analytics

Kiskon Leilän rusthollin von Lund / Lunderberg -suvut

Kuninkaallisessa kirjeessä 6.9.1628 mainitaan Casper von Lunden, suomalainen ratsukorpraali. Hän sai tuolloin eliniäkseen hallintaansa kaksi tilaa Pohjan pitäjän Skurusta. Tämä paikka sijaitse Pohjanlahden perimmäisessä pohjukassa. Nykyään alueella on mm. satama ja käytöstä poistunut rautatieasema.

Muutamaa vuotta myöhemmin eli 1634-35 ratsumestari Casper mainitaan Kiskon Leilän ratsutilan omistajana. Tuosta ajankohdasta 150 vuotta eteenpäin talo oli mainitun suvun omistuksessa, kunnes perhe myi sen eräille ruukinpatruuna veljeksille.

Werner Wickström on Suomen Sukututkimusseuran Genos-lehden numerossa 27. vuodelta 1956 tehnyt selkoa suvun alkuvaiheista muutaman sukupolven ajalta eli Leilän ratsutilan myyntiin saakka.

Olen oheiseen taulustoon koonnut lisää jälkipolvia ja hieman laajentanut W. Wicktrömin miehiin keskittynyttä esitystä myös naispuolisia jälkeläisiä koskevaksi. Taulusto alkaa Casperin pojanpojasta, n. 1648 syntyneestä isoisänsä kaimasta. Hänen puolisonsa oli Brita Jöransdotter.


Taulustoa tutkimalla huomaa, miten valtavan monen länsi-uusimaalaisen ratsutilan isäntä tai emäntä oli Casper von Lundin jälkeläinen. Tulen täydentämään tiedostoa jatkossa, joten lisätietojakin saa lähettää.

Olisin myös erittäin kiinnostunut tietämään Leilän rusthollin sijainnin - vaikka Kisko on muutoin tuttua aluetta, en tiedä tämän tilan tarkkaa paikkaa.

8 kommenttia:

  1. Tien 186 varrelta löytyy kyltti Leilä, paikka on lähellä Kiskon ja Karjalohjan nykyistä rajaa. Joistakin kartoista löytyy myös Leilä ja Leiläntie.

    Kiitos muuten sivuistais, ovat tarjonneet paljon tietoa minullekin.

    -Jussi

    VastaaPoista
  2. Mukavaa, että mielenkiintoa löytyy. Taisin ilmaista itseni huonosti; tiedän oikein mainiosti missä Leilä on, mutta missä siis oli Leilän rustholli - mikä nykyisistä kylän taloista on lähimpänä Casperin ja kumppaneiden asuttamaa paikkaa?

    VastaaPoista
  3. Huomasin, että taulussa 2 mainittu 4. lapsi Daniel (Forsbom) on minulla Tuuna suvun esi-isien joukossa. Hän siirtyi Uudellekirkolle (Kalanti) Männäisten ruukkiin ja avioitui siellä. Tyttären pojanpojasta tuli myöhemmin Laitilan Tuunan talon isäntä.

    Pekka Tuuna
    Rauma

    VastaaPoista
  4. Huomasin, että Gustaf Aleksander Karell`ista, s.13.09.1853, sinulla ei ollut tietoa.

    Gustaf muutti Turkuun ja meni naimisiin Johanna Maria Helander`in kanssa, s. 29.06.1856 Turku.

    Gustaf oli ammatiltaan muurari.

    Perhe muutti vuonna 1901 Tampereelle.

    Lapset
    Paul Aleksander Karell. Syntynyt 24.01.1879 Turku. Kuollut 1938 Tampere.

    Maria Paulina Karell. Syntynyt 13.01.1881 Turku. Kuollut 12.05.1936 Pyhäjärvi Ul.

    Gustaf Adolf Karell. Syntynyt 12.04.1883 Turku. Kuollut 24.05.1958 Helsinki.

    Anna Adolfina Karell. Syntynyt 01.09.1885 Turku. Kuollut 26.10.1953 Helsinki.

    Bertta Augusta Karell. Syntynyt 09.09.1887 Turku. Kuollut 31.07.1972 Helsinki.

    Selma Johanna Karell. Syntynyt 14.06.1890 Turku. Kuollut 23.11.1898 Turku.

    Lauri Edvard Johannes Karell myöh Karinpää. Syntynyt 12.06.1893 Turku. Kuollut 10.08.1950 Helsinki.

    Karl Henrik (Heikki) Karell. Syntynyt 23.05.1896 Turku. Kuollut 1960-luvulla Helsinki.

    Ester Johanna Karell. Syntynyt 21.07.1900 Turku. Kuollut 17.09.1914 Tampere.

    VastaaPoista
  5. Paljon kiitoksia Karell -tiedoistasi!

    VastaaPoista
  6. Ole hyvä vaan!

    Maria Paulina Karell on isoäitini, joten tiedän heistä enemmänkin.

    VastaaPoista
  7. Taulun 533 Marian syntymävuosi ei täsmää. Onkohan syntymävuosi ja vanhemmat oikein? Kuollessa Marian ikä oli 66 vuotta eli olisi syntynyt 1716. kts. Hiski https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t10003025 Hiskistä pääsee alkuperäiselle sivulle, jossa on myös 66 vuotta. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=26811&pnum=71

    VastaaPoista
  8. Luen parhaillaan Johanna Annolan kirjaa Säädyttömät. Siinä mainitaan myös Leilän rustholli. Itseäni jäi kiinnostamaan paikan sijainti. 80-luvulla pyörin Jylyssä ja silloisen poikaystäväni usovanhemmilla(?) oli mökki Leilän puolella. Pitänee kaivaa muistin syövereistä karttakirja, jossa näkyy rusthollit.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus