Kustaa Pellonpään läksiäiset

Perttelin Vihmalon Pellonpään isäntä Kaapo Samuelinpoika ja vaimonsa Eeva Jaakontytär tuskin aavistivat, kuinka tärkeää tehtävää heidän maaliskuussa 1839 syntynyt Kustaa Vilhelm poikansa ajan mittaan pääsi hoitamaan.

Hänestä nimittäin leivottiin lopulta pitäjän kunnallislautakunnan esimies vuonna 1884 ja tätä luottamustoimea hän hoiti aina vuoden 1908 loppuun saakka. Tuolloin hän otti eron esimiehen tehtävistä ikänsä takia. Kiitolliset Perttelin asukkaat päättivät järjestää Uudenvuoden päivänä 1909 juhlat Suomalaisen Seuran talolla kunnioittaakseen Kustaan elämäntyötä. Mies asui tuohon aikaan lapsineen Vihmalon Kylän- eli Pellonpään talossa numero kolme. Suureksi surukseen hänen vaimonsa oli kuollut paria vuotta aiemmin.

Turun Sanomista tammikuulta 1909 löytyy pieni kertomus tästä juhlasta;

"Seuran talo oli aistikkaasti köynnöksillä koristettu, sekä suuri joulukuusi palavine kynttilöineen, mikä  oli asetettu salin perälle, valaisi salia mitä juhlallisemmin. Kunniavanhus, joka kohta täyttää 70 vuotta oli kahden poikansa ja kahden tyttärensä kutsuttu juhlaan. Puoli viiden aikaan iltapäivällä perheen astuttua juhlasaliin nousivat läsnäolijat kuntalaiset seisaalle virittäen laulun "terve ystävä sä tänne suojahamme". Kunniavieraan asetettua osoitetulle istuimelle, nousi vuokraaja Anselm Takala tulkitsemaan Pellonpäälle kuntalaisten kiitollisuutta.

Puheeseen vastasi kunniavieras kyynelsilmin liikutettuna. Väliaikoina laulettiin hengellisiä lauluja, sekä nautittiin virvokkeita. Illan kuluessa pitivät vielä kunniavieraalle puheita kirkkoherra Korpela sekä kunnan esimies Tamminen, molemmat kosketellen Pellonpään ansioita Perttelin kunnan hyväksi.

Hilpeä ja rattoisa mieliala vallitsi koko ajan juhlassa, mikä kello kymmentä käydessä lopetettiin virrellä "sun haltuus rakas isäni". Vielä mainittakoon, että Pellonpää ennen kunnallislautakunnan esimiehen virkaa oli kunnan esimiehenä 10 vuotta, muista luottamustoimista puhumattakaan."

Anselm Takala kuvaili toisten lehtitietojen mukaan , miten huonolla tolalla kunnan raha-asiat olivat Pellonpään ryhtyessä esimieheksi. Hän totesi Pellonpään saaneen ikään kuin orpolapsen hoidettavakseen. Oikean kasvatti-isän tavoin hän oli tehnyt työnsä erinomaisesti säästämällä kunnalle peräti 30,000 markkaa. Kustaa Pellonpää sai vastaanottaa puheiden lisäksi lahjoina raamatun, seinäkello, kirjoitustarvikkeet sekä kattokruunun.

Kommentit

Suositut tekstit