analytics

Isojakokartta sen kertoo

Ote isojakokartasta vuodelta 1763

Isojako oli Suomessa pääosin vuosien 1750–1850 aikana toteutettu maanjakotoimi, jonka tavoitteena oli yhdistää talojen pelto- ja niittypalstat suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mieluiten talojen talouskeskuksen läheisyyteen. Lisäksi tarkoituksena oli purkaa metsien yhteisomistus talojen välillä.

Isojaon perustana toimivat talojen veroluvut, jotka määrittivät, kuinka suuri osa eri tiluslajeista kullakin talolla oli oikeus saada. Jakoprosessissa käytettiin apuna jyvitystä, jossa tilukset luokiteltiin niiden laadun perusteella. Näin ollen heikompilaatuista maata jaettiin suurempina määrinä ja parempilaatuista pienempinä.

Tilusten yhdistäminen suuremmiksi palstoiksi ja aiemmin yhteisten metsien jakaminen talojen yksityisomistukseen johti talojen välisiin pysyviin rajoihin. Tämä muutos konkretisoi verolukujen määrittelemät maa-alueet ja muodosti perustan nykyiselle kiinteistöjärjestelmälle Suomessa.

Vaikka isojako oli suunniteltu pysyväksi ratkaisuksi, sen toteutuksessa ilmenneet puutteet johtivat myöhemmin tarpeeseen uudelleenjärjestellä tiluksia. Vuoden 1848 maanmittausohjesääntö toi säädöksiä isojakoon liittyen, ja vuonna 1916 annetussa asetuksessa uudistettiin tätä toimitusta ja nimettiin se uusjaoksi.

 

Isojakoon liittyvät kartat ovat melkoinen aarreaitta sukututkijoille. Niistä löytyy tarkkoja talojen ja torppien paikkoja, muinaisia kulkuväyliä (toki voivat olla edelleen käytössä), tietoja vesistöistä, metsistä ja monista muista pienistä yksityiskohdista. Selvittäessäni ihan muuta asiaa osui tällä kertaa silmiini Kiskon Toijan kylän isojakokartta vuodelta 1763[1]. Paikka on itselle hyvinkin tuttu, mutta aiemmin en ollut sen kummemmin noteerannut kylän halki virtaavaan Mommolanjokeen tehtyä merkintää ” toija åen färstädes fins kräft fänge och skal även efter berättelse warit förr part fiske som nu mera försvunnit”. Tämä kääntyy jotakuinkin muotoon ”Toija-joen varrella on ollut rapusaaliita, ja kerrotaan, että siellä on aikaisemmin harjoitettu kalastusta, joka on nykyään kadonnut”. Joella on edelleen kaksi nimeä eli tuo Toijanjoki, mutta myös virallisissa kartoissa mainittu Mommolanjoki.




[1] Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - A38:26/1-8 Toija; Isojako 1763-1763, jakso 2; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946400979&aineistoId=2520750095 / Viitattu 22.10.2024


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus