.01.1783 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Taulu 51.
Anna. Syntynyt 31.01.1732 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1781 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 25.
Taulu 51
V.
Lisa. Syntynyt 1693. Kuollut 18.01.1783 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Haudattu 09.03.1783 Suomusjärvi. Asui vihittäessä Suomusjärven Hintsalan kylässä. yntymäaika rippikirjasta. Isä Taulu 102. Äiti Taulu 103.
–Puoliso 23.10.1722 Suomusjärvi,Lahnajärvi Johan. Syntynyt 19.06.1693 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut rintatauti 13.02.1765 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Taulu 50.
Anna. Syntynyt 31.01.1732 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1781 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 25.
Taulu 58
V.
Lars. Syntynyt 1685 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut 19.10.1766 Suomusjärvi,Salmi. Haudattu 1766 Suomusjärvi. Talollinen. Suomusjärven Salmen kylän Junnolan talollinen - syntymäaika rippikirjasta 1737-1743.
–Puoliso 17.06.1712 Suomusjärvi Brita. Syntynyt 1691 Suomusjärvi. Kuollut 1747 Suomusjärvi,Salmi. Taulu 59.
IV Lapset
IV Lapset
Greta. Syntynyt 1712 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut rintakuume 20.01.1793 Suomusjärvi,Hinttala. Taulu 29.
Taulu 59
V.
Brita. Syntynyt 1691 Suomusjärvi. Kuollut 1747 Suomusjärvi,Salmi. Haudattu 17.05.1747 Suomusjärvi. Syntymäaika Suomusjärven rippikirjasta 1737-1743. sui vihkimisen aikaan Salitun kylässä.
–Puoliso 17.06.1712 Suomusjärvi Lars. Syntynyt 1685 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut 19.10.1766 Suomusjärvi,Salmi. Talollinen. Taulu 58.
IV Lapset
IV Lapset
Greta. Syntynyt 1712 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut rintakuume 20.01.1793 Suomusjärvi,Hinttala. Taulu 29.
Taulu 72
VI.
Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talon isäntä isänsä jälkeen. Oli kolme kertaa naimisissa. Isä Taulu 144. Äiti Taulu 145.
–Puoliso 1:o 1669 Brita. Kuollut 1694 Kisko,Ylettylä. Taulu 73.
–Puoliso 2:o Maria. Syntynyt 1662. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä.
–Puoliso 3:o 11.10.1698 Kisko Elisabeth. Kuollut 1700 Kisko,Ylettylä. Tilanhaltija. Vihittyjen luettelon mukaan leski Suomusjärven Laidikkeen kylästtä. usalan tilanhaltija miehensä kuoleman jälkeen.
1: Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 36.
Taulu 73
VI.
Brita. Kuollut 1694 Kisko,Ylettylä. Liisa Suomisen antamien tietojen mukaan oli kotoisin Sammatin Kiikalan kylän Junnin talosta.
–Puoliso 1669 Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 72.
Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 36.
Taulu 76
VI.
Casper Lunden. Syntynyt 1648 Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Leilä. Rusthollari. Kiskon Leilän kylän ratsutilan isäntä ainakin vuosina 1678-94. Hänen isoisänsä Casper von Lund mainitaan talon ratsutilallisena ensimmäisen kerran 1634. Genos-lehden numerossa 28 vuodelta 1957 kertoo Kaj Duncker seuraavaa Casper von Lundista; Furir vid ryttmästaren Otto Grothusens nybildade ryttarkompani ed lönehemmanet Leilä i Pojo s:n 18.3.1621, vid ryttmästaren Claes Bertilsson Ekelöfs kompani i maj 1622, korpral 19.6.1625, korpral vid överstelöjtnant Åke Totts nyvärvade kompani i Raseborgslän 6.8.1626, fänrik vid nämnda kompani 13.9. 1628. Kompaniet överskeppades till Pillau i maj 1631. Löjtnant 1632. Ryttmästare med eget kompani vid överste Hans Ekholts kavalleriskvadron 1633i Tyskland. Torde ha stupat i striderna på kontinenten eller dött i fältsjuka omkr. 1635.
–Puoliso 1672 Brita. Syntynyt 1651. Kuollut 1703 Kisko,Leilä. Taulu 77.
Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 38.
Taulu 77
VI.
Brita. Syntynyt 1651. Kuollut 1703 Kisko,Leilä. Haudattu 10.01.1704 Kisko. Syntymäaika perustuu Kiskon haudattujen luettelon antamaan 52 vuoden kuolinikään.
–Puoliso 1672 Casper Lunden. Syntynyt 1648 Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 76.
Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 38.
Taulu 96
VI.
Hendric. Kuollut 1727 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 17.12.1727 Suomusjärvi. talollinen. Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin talollinen puolisonsa isän jälkeen - oli tullut taloon Häntälän kylän Revän talosta. Isä Taulu 192. Äiti Taulu 193.
–Puoliso 20.02.1707 Suomusjärvi Anna Harali. Syntynyt 1675. Kuollut 14.01.1748 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 97.
Mats. Syntynyt 1709 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 24.09.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 48.
Taulu 97
VI.
Anna Harali. Syntynyt 1675. Kuollut 14.01.1748 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 20.03.1748 Suomusjärvi. Kuolinpäivä rippikirjan ilmoituksen mukaan. Isä Taulu 194. Äiti Taulu 195.
–Puoliso 20.02.1707 Suomusjärvi Hendric. Kuollut 1727 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 96.
Mats. Syntynyt 1709 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 24.09.1757 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 48.
Taulu 98
VI.
Simon. Syntynyt 1672 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 26.01.1753 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. Suomusjärven Arpalahden ratsutilan isäntä 1700-39. Simonilla ja Elinillä oli myös kolme muuta lasta; Jakob 1701-24, Maria 1702-002 ja Maria 1711-11. Simonin aikaan vuonna 1717 Arpalahdessa kuolee "vanha rusthollain leski" Margetha Henrichzdr 90-vuotiaana. Hänen sukulaisuutensa muuhun Arpalahden väkeen on toistaiseksi epäselvä (14.4.2005). Isä Taulu 196. Äiti Taulu 197.
–Puoliso 29.12.1699 Elin. Syntynyt 1681 Pusula,Hattula. Kuollut 1754 Suomusjärvi,Arpalahti. Taulu 99.
Elin. Syntynyt 10.10.1707 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 12.09.1786 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 49.
Elias. Syntynyt 02.12.1724 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut rintakuume 10.03.1791 Suomusjärvi,Hintsalo. Talollinen,kuudennusmies,kirkkovahti. Taulu 28.
Taulu 99
VI.
Elin. Syntynyt 1681 Pusula,Hattula. Kastettu 03.05.1681 Pusula. Kuollut 1754 Suomusjärvi,Arpalahti. Haudattu 07.04.1754 Suomusjärvi. Tiedot Elin Jakobsdotterin esivanhemmista on saatu Terhi Arpalahden kautta edesmenneeltä turkulaiselta sukututkijalta, Kerttu Ohlsonilta. Isä Taulu 198. Äiti Taulu 199.
–Puoliso 29.12.1699 Simon. Syntynyt 1672 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 26.01.1753 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. Taulu 98.
Elin. Syntynyt 10.10.1707 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 12.09.1786 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 49.
Elias. Syntynyt 02.12.1724 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut rintakuume 10.03.1791 Suomusjärvi,Hintsalo. Talollinen,kuudennusmies,kirkkovahti. Taulu 28.
Taulu 100
VI.
Yrjö. Syntynyt 1638 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1706 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Haudattu 29.04.1706 Suomusjärvi,Kirkon kuorioven alle. Talollinen,lautamies. Suomusjärven Lahnajärven kylän Reukan talon isäntä vuosina vuodeesta 1675 lähtien. itäjän lautamies - haudattiin kirkon kuorioven alle. Isä Taulu 200.
–Puoliso Anna. Syntynyt 1653. Kuollut 1735 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Taulu 101.
V Lapset
V Lapset
Johan. Syntynyt 19.06.1693 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut rintatauti 13.02.1765 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Taulu 50.
Taulu 101
VI.
Anna. Syntynyt 1653. Kuollut 1735 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Haudattu 11.05.1735 Suomusjärvi.
–Puoliso Yrjö. Syntynyt 1638 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1706 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen,lautamies. Taulu 100.
V Lapset
V Lapset
Johan. Syntynyt 19.06.1693 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut rintatauti 13.02.1765 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Taulu 50.
Taulu 102
VI.
Jacob. Syntynyt 1658. Kuollut 1711 Suomusjärvi,Hintsala. Haudattu 12.03.1711 Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven Hintsalan kylän Hintan talon rusthollari ja pitäjänlautamies. Isä Taulu 204. Äiti Taulu 205.
–Puoliso Margeta. Syntynyt 1656. Kuollut 1736 Suomusjärvi,Hintsala. Taulu 103.
Lisa. Syntynyt 1693. Kuollut 18.01.1783 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Taulu 51.
Taulu 103
VI.
Margeta. Syntynyt 1656. Kuollut 1736 Suomusjärvi,Hintsala. Haudattu 29.08.1736 Suomusjärvi.
–Puoliso Jacob. Syntynyt 1658. Kuollut 1711 Suomusjärvi,Hintsala. Rusthollari. Taulu 102.
Lisa. Syntynyt 1693. Kuollut 18.01.1783 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Taulu 51.
Taulu 144
VII.
Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talollinen. Isä Taulu 288.
–Puoliso 1642 Ingeborg. Syntynyt 1620. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä. Taulu 145.
VI Lapset
VI Lapset
Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 72.
Taulu 145
VII.
Ingeborg. Syntynyt 1620. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä.
–Puoliso 1642 Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 144.
VI Lapset
VI Lapset
Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 72.
Taulu 192
VII.
Mårten. Syntynyt 1637. Kuollut 1706 Suomusjärvi,Häntälä. Haudattu 1706 Suomusjärvi. Talollinen. Suomusjärven Häntälän kylän Revän isäntä. Toistaiseksi vanhimman sukupolven selvitys kesken. Revällä on kaksi Mårtenia : Mårten Sigfredsson 1637-1706 ja Mårten Mårtensson 1653-1742. Arvioidut syntymäajat perustuvat haudattujen luetteloiden tietohin, joten voi hyvin olla mahdollista, että kyseessä ovat isä ja poika.
–Puoliso Maria. Kuollut 1726 Suomusjärvi,Häntälä. Taulu 193.
VI Lapset
VI Lapset
Hendric. Kuollut 1727 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 96.
Taulu 193
VII.
Maria. Kuollut 1726 Suomusjärvi,Häntälä. Haudattu 15.05.1726 Suomusjärvi.
–Puoliso Mårten. Syntynyt 1637. Kuollut 1706 Suomusjärvi,Häntälä. Talollinen. Taulu 192.
Hendric. Kuollut 1727 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 96.
Taulu 194
VII.
Bertil. Syntynyt 1650 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1715 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 27.11.1715 Suomusjärvi. talollinen. Mainitaan SAY:ssa vuodesta 1682 eteenpäin isäntänä Suomusjärven Ahtialan Haralissa. Vaimo Marian lisäksi mainitaan vuonna 1685 piika Valborg ja 168veli Påhl. Påhl asui naimattomana kotitalossaan ja kuoli 1696-1697 välisenä aikana. Isä Taulu 388. Äiti Taulu 389.
–Puoliso Maria. Syntynyt 1649. Kuollut 1725 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 195.
VI Lapset
VI Lapset
Anna Harali. Syntynyt 1675. Kuollut 14.01.1748 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 97.
Taulu 195
VII.
Maria. Syntynyt 1649. Kuollut 1725 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 03.10.1725 Suomusjärvi.
–Puoliso Bertil. Syntynyt 1650 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1715 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 194.
VI Lapset
VI Lapset
Anna Harali. Syntynyt 1675. Kuollut 14.01.1748 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 97.
Taulu 196
VII.
Gudmund. Syntynyt 1628 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 1701 Suomusjärvi,Arpalahti. Haudattu 07.04.1701 Suomusjärvi. Talollinen. Suomusjärven Arpalahden ratsutilan isäntä vuosina 1681-1700. Isä Taulu 392. Äiti Taulu 393.
–Puoliso 1667 Anna. Syntynyt 1647. Kuollut 1726 Suomusjärvi,Arpalahti. Taulu 197.
Simon. Syntynyt 1672 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 26.01.1753 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. Taulu 98.
Taulu 197
VII.
Anna. Syntynyt 1647. Kuollut 1726 Suomusjärvi,Arpalahti. Haudattu 19.05.1726 Suomusjärvi. Mainitaan sokeaksi vuonna 1725.
–Puoliso 1667 Gudmund. Syntynyt 1628 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 1701 Suomusjärvi,Arpalahti. Talollinen. Taulu 196.
Simon. Syntynyt 1672 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 26.01.1753 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. Taulu 98.
Taulu 198
VII.
Jakob. Kuollut 09.05.1714 Pusula,Hattula. Talollinen. Pusulan Hattulan kylän Passiarin talon isäntä vuosina 1687-1709. Isä Taulu 396. Äiti Taulu 397.
–Puoliso 01.10.1677 Pusula Margeta. Syntynyt 1655 Pusula,Karisjärvi. Kuollut 1732 Pusula,Hattula. Taulu 199.
Elin. Syntynyt 1681 Pusula,Hattula. Kuollut 1754 Suomusjärvi,Arpalahti. Taulu 99.
Taulu 199
VII.
Margeta. Syntynyt 1655 Pusula,Karisjärvi. Kuollut 1732 Pusula,Hattula. Haudattu 29.09.1732 Pusula. Pusulan Hattulan Passiarilla kuolee 1732 vanha vaimo - ilmeisesti kyse juuri Margetasta. Isä Taulu 398. Äiti Taulu 399.
–Puoliso 01.10.1677 Pusula Jakob. Kuollut 09.05.1714 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 198.
Elin. Syntynyt 1681 Pusula,Hattula. Kuollut 1754 Suomusjärvi,Arpalahti. Taulu 99.
Taulu 200
VII.
Yrjö. Syntynyt Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Suomusjärven Lahnajärven kylän Reukan talon isäntä vuosina 1649-75. Isä Taulu 400.
VI Lapset
VI Lapset
Yrjö. Syntynyt 1638 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 1706 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen,lautamies. Taulu 100.
Taulu 204
VII.
Mårten. Syntynyt 1611. Kuollut 1698 Suomusjärvi,Hintsala. Haudattu 30.11.1698 Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven Hintsalan kylän Hintsan talon rusthollari. Mainitaan kuollessaan vanhaksi lautamieheksi.
–Puoliso Hebla. Taulu 205.
VI Lapset
VI Lapset
Jacob. Syntynyt 1658. Kuollut 1711 Suomusjärvi,Hintsala. Rusthollari. Taulu 102.
Taulu 205
VII.
Hebla.
–Puoliso Mårten. Syntynyt 1611. Kuollut 1698 Suomusjärvi,Hintsala. Rusthollari. Taulu 204.
VI Lapset
VI Lapset
Jacob. Syntynyt 1658. Kuollut 1711 Suomusjärvi,Hintsala. Rusthollari. Taulu 102.
Taulu 288
VIII.
Jacob. Syntynyt 1600 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1646 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talollinen. Isä Taulu 576.
VII Lapset
VII Lapset
Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 144.
Taulu 388
VIII.
Jacob. Syntynyt 1612 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1697 Suomusjärvi,Ahtiala. Haudattu 10.05.1697 Suomusjärvi. Talollinen. Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin talon isäntän 1600-luvun puoolesta välistä lähtien. Suomen Asutuksen Yleisluettelossa 1674 mainitaan Haralissa asunen Jakobin, vaimo Gertrudin sekä poika Bertil ja tämän vaimo Marrgareta, lisäksi piika Gertrudin. Mainitaan viimeisen kerran SAY:ssa vuonna 1678, nimellä Jakob Matss, gl.
–Puoliso Gertrud. Kuollut 1681 Suomusjärvi,Ahtiala. Taulu 389.
VII Lapset
VII Lapset
Bertil. Syntynyt 1650 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1715 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 194.
Taulu 389
VIII.
Gertrud. Kuollut 1681 Suomusjärvi,Ahtiala. Gertrud lienee kuollut vuosien 1681 ja 1682 aikana, koska tämän ajankohdan jälkeen häntä ei enää mainitaan henkikirjoissa.
–Puoliso Jacob. Syntynyt 1612 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1697 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen. Taulu 388.
Bertil. Syntynyt 1650 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 1715 Suomusjärvi,Ahtiala. talollinen. Taulu 194.
Taulu 392
VIII.
Bertil. Talollinen. Arpalahden isäntä 1639-61. Isä Taulu 784.
–Puoliso Malin. Taulu 393.
Gudmund. Syntynyt 1628 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 1701 Suomusjärvi,Arpalahti. Talollinen. Taulu 196.
Taulu 393
VIII.
Malin. Mainitaan elossa vielä vuonna 1664.
–Puoliso Bertil. Talollinen. Taulu 392.
Gudmund. Syntynyt 1628 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 1701 Suomusjärvi,Arpalahti. Talollinen. Taulu 196.
Taulu 396
VIII.
Tomas. Syntynyt 1616 Pusula,Hattula. Kuollut 1689 Pusula,Hattula. Haudattu 05.05.1689 Pusula. Talollinen. Pusulan Hattulan kylän Passiarin talon isäntä. Isä Taulu 792. Äiti Taulu 793.
–Puoliso Brita. Syntynyt 1627. Kuollut 1694 Pusula,Hattula. Taulu 397.
VII Lapset
VII Lapset
Jakob. Kuollut 09.05.1714 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 198.
Taulu 397
VIII.
Brita. Syntynyt 1627. Kuollut 1694 Pusula,Hattula. Haudattu 13.05.1694 Pusula.
–Puoliso Tomas. Syntynyt 1616 Pusula,Hattula. Kuollut 1689 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 396.
VII Lapset
VII Lapset
Jakob. Kuollut 09.05.1714 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 198.
Taulu 398
VIII.
Mats. Syntynyt 1610. Kuollut 1700 Pusula,Karisjärvi. Haudattu 23.05.1700 Pusula,Kirkon lattian alle. Talollinen,kuudennusmies. Pusulan Karisjärven Harmin talon isäntä ja kuudennusmies vuosinaa 1661-1695. Isä Taulu 796.
–Puoliso Brita. Taulu 399.
Margeta. Syntynyt 1655 Pusula,Karisjärvi. Kuollut 1732 Pusula,Hattula. Taulu 199.
Taulu 399
VIII.
Brita.
–Puoliso Mats. Syntynyt 1610. Kuollut 1700 Pusula,Karisjärvi. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 398.
Margeta. Syntynyt 1655 Pusula,Karisjärvi. Kuollut 1732 Pusula,Hattula. Taulu 199.
Taulu 400
VIII.
Yrjö. Syntynyt Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen vuosina 1629-47. sän nimi Sigfrid (Sipi).
VII Lapset
VII Lapset
Yrjö. Syntynyt Suomusjärvi,Lahnajärvi. Talollinen. Taulu 200.
Taulu 576
IX.
Mårten. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1632 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talollinen isänsä jälkeen. Isä Taulu 1152.
VIII Lapset
VIII Lapset
Jacob. Syntynyt 1600 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1646 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 288.
Taulu 784
IX.
Jesper. Talollinen. Arpalahden isäntä 1622-38. Isä Taulu 1568.
VIII Lapset
VIII Lapset
Bertil. Talollinen. Taulu 392.
Taulu 792
IX.
Tomas. Talollinen. Pusulan Hattulan kylän Passiarin talon isäntä. Isä Taulu 1584.
–Puoliso Brita. Taulu 793.
VIII Lapset
VIII Lapset
Tomas. Syntynyt 1616 Pusula,Hattula. Kuollut 1689 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 396.
Taulu 793
IX.
Brita.
–Puoliso Tomas. Talollinen. Taulu 792.
VIII Lapset
VIII Lapset
Tomas. Syntynyt 1616 Pusula,Hattula. Kuollut 1689 Pusula,Hattula. Talollinen. Taulu 396.
Taulu 796
IX.
Mårten. Isä Taulu 1592.
VIII Lapset
VIII Lapset
Mats. Syntynyt 1610. Kuollut 1700 Pusula,Karisjärvi. Talollinen,kuudennusmies. Taulu 398.
Taulu 1152
X.
Per. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1621 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talon isäntänä isänsä jälkeen. Isä Taulu 2304.
IX Lapset
IX Lapset
Mårten. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1632 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 576.
Taulu 1568
X.
Gudmund. Talollinen. Arpalahden isäntä 1595-1621. Isä Taulu 3136. Äiti Taulu 3137.
IX Lapset
IX Lapset
Jesper. Talollinen. Taulu 784.
Taulu 1584
X.
Tomas. Talollinen. Mainitaan Pusulan Hattulan Passiarissa vuosina 1598-1640.
IX Lapset
IX Lapset
Tomas. Talollinen. Taulu 792.
Taulu 1592
Taulu 2304
XI.
Lars. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1586 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän kylän Karan talon isäntänä. arhaisin nimeltä tunnettu Karan talon isäntä.
X Lapset
X Lapset
Per. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1621 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 1152.
Taulu 3136
XI.
Johan. Talollinen. Arpalahden isäntä 1569-84. Isä Taulu 6272.
–Puoliso Margeta. Taulu 3137.
X Lapset
X Lapset
Gudmund. Talollinen. Taulu 1568.
Taulu 3137
XI.
Margeta. Arpalahden hallitsija 1585-93, puolisonsa jälkeen.
–Puoliso Johan. Talollinen. Taulu 3136.
X Lapset
X Lapset
Gudmund. Talollinen. Taulu 1568.
Taulu 6272
XII.
Gudmund. Talollinen. Arpalahden isäntä ainakin vuodesta 1540 vuoteen 1567. Isä Taulu 12544.
XI Lapset
XI Lapset
Johan. Talollinen. Taulu 3136.
Taulu 12544
XIII.
Lars. Talollinen. Varhaisin mainittu Suomusjärven Arpalahden talon isäntä, tosin vain patronyymin muodossa.
XII Lapset
XII Lapset
Gudmund. Talollinen. Taulu 6272.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauv...
-
Oluenpanija Fromholtz vastaan isännöitsijä Tallqvist Vuoden 1894 joulukuussa ratkaistiin raastuvanoikeudessa Näsijärven Oluttehdasta koske...
-
Veljekset Onni Kullervo ja Kalle Rentto hankkivat vuonna 1927 omistukseensa Auran keskustassa sijainneen nahkatehtaan, jonka nimi oli yks...





