Suuri Adressi 1899

Nimiä Kaavilta

Sukututkimuksen parissa koetaan usein riemua, kun esivanhemmista löytyy uutta tietoa – nimiä, päivämääriä, paikkoja. Mutta entä jos voisit löytää jotain vielä henkilökohtaisempaa, jotain käsin kosketeltavaa menneisyydestä? Kuvittele löytäväsi esivanhempasi oman, käsin kirjoitetun nimikirjoituksen asiakirjasta, joka liittyy yhteen Suomen historian merkittävimmistä kansallisista mielenilmauksista. Tämä on mahdollista vuoden 1899 Suuren adressin avulla.

Suuri adressi on poikkeuksellinen historiallinen dokumentti ja todellinen aarrearkku sukututkijalle. Se sisältää yli puoli miljoonaa nimeä, jotka kerättiin vastalauseena Venäjän keisarin Nikolai II:n helmikuun manifestille.1 Adressi ei ole pelkkä nimilista; se on voimakas todiste suomalaisten yhtenäisyydestä ja tunteista aikana, jolloin maan autonominen asema oli uhattuna. Sukututkijalle sen arvo on erityinen: se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää esivanhemman omakätinen nimikirjoitus.2 Tämä luo suoran, henkilökohtaisen sillan menneisyyteen tavalla, johon harvat muut asiakirjat pystyvät. Kansallisarkiston ansiokkaan digitointityön myötä tämä valtava aineisto on nykyään helposti tutkittavissa verkossa.1

Tässä kirjoituksessa perehdytään Suuren adressin historialliseen taustaan, nimienkeruun vaiheisiin ja siihen, mitä tietoja adressi voi esivanhemmista paljastaa. Lisäksi annetaan käytännön ohjeita adressin tutkimiseen Kansallisarkiston Astia-palvelussa ja pohditaan sitä ainutlaatuista tunnekokemusta, jonka esivanhemman nimikirjoituksen löytäminen voi tarjota.

Miksi juuri vuosi 1899?

Suomi oli 1800-luvulla elänyt autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Keisari Aleksanteri I oli vahvistanut Suomen lait ja oikeudet, ja maa oli saanut kehittää omia instituutioitaan suhteellisen rauhassa.6 Tämä autonomian aika loi perustan suomalaisen kansakunnan ja hallinnon kehittymiselle.

Vuosisadan loppua kohden tilanne kuitenkin muuttui. Venäjällä voimistui kansallismielisyys, ja Suomen erityisasemaa alettiin pitää uhkana yhtenäiselle imperiumille. Alkoi niin sanottu ensimmäinen sortokausi ('ensimmäinen sortokausi').7 Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov nimitettiin vuonna 1898 toteuttamaan tiukempaa venäläistämispolitiikkaa, jonka tavoitteena oli sitoa Suomi tiiviimmin Venäjään.8

Käännekohta oli keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama helmikuun manifesti.1 Manifestin keskeinen sisältö oli, että yleisvaltakunnallisiksi katsotuissa laeissa Suomen valtiopäivien rooli alennettiin neuvoa-antavaksi.1 Tämä merkitsi käytännössä sitä, että Venäjä saattoi säätää Suomea koskevia lakeja ohi Suomen oman eduskunnan. Suomessa manifesti koettiin järkytyksenä ja suruna ('hämmästystä ja surua' 6), suoranaisena valtio­kaappauksena ja Suomen perustuslakien loukkauksena.1 Keisarin katsottiin pettäneen hallitsijanvakuutuksensa, minkä vuoksi vuotta 1899 on kutsuttu myös 'valapaton vuodeksi'.10 Senaatti äänesti manifestin julkaisemisesta, ja äänten mennessä tasan varapuheenjohtajan ääni ratkaisi julkaisemisen puolesta, mikä herätti suurta tyytymättömyyttä.1

Manifestin julkaiseminen johti mielenosoituksiin, mutta pian ymmärrettiin, että tarvittiin jotain vaikuttavampaa.1 Syntyi ajatus laajasta kansalaisadressista, joka osoitettaisiin suoraan keisarille. Helsingin Ateneumissa pidetyssä salaisessa kansalaiskokouksessa, johon osallistui yli 500 henkeä, tehtiin päätös kerätä mahdollisimman laaja adressi.7 Tavoitteena oli osoittaa keisarille, että vastustus ei ollut vain pienen eliitin hanke, kuten Bobrikov väitti, vaan että se kattoi koko kansan.7 Adressin tekstin laati senaattori ja lakimies Leo Mechelin Wilhelm Chydeniuksen luonnoksen pohjalta, ja sen käänsi suomeksi E. N. Setälä.1 Teksti ei ollut kapinallinen uhma, vaan huolellisesti muotoiltu oikeudellinen ja moraalinen vetoomus, joka perustui Suomen historiallisiin oikeuksiin ja keisarin aiempiin lupauksiin sekä hänen omaan julistukseensa oikeuden kunnioittamisesta.6 Se pyrki vakuuttamaan keisarin siitä, että hän oli toiminut vastoin vakiintunutta oikeutta.1 Hankkeen nopea ja salainen käynnistyminen 1 kertoo siitä uhasta, jonka venäläisviranomaisten, erityisesti Bobrikovin, tiedettiin aiheuttavan.2 Kyseessä oli riskialtis toimi, joka vaati suurta varovaisuutta.

Kansakunta liikkeellä: Miten yli puoli miljoonaa nimeä kerättiin?

Adressin nimien kerääminen oli valtava kansallinen ponnistus, joka toteutettiin hämmästyttävän nopeasti ja tehokkaasti. Perustettiin keskuskomitea ja paikallisia komiteoita organisoimaan keräystä.7 Erityisen tärkeässä roolissa olivat vapaaehtoiset, etenkin ylioppilaat, jotka levittäytyivät ympäri maata keräämään nimiä.10 He matkustivat usein pitkiäkin matkoja vaikeissa talviolosuhteissa, jopa hiihtäen syrjäseuduille.10 Esimerkiksi Rovaniemeltä hiihdettiin 150 kilometriä Kittilään nimien keruuseen ankarasta pakkasesta huolimatta.11

Koko operaatio toteutettiin vain 11 päivässä maaliskuussa 1899.1 Keräys tapahtui salassa venäläisiltä viranomaisilta ja kenraalikuvernööri Bobrikovilta.2 Nimiä kerättiin monin tavoin: suurissa kansankokouksissa, usein kirkonmenojen jälkeen 13, kiertämällä ovelta ovelle erityisesti kaupungeissa 7 sekä järjestämällä keräyspisteitä esimerkiksi kunnantuville.9 Tämä logistinen urotyö osoittaa paitsi suurta innostusta, myös olemassa olevia, tehokkaita viestintä- ja organisaatioverkostoja, jotka toimivat virallisen koneiston ulkopuolella.

Adressin sai allekirjoittaa jokainen 16 vuotta täyttänyt mies tai nainen.7 Naisten ja nuorten mukaan ottaminen oli merkittävää ja osoitti pyrkimystä mahdollisimman laajaan kansan tukeen, ennakoiden osaltaan myöhempää yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Vaikka omakätinen allekirjoitus oli tavoitteena, myös niiden osallistuminen, jotka eivät osanneet kirjoittaa, mahdollistettiin tiettävästi siten, että joku toinen kirjoitti nimen heidän puolestaan.4 Itse adressinlehdillä ei kuitenkaan ole puumerkkejä.15

Lopputuloksena oli vaikuttava määrä: 522 931 allekirjoitusta.1 Tämä vastasi merkittävää osaa Suomen silloisesta aikuisväestöstä, arviolta jopa kolmannesta 2 tai enemmänkin yli 16-vuotiaista.15 Adressi koottiin useiksi suuriksi, sidotuiksi niteiksi, jotka muodostivat yhdessä korkean pinon.16 Keräys kattoi maantieteellisesti lähes koko Suomen.1

Adressin viemiseksi keisarille Pietariin valittiin 500-henkinen suuri lähetystö.1 Lähetystön jäsenet edustivat eri kuntia, yhteiskuntaluokkia ja ammatteja ympäri maata – mukana oli niin talollisia, opettajia, kauppiaita kuin virkamiehiäkin.11 Lähetystö matkusti Pietariin maaliskuussa 1899.1 Keisari Nikolai II ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä vastaan.1 Myöhemmin adressi toimitettiin hänelle virallista tietä, mutta hän jätti sen "ilman seuraamuksia" ja piti anomusta "sopimattomana".7 Tämä torjunta oli suuri pettymys, mutta se todennäköisesti vain vahvisti suomalaisten passiivista vastarintaa ja osoitti, etteivät vetoomukset laillisuuteen tehonneet. Adressi, vaikka se epäonnistui välittömässä tavoitteessaan, jäi elämään voimakkaana kansallisen yhtenäisyyden ja uhman symbolina. Helmikuun manifesti kumottiin lopulta vasta vuoden 1905 suurlakon jälkeen marraskuun manifestilla.1

Mitä adressi voi paljastaa esivanhemmistasi?

Suuren adressin suurin aarre sukututkijalle on epäilemättä mahdollisuus löytää esivanhemman omakätinen nimikirjoitus.2 Tämä on paljon enemmän kuin pelkkä nimi painetussa tai konekirjoitetussa luettelossa. Se on henkilökohtainen jälki, fyysinen yhteys henkilöön, joka eli yli sata vuotta sitten. Tällaisen löydön emotionaalinen vaikutus voi olla syvä.3

Nimikirjoituksen lisäksi adressin sivuilta voi löytyä muutakin arvokasta tietoa:

• Nimi: Esivanhemman täydellinen nimi sellaisena kuin se tuolloin kirjoitettiin. On mahdollista, että nimi on kirjoitettu hieman eri tavalla kuin muissa asiakirjoissa, mikä voi antaa vihjeitä nimen käytöstä tai vanhoista kirjoitusasuista ennen myöhempiä nimenmuutoksia, kuten sukunimien suomalaistamista.4

• Arvo tai ammatti: Usein nimen yhteyteen on merkitty allekirjoittajan sääty, ammatti tai asema yhteisössä, esimerkiksi 'talollinen', 'emäntä', 'renki', 'piika', 'itsellinen', 'käsityöläinen', 'opettaja' tai 'torppari'.1 Tämä tieto avaa ikkunan esivanhemman sosiaaliseen asemaan ja elämään vuonna 1899. Aina titteliä ei kuitenkaan ole merkitty.1 Näiden tietojen avulla voi myös hahmottaa kokonaisen paikkakunnan sosiaalista rakennetta tuona aikana ja nähdä, miten laajasti eri yhteiskuntaryhmät osallistuivat adressin allekirjoittamiseen.

• Paikkakunta: Adressin listat on järjestetty kunnittain ja joskus kylittäin tai kaupunginosittain 1, mikä vahvistaa esivanhemman asuinpaikan maaliskuussa 1899.

Näiden suorien tietojen lisäksi allekirjoituksesta voi päätellä muutakin:

• Ikä: Allekirjoittaja oli vähintään 16-vuotias.7

• Poliittinen tietoisuus: Allekirjoitus osoittaa, että henkilö oli tietoinen ajan poliittisesta tilanteesta ja halusi ilmaista tukensa Suomen autonomian puolustamiselle.1

• Kirjoitustaito (mahdollisesti): Selkeä, itse kirjoitettu allekirjoitus viittaa kirjoitustaitoon. Kuten mainittu, allekirjoitus voitiin tehdä myös toisen henkilön avustamana 4, mutta itse käsiala voi silti olla mielenkiintoinen.3

Laajemmassa mittakaavassa Suurta adressia voi hyödyntää paikallishistorian tutkimuksessa kartoittamalla allekirjoittajien maantieteellistä jakautumista tai tietyn yhteisön aktiivisuutta.1 Se on arvokas lähde myös poliittisen historian tutkijoille.1

Aikamatka arkistoon: Miten löydät sukulaisesi Suuresta adressista?

Alkuperäisiä Suuren adressin niteitä säilytetään Kansallisarkistossa.1 Onneksi tätä valtavaa aineistoa ei tarvitse lähteä tutkimaan paikan päälle, sillä koko adressi on digitoitu ja saatavilla verkossa Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta.1 Tämä tekee tutkimisesta huomattavasti helpompaa sukututkijoille ympäri maailmaa.

Digitoidun Suuren adressin selaaminen Astia-palvelussa onnistuu seuraavasti:

1. Siirry Kansallisarkiston Astia-verkkopalveluun (osoite yleensä muotoa https://astia.narc.fi/).

2. Etsi palvelusta kohta 'Toimijahaku' (Actor Search).

3. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi "Suuri adressi".1

4. Hakutuloksista näet Suuren adressin järjestettynä lääneittäin.1 Valitse se lääni, jossa esivanhempasi asui vuonna 1899. Huomaa, että läänijako ja kuntarajat ovat voineet muuttua ajan saatossa, joten on tärkeää tietää vuoden 1899 tilanne.

5. Läänin valittuasi näet luettelon kyseisen läänin kunnista.1 Valitse etsimäsi kunta.

6. Nyt pääset selaamaan valitsemasi kunnan adressisivuja digitoituina kuvina.1

Suuren Adressin Hakuohjeet Astia-palvelussa

Vaihe	Toimenpide	Huomioitavaa
1	Mene Astia-verkkopalveluun	Osoite tyypillisesti https://astia.narc.fi/
2	Käytä 'Toimijahaku' (Actor Search)	Löytyy yleensä palvelun hakutoiminnoista
3	Kirjoita hakukenttään "Suuri adressi"	Käytä täsmällistä hakutermiä 1
4	Valitse oikea lääni (province) tuloksista	Vaatii tietoa vuoden 1899 läänijaosta 1
5	Valitse oikea kunta (municipality) listalta	Vaatii tietoa vuoden 1899 kuntajaosta 1
6	Selaa digitoituja kuvia löytääksesi etsimäsi henkilön	Varaa aikaa, kuvia voi olla paljon, erityisesti suurissa kunnissa 1

Kun selaat digitoiduja sivuja, pidä mielessä muutama vinkki:

• Sivut on usein järjestetty kylittäin tai alueittain kunnan sisällä, ja joskus sivuilla on päiväyksiä.15

• Erityisesti suurissa kaupungeissa ja kunnissa sivuja voi olla satoja, joten varaa riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä.1 Kyseessä on digitoitujen alkuperäisasiakirjojen selaaminen, ei tekstihaku tietokannasta.

• Käsialat vaihtelevat ja voivat olla vaikeaselkoisia.

• Etsi nimen lisäksi myös mainintaa ammatista tai asemasta.

• Muista mahdolliset nimen kirjoitusasun vaihtelut.

Toisaalta voit käyttää myös Digihakemisto eli digihakemisto.net!

Nimikirjoitus yli sadan vuoden takaa: Yhteys menneisyyteen

Mitä sukututkija sitten tuntee, kun vuosikymmenten takaa löytyy oman esivanhemman kädenjälki Suuresta adressista? Se on usein syvästi liikuttava hetki. Nimikirjoituksen näkeminen – sama jälki, jonka tuo henkilö piirsi paperille yli sata vuotta sitten – tuntuu kutistavan ajan välimatkaa.3 Historia muuttuu henkilökohtaiseksi ja käsin kosketeltavaksi. Esivanhempi ei ole enää pelkkä nimi ja joukko päivämääriä sukupuussa, vaan todellinen ihminen, joka eli, tunsi ja osallistui oman aikansa suuriin tapahtumiin.9

Tämä yhteys vahvistuu, kun muistaa allekirjoituksen historiallisen kontekstin. Esivanhempi oli yksi yli puolesta miljoonasta suomalaisesta 1, jotka ilmaisivat huolensa isänmaan tulevaisuudesta ja puolustivat sen oikeuksia.6 Hänen nimensä löytäminen asettaa hänet osaksi tätä suurta kansallista tarinaa, kertomusta vastarinnasta ja heräävästä kansallisesta identiteetistä. Allekirjoitus ei ollut tyhjä ele; se oli tietoinen kannanotto 1, hetki, jolloin esivanhempi käytti omaa ääntään ja ilmaisi vakaumuksensa.

Tämän kokemuksen ainutlaatuisuutta korostaa kontrasti menneen ja nykyisen välillä. Vuonna 1899 allekirjoituksen antaminen saattoi vaatia vaivannäköä, matkustamista ja rohkeutta toimia salassa viranomaisilta.2 Tänään sukututkija voi löytää tuon saman allekirjoituksen muutamalla klikkauksella verkon kautta.1 Nykypäivän helppous (vaikkakin selailu voi viedä aikaa) korostaa alkuperäisen teon historiallista painoarvoa ja merkitystä.

Kun löydät esivanhempasi nimen Suuresta adressista, pysähdy hetkeksi miettimään, mitä se sinulle merkitsee. Miltä tuntuu nähdä tuo ainutlaatuinen merkki paperilla? Miten se muuttaa kuvaasi esivanhemmastasi? Tällaisen löydön jakaminen suvun tai muiden sukututkijoiden kanssa voi myös olla tapa yhdessä muistaa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien osallistumista Suomen historian tärkeisiin vaiheisiin, vahvistaen samalla yhteyttä omaan historiaan ja juuriin.

Paljon muuta kuin asiakirja

Suuri adressi vuodelta 1899 on paljon enemmän kuin pelkkä historiallinen asiakirja. Se on monumentti suomalaisten yhteiselle tahdonilmaukselle aikana, jolloin kansakunnan tulevaisuus oli vaakalaudalla helmikuun manifestin myötä.1 Sukututkijalle se tarjoaa ainutlaatuisen, korvaamattoman mahdollisuuden löytää konkreettinen yhteys menneisyyteen – esivanhemman omakätinen nimikirjoitus.1

Kansallisarkiston digitointityön ansiosta tämä yli puolen miljoonan nimen aarreaitta on kaikkien ulottuvilla Astia-verkkopalvelussa.1 Vaikka oman sukulaisen nimen etsiminen saattaa vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä sivuja selatessa, mahdollinen löytö on vaivan arvoinen. Se tarjoaa henkilökohtaisen ikkunan menneisyyteen ja mahdollisuuden tuntea yhteys niihin ihmisiin, jotka elivät ja toimivat ennen meitä.

Kannustamme jokaista suomalaista sukututkijaa tarttumaan tähän tilaisuuteen ja lähtemään tutkimusmatkalle Suureen adressiin. Se on matka paitsi omaan sukuun, myös Suomen kansakunnan yhteiseen historiaan – yksi nimikirjoitus kerrallaan. Samalla se on muistutus siitä, miten tärkeää on säilyttää ja saattaa tällaiset historialliset asiakirjat tutkijoiden ulottuville.

Lähdeartikkelit

1. Suuri adressi | Arkistojen Portti, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/suuri-adressi

2. LIUKKOSTEN LÄHTEILLÄ luonnostelua 21.3.22 - Yhdistysavain, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://bin.yhdistysavain.fi/1594847/VaAhfZg38DsvLSntSw0B0_fXjV/LIUKKOSTEN%20L%C3%84HTEILL%C3%84%20esitys%209.7.2023.pdf

3. Suku vuodesta 1836 lähtien - SILLANPÄÄ, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://www.j-sillanpaa.net/suku-vuodesta-1836-lahtien/

4. Suuri adressi 1899 [Arkisto] - Suku Forum, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11741.html

5. Sukututkimuslinkkejä - Vantaan Seudun Sukututkijat ry, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://vantaanseudunsukututkijat.com/sukututkimuslinkkeja/

6. Suuri Adressi 16.3.1899 | Uusi Suomi Puheenvuoro, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/190718-suuri-adressi-16-3-1899/

7. Suuri adressi - Wikipedia, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi

8. Sukututkimuksen asiakirjaopas, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://1590690.167.directo.fi/@Bin/0f96d6c0395b8463fac833c8c41cfd2b/1741611503/application/pdf/173357/Sukututkimuksen_asiakirjaopas_Happonen.pdf

9. Kerättiin adressi keisarille - Suomen historian tapahtumia, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://historioitsija.blogaaja.fi/moikka-maailma/

10. Autonomian aika - Saramojärven kylä - Google Sites, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://sites.google.com/view/saramo/autonomian-aika

11. Suuri adressi - Karhiniemen Kyläseura ry, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://www.karhiniemi.fi/suuri-adressi

12. Suuri adressi - Otso Kivekäs, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://otsokivekas.fi/2013/03/suuri-adressi/

13. Suuri adressi Pöljällä 1899 - Hajamietteitä Pöljältä, avattu huhtikuuta 25, 2025, http://airaroivainen.blogspot.com/2016/02/suuri-adressi-poljalla-1899.html

14. suuri adressi - Tieteen termipankki, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:suuri_adressi

15. Helmikuun manifesti ja Suuri adressi Nimien kerääminen Rovaniemellä - Yhdistysavain.fi, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://bin.yhdistysavain.fi/1587815/QHIIAAxMzGDToanfi5La0_v7Eo/Suuri-adressi_Tarkempi-kooste.pdf

16. Suuren lähetystön muistomitali - Akin keräilysivut, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://www.akiranta.com/app/www/akin.albumit.fi/wwwa.kiranta.com/35805

17. Suuren adressin mitali - Akin keräilysivut, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://www.akiranta.com/www.aki.ranta.co/35805

18. Suuri adressi, avattu huhtikuuta 25, 2025, https://www.haikonen.info/gallery3/index.php/historiaa/suuri-adressi?page=1