Kurki-sukuisia

Kas tässä vanhaa tietoa Kurki-suvusta.

Nägra Historiska notiser om den i Finland fordom så celebra Familjen Kurck

Kivikauden innoittamaa taidetta

Helbe Pajari ja teos "Shamaani"

Liedon museolla (ent. Nautelankosken museo) oli tänään taiteilija  Helbe Pajarin tekstiilinäyttelyn avajaiset. Pajari tekee mm. huovuttamalla osin suurikokoisiakin seinävaatteita, joiden kuviot ovat tarkkoja kopioita suomalaisista kivikauden kalliomaalauksista.

Helbe Pajari kertoili teoksia esitellessään mm. seuraavaa;

"Kalliomaalauksissa käytettiin värinä punamultaa, joten saatiin polttamalla suo- ja/tai järvimalmia. Kun tällä väriaineella maalattiin kallioon, sai kivestä tihkuva vesi aikaan tietyn kemiallisen reaktion. Tuo reaktio mahdollisti värien säilymisen tuhansia vuosia.

Suomessa puhutaan Hirvi- ja Karhu-heimoista. Maalauksissa esiintyy joko hirviä tai karhuja, ei molempia. Muita aiheita ovat shamaanit ja metsästäjät sekä ns. aurinkoratsastaja. Hirvi tai pohjoisempana poro kantoi selässään aurinkoa, jonka sitten illan tullen aurinkoratsastaja vei takaisin lännestä itään. Tämän tarinan muunnos elää yhä vieläkin, sillä joulupukin porot lentävät!"

Oriveden kastettuja

TerhiA:n puhtaaksi kirjoittamia Oriveden kastettuja.

Kerhoneuvoja Paavo Maajoki

Kuva on nyt kotiseutuyhdistyksemme arkistossa.
Kiitos lahjoittajalle!

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistyksen tämän viikon tapaamisessa sain kouraani ystävälliseltä naisvieraalta kirjekuoren, joka sisälsi valokuvan vuodelta 1929. Kuvaan olivat tuolloin päässeet täkäläiset maatalouskerholaiset kerhoneuvoja Paavo Severi Melander, myöh. Maajoen johdolla. Kirjekuoreen oli kirjoitettu Maajoen syntymäpaikaksi Karjalohja.

Välittömästi tuli itselleni tunne siitä, että kyseinen, vuonna 1982 edesmennyt kerhoneuvoja on itselleni jotain kaukaista sukua. Sillä hetkellä en osannut arvata, että hän oli sukulainen sekä isoisäni että isoäitini kautta. En suoraan muista, onko tietokannassani muitakin vastaavia tapauksia. Tämä on tietysti yksi osoitus siitä, miten pienillä maaseutukunnilla perheet liittyvät toisiinsa mitä moninaisimmalla siteillä.

Paavo Maajoen vanhemmat olivat Karjalohjan Makkarjoen kylän Isotalon rusthollarina vuodesta 1893 lähtien toiminut Kaarle Oskar Melander ja vaimonsa Alma Sofia Stenberg. Kaarle Oskar oli syntynyt Nummen Leppäkorven kylän Sorrin talossa, kun taas Alma Sofia oli Leppäkorven Linnun rusthollarin tytär. Suomen Maatilat -kirjasarjan osa yksi tietää kertoa Kaarle Oskarin lisänneen viljelyksiä puolella raivaamalla suosta ja metsämaasta peltoja. Yhteispinta-alaa tilalla oli peräti 333 hehtaaria. Vuodesta 1927 lähtien isäntänä toimi Paavo Severin veli Niilo Melander, joka oli naimisissa Gunvor Nordströmin kanssa.


Paavo Maajoen äidin, Alma Sofian sukujuurista löytyy mm. Pelandereita, jotka hallitsivat Uskelan Lopen kylän Pertun taloa. Samoin esipolvet johtavat Salon Hämmäisten Alastaloon ja Nummen Järvenpään kylän Uotille.

Sukuohjelmisto 2004 ohjelmistossa on mahdollisuus tehdä graafinen esitys kahden eri henkilön yhteisistä esivanhemmista. Sen perusteella voi nähdä, miten kerhoneuvoja sattuu olemaan sukulaiseni kolmea neljää eri kautta....

DNA -tutkimus osa II

Mukana tullutta ohjeistusta

FamilyTreeDNA:n paketista löytyi ohjeiden lisäksi kaksi koeputkea korkkeineen sekä kaksi vanupuikkoa. Ohjeiden mukaan näyte on parasta ottaa heti aamusta, ennen hampaiden pesua tai aamupalaa.

Avaamattomat vanupuikkopaketit ja koeputket laitoin puhtaan pyyhkeen päälle. Seuraavaksi otin toisen puikoista ja raaputin sillä vasemman poskeni sisäpintaa vajaan minuutin ajan.

Seuraavaksi avasin toisen koeputkista ja upotin vanupuikon puoli väliin sitä. Puikon päästä painamalla kärkiosa tippui koeputkeen ja sen jälkeen oli jäljellä putken sulkeminen huolellisesti korkilla.

Sitten tein saman proseduurin oikean posken sisäpinnan kanssa.

Lopuksi laitoin koeputken läpinäkyvään muovipussiin, jonka puolestani laitoin paketin mukana tulleeseen pehmustettuun kirjekuoreen. Tämä jälkeen oli jäljellä postitus riittävällä postimerkkimäärällä. Ohjeiden mukaan postitus tehdään kirjeenä.


Nyt sitten odotellaan ainakin muutama viikko, mutta sillä aikaa ajattelin kirjoitella omaksi ja muidenkin iloksi DNA -teoriapuolesta.

Genoksen sisällysluettelo 1930-1979

Näistä kuvista löydät Genoksen sisällysluettelon vuosilta 1930-1979.

Genoksen sisällysluettelo

DNA -tutkimus osa I

Testipaketin sisältöä.......

Tästä se nyt sitten alkaa....

Päätin ilahduttaa itse itseäni ostamalla syntymäpäivälahjaksi ns. 67 markkerin Y-linjaisen testin jenkkiläiseltä FamilyTreeDNA -nimiseltä firmalta. He markkinoivat tätä tuotettaan seuraavin sanoin;

Family Tree DNA wanted to ensure our customers that by testing with us they could obtain the highest resolution Y-DNA test in the world (like FTDNA clients may also obtain the highest resolution test on their mtDNA by taking our Full Genomic Scan, which looks at the entire mitochondria molecule).
Several groups of families have still not been able to completely determine the relatedness of group members with our flagship 37 marker test. Therefore we see two main advantages of testing 67 markers over testing 37:
Y-DNA67 can further refine our estimate of how closely related two individuals are,
By using additional markers groups of related participants have a better chance of finding mutations which identify sub-branches in the family.

Oma, suora isälinjani päättyy Erik Johan Sariniin, joka meni naimisiin Perttelin Tiskarlan kylän Hakon talollisen tyttären kanssa. Vihittyjen luettelon mukaan Erik Johan oli merimies, mutta nuorimman lapsena syntymän aikaan hänet on merkitty kastettujen luetteloon tittelillä "båtsman". Tämä tarkoittaisi, että hän käytännössä olisi ollut merisotilas so. laivamies. Ikävä kyllä Perttelin rippikirjoissa hänet mainitaan ainoastaan merkinnällä "Johan sväger". Vihittyjen luettelossa kotipaikaksi on merkitty Turku ja vaikka hän ehti olla useampia vuosia naimisissa Liisan kanssa, ei hänestä löydy tarkempia tietoja.

Hänestä on siis tiedossa rippikirjan ilmoittama syntymävuosi (1738), nimi, avioituminen, vaimo ja lapset. Sukunimi Sarin ei kerro oikeastaan mitään, joten tässä mielessä on ihan mielenkiintoista odottaa testin valmistumista.

Pyrin tässä blogissa kertomaan selkokielellä, miten koko prosessi etenee ja mitä tuloksia saadaan. Tietysti kaikista tärkein asia on tulosten ymmärtäminen.

Ulvilan SAY

TerhiA:n puhtaaksi kirjoittamia SAY-sivuja Ulvilasta. Vihittyjä pariskuntia Suomesta vuosilta 1750-1799. TerhiA:lle taas kerran kiitokset

Suomen vihityt 1870-1915

Tässä lajitelma Suomen vihittyjä vuodesta 1870 eteenpäin. Toivottavast näistä tiedoista on sinulle iloa!

Scottish Families in Finland and Sweden

Ruukkien henkikirjoja vuosilta 1747 ja 1751

Länsi-Uudenmaan ruukkien henkikirjoja vuodelta 1747 ja 1751 TerhiA:n kokoelmista.

Terveisiä Salon Valtakunnallisilta sukututkimuspäiviltä

Täällä on mukavaa - erinomaiset järjestelyt ja kosolti innokasta, kivaa porukkaa!

Tervetuloa myös sunnuntaina Astrum Areenalle Saloon, tänään messuillaan kello viiteen saakka, huomenna klo 10-15.

Suomen vihityt 1750-1799

Vihittyjä pariskuntia Suomesta vuosilta 1750-1799.

Pieni leikkimielinen sukututkimusvisailu!

Osaatko sukututkimusta?

Testaa sukututkimustaitosi leikkimielessä visassa!

1. Mistä tulee lyhenne HisKi

Sanasta historiakirjat
Kyseisen sivuston tekijän nimestä
Suomen Sukututkimusseuran tj:n lempinimestä
Sanoista historiaan kirjoitetut


2. Miltä vuodelta ovat Suomen vanhimmat, säilyneet kastettujen luettelot?

1600
1648
1651
1661


3. Mitä tarkoittaa lyhenne "drag."?

Rakuuna
Sotamies
Venemies
Renki


4. Minä vuonna perustettiin Suomen Sukututkimusseura?

1901
1915
1917
1922


5. Mihin asiaan liittyy paikka nimeltä Ellis Island?

Sotavankeuteen Talvisodassa
Siirtolaisuuteen
Tukholmaan
Värvättyyn armeijaan


6. Millä nimellä rälssimiehiä alettiin nimittämään 1500-luvulla?

Rakuunat
Vapaaherrat
Lampuodit
Aateliset


7. Täydennä puuttuva sana; "Seitsemän _____ sisaruksen sukuluettelo

Juusten
Haartman
Tott
Sursill


8. Mikä ammatti oli gelbgjutare?

Vaskenvalaja
Sorvari
Nahkuri
Hienoseppä


9. Mikä tai kuka oli "sexman"?

Puoskari
Maksullinen mies
Kuudennusmies
Lukkari


10. Mikä pitäjä oli S:t Mårtens suomeksi?

Eura
Martinkylä
Mikkeli
Marttila

Katsotaas miten kävi!

Suomen vihityt 1800-1869

Suomen vihittyjä vuosilta 1800-1869

Suomen vihityt 1700-1749

Suomen vihittujä 1700-1749 löytyy nyt täältä!

Suomen vihityt 1660-1699

Suomen vihittyjä vuosilta 1660-1699 löytyy nyt täältä!

Israel Alftans pastoris i Storkyro Uhrsprång på Mö- dernet, afskrivit af hans egna antekningar

TerhiA:n sähköisen jäämistön perkaus jatkuu. Tällä kertaa lukemattomia kiistoja ja keskusteluita aiheuttanutta Emerentia Tottia koskeva asiakirja, joka on Israel Alftanin käsialaa;

Konung ERIC XIV. gift med CATHARINA MÅNSDOTTER död 1577. äro? till concubin 1565. Ächtad och  ……… krönt till dråttning 1568. H(ade) med Konung Eric fyra barn: Gustav, Henric, Arnold och dottern: afled på?  ……………….. Liuxela gård 1612 d. 13.Dec: kl. 5 ...  afl. på 63 året. hon lem nat efter sig mycket beröm här i Finland för gudsfr. gifmildhet andra dygder. begrafven i Tottiska grafven i Åbo domk.	död 1577. Tog till concubin 1565. ächtad och Henric, Arnold och dottren: afled … Liuxela gård 1612 d. 13 Dec: Kl: 5 om aft: på 63 året. na_ efter sig mycket beröm här i Finland för gudsfr: gifmildhet
Sigrid (gift... ks. alla) Konung Erics ächta dotter med drottning Catharina död 1633 d. 14 Apr: begrafven i Åbo domkyrcka d. 15 Martii 1635 gift med Henric Tott Lagman i Österbotten Landshöfdinge öf. Finland. H: till Siundeby, Watzala, Gerknäs och Niemis. Dennas Fader Claes Åkeson Tott Riksråd och Riddare. Modren Christina Horn. Friherinna till Åminne. dennas äldre förfäder neml. Henric Totts låttit uppbygga NYSLOTT 1477.
Håkan Tott Son af Henric Tott och Sigrid. Herre till Sundby. Riddare. Kongl. Maijestets och Sveriges Rikes råd samt fältMarsihalck. Dödde i Stockholm d. 19 Martii 1640. Håkan Tott  H. till Ekholmssund, Siundeby Watzala, Liuxela och Gerknäs. Riddare. Sveriges Rikes Råd och FältMarsihalck född på Gerknäs gård uti Nyland i Store Luojo Sochn år 1598 d. 4 Junii. 1628 i Junio gift med Sigrid Bielcke Friherrinna till Sahlestad. 1630 d. 19 Maij Riksråd. 1633 hämtade if. Tyskland(h) Gust: Adolphs Lijk. Haft 3 Söner af hla allenast Claës Tott honom öfverlefvat. 1638 gift 2dra gången med Fröken Christina Brahe. afled d. 15 Julii 1640 på sin gård LAVILA i Euraåminne Sochn.
Claes Tott. Håkans Son Grefve till Carleby. Frihärre till Sundby. Herre till EkholmsSund. K: Mts och Sveriges Rikes Råd. Fält Marschalck och General Gouverneur öf. Finland. Öfver Ståthållare i Stockholm. Född 1616 d. 15 Nov: upphögdes till grefve af drottning Christina 1652 d. 20 Martii. Död i Paris d. 15 Julii 1674.
Claës Tott. Blef 1652 grefve till Carleborg och fick till grefskap åtskillige Cronones byar i Österbotten och Nya Carleby Sochn grefskapet återföll till Cronan, och se- dan et mantal blifvit lämnat till beständigt Härads Höfdinge boställe, äro bönder satte på de öfrige.
EMERENTIA TOTT (gift med ERICUS ERICI ALFTANUS Pastor och Probst i Töfsala denna Emer: Tott kan ej vara Claes Tottes dotter, medan Hennes Son Israël Alftan är född 1632, då Clas Tott ej var mera änn 16 år gammal, såsom född 1616. icke häller Håkans mindre Henric Tottes dr, medan Abraham Alftan då varit Sonadotters Son af? dotters Son  ……………………… af Sigrid, och i sådant fall ej behöft derivera sitt slächtskap if. Hennes Morbror, när han kunnat härleda sig i 3die ei 4de led if. Konung Eric  …………………. och drottning Catharina (släkt), åtminstone ej underlåtit at nämna det, när han så noga utfört det förra. Föga troligt  …... at en Prost i Töfsala fåt... en Landshöfdinges (teksti katkeaa)	Sonadotters Son elr dotters Son sig i 3die elr 4de led
ISRAËL ALFTAN. Erics Son Pastor i Storkyro #  varit, kunde det ej vara okunnig...? för alla barnabarnen, som aldrig förmält om något sådant. Joh: H. Eimelaeus: Israel Alftans dotterSon Nota. Således måtte Emerentia Tott vara af en hel annan Linea änn denna if. Eric ….

Pitäjänkokous Pihtiputaalla 11.3.1866

TerhiA:n sähköisestä jäämistöstä löytyi tämä mukava, historiallinen hetki Keski-Suomesta;




""Tänne kun oli puhe levinnyt, että monessa Seurakunnassa Waasan läänin itäpuolessa on kirkon kokouksia pidetty siitä, että alamaisuudessa pyydettäisiin Korkeata Esivaltaa siirtämään osa Waasan maaherran virastoa Jyväskylän kaupuntiin täydellä päätös oikeudella kaikissa siihen virastoon kuuluvissa asioissa läänin itäpuoliskolla, niin on pyydetty kirkon kokousta täällä Pihtiputaassakin pidettäväksi kuulustella Seurakunnan muitakin miehiä, eikö nekin tahtoisi yhdistyä tuohon alammaiseen pyyntöön.

Seurakuntalaiset ihastuivat tuosta asiasta, ja soisivat sen tulevan toimeen kaiken mukomin. Harva mies täältä pystyy asioitaan ajamaan kaukaisessa maaherran virastossa. Lähde ensin monen penikulman päähän tavottamaan nimismies tänne taikka muuta miestä asianajajaksi, maksa isot maksut täällä ja toiset mokomat toiselle asiamiehelle Waasassa, siihen sitten monen-kertaiset postirahat, kun kirjat näetsen juoksevat edestakasin. Waan jos ett poloinen noita kestä, pane eväskonti selkääs - jos on evästä panna - ja lähde astua tallustamaan neljän kymmenen penikulman päähän tuonne Waasaan eli oikeastaan Nikolain kaupuntiin. Kun vihdoin olet perille päässyt, etsi siellä vento vieraassa paikassa asiamiestä. Saat minkä saat. Ja kylläpä semmoinenkin matka kysyy kukkaroa. Mutta käypä välistä vielä niinkin hullusti, että siellä ruotsalaisessa kaupunnissa äkkinäinen ylimaan mies joutuu jonkun aika veitikan käsiin, joka kaivelee kukkaroasi pohjia myöten. Tämän hyvän huostaan jätät asiasi ja astuksentelet kotiin päin. Mutta sinne meni rahat, sinne vaivan näkö ja vieläpä koko juttusikin.  Kummakos sitte, että moni asia täällä Waasan läänin itäpuolessa on rempallaan ja menee nurin narin.  Nyt varsinni näin köyhinä aikoina.

Sentakia päätti miehet yksimielisesti mennä alammaisella rukouksella saada Jyväskylään Maaherran Virasto, taikka edes osa siitä, niin myös läänin Maamittarin konttoria. Se olisi siunattu etu tällenkin Seurakunnalle, ja valittiin tunnettu kunnon mies, herra kommissioni maamittari Adolf Fredrik Tavaststjerna valtien (?) mieheksi tähän jalo-arvoiseen asiaan.""

Sukututkimuspäivillä Salossa tavataan