Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

4.11.2006

Kiskon Säästöpankki




























Säästöpankkiaatteen esitti ensimmäisenä ranskalainen Hugues Delestre jo vuonna 1611. Englannissa samantyyppiset ajatukset saivat sijaa saman vuosisadan lopulla. Maailman ensimmäien säästöpankki oli Saksan Braunschweigissä 1765 avattu laitos. Sitä seurasi Hampuri 1778. Pohjoismaista ehti ensimmäiseksi Tanska 1820, Ruotsin seuratessa 1821 ja Norja 1822.

Suomeen säästöpankkiaatteen toi teollisuusmies, silloinen apteekkari Johan Jacob von Julin. Hänen aloitteestaan perustettiin Turun Säästöpankki jo 1822. Ensimmäinen maaseudulla toiminut säästöpankki oli puolestaan Tenholassa. Se perustettiin tähän Kiskon naapurikuntaan vuonna 1847. Vihdoin vuonna 1889 saatiin Kiskoon oma rahalaitos.

Varsinaisesti aloitteentekijästä ei ole olemassa kirjallisia todisteita, mutta pankin juhlajulkaisussa, Kiskon Säästöpankki 1889-1939, mainitaan hankkeen todennäköiseksi puuhamieheksi pitäjän kirkkoherra Jaakko Juselius. Vuoden 1887-88 aikana pankin perustamisesta keskusteltiin tiheästi kuntakokouksissa. Maaliskuun 13. päivänä 1889 saatiin päätös pankin pohjarahastosta muotoiltua (varat otettiin suurelta osin viinaverokassasta!);

"Kunnan säästöpankin pohjarahaston hankkiminen, jota rahaa kuntakokouksen entisen päätöksen mukaan puuttuu vielä seitsemänsataa markkaa, otettiin keskusteltavaksi ja tuumittavaksi, vaan koska kunnalla ei nykyään ollut erityisiä varoja näitä rahoja varten suorittaa niin päätettiin mainittua summaa vastaan antaa pankille sen säännön mukaista korkoa vastaan velkakirja, kunnes saadaan parempi tilaisuus niiden maksujen suorittamiseksi. Kunnan puolesta sanotun velkakirjan antajaksi pankkiin valtuutettiin kunnanlautakunnan esimies Adolf Viman."
(Kuntakokouksen pöytäkirja 13.3.1889)

Edellisen vuoden joulukuun lopulla oli valittu kuntakokouksessa pankin päämiehet. He vastasivat myöhempien aikojen isännistöä. Valituiksi tulivat 28.12.1888 päivätyn pöytäkirjan mukaan seuraavat henkilöt;

Kapteeni Aksel Bergman Bergvikistä
lampuoti Johan Lindström Haapaniemen Isotuvasta
maanviljelijä Valter Lindholm ja rusthollari August Ahlstedt Hongistosta
torpparit Kaarle Linqvist, Johan Grönmark ja Aleksander Dahlgren Jylystä
lampuoti Viktor BErghem Kajalasta
rusthollarit Johan Hammar ja Kaarle Öhmän sekä talollinen Johan Nyman Kaukurilta
kirkkoherra Jaakko Juselius, torppari Evert Lehtonen, talollinen Kaarlo Orenius, maakauppias H. Hahnsson ja urkuri Juho Suominen Kirkonkylästä
rusthollarit Johan Ljufström ja Gabriel Ljufström sekä Kustaa Troberg Kurkelasta
torppari Kaarle Manell Lapinkylästä
vouti Kaarle Dahlberg Marjaniemestä
torppari Petter Vendelin Marttilasta
rusthollari Mikkel Nikander ja torppari Kaarle Viman Metsolasta
torppari Kustaa Ahlberg Tieksmäeltä
muonamies Daniel Hammar, torppari Kaarle Carlsson ja rusthollari Kaarle Lindström Toijasta
kunnanlautakunnan esimies Adolf Viman ja lautamies Kaarle Sarin Viiarilta
talollinen Elias Selen ja vuokraaja Erik Johansson Vilikkalasta
torppari Erik Davidsson ja rusthollari August Sahlstedt Ylötkylästä
vuorityömiehet Wilhelm Ahlberg ja David Elg Orijärveltä

Kuten Säästöpankkiaatteen perusteisiin kuului, eivät päämiehet suinkaan olleet pitäjän varakkaimpia rusthollareita. Loppujen lopuksi lista antaa läpileikkauksen Kiskon pitäjän tuolloisesta sosiaalisesta profiilista. Ainoastaan rengit puuttuvat kokonaan listalta. Luonnollisesti naisilla ei ollut mitään asiaa näihin tehtäviin. Tässä mielessä voidaan sanoa aikojen todellakin muuttuneen ja parempaan suuntaan :-)


Kuva vihkosesta "Kiskon Säästöpankki 1889-1939". Vihko on painettu Salon Paino- ja Lehti Oy:n Kirjapainossa 1939. Vihossa ei ole mainittu sen tekijöitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...