Lumppukauppias

Turun kaupungissa vihittiin toukokuussa 1827 sotilas Josef Sjögren ja piika Gustava Åkerberg. Josef oli palvellut Turun pataljoonan Tampereen komppaniassa ensin sotilaana ja sitten tarkk’ampujana. Hän tuli palvelukseen vuoden 1820 paikkeilla. Pariskunnalle syntyi seuraavien vuosien aikana viis lasta, joista tosin esikoinen kuolleena. Kun tuon esikoisen aikaan isää nimitetään vielä sotilaaksi, on vuonna 1829 hänen ammatikseen tullut lumppukauppias. Tosin hän oli myös Turun pataljoonan muonavahduudessa samoihin aikoihin. Mitenkäs tämä kaikki sitten liittyy Auranmaahan.
Selityksenä on nykyisessä Auran kunnassa sijainnut Järvenojan paperitehdas, joka virallisesti oli maamme järjestyksessä toinen ao. laitos. Ensimmäisenä pidetään yleisesti silloisessa Pohjan pitäjässä Uudellamaalla sijainnutta Tomasbölen paperiruukkia. Tosin Paimionjoen Juvankoskessa on myös saattanut olla lyhytaikainen paperitehdas, mutta tästä ei ole aukotonta kirjallista näyttöä.

Järvenoja oli perustettu kauppias Bremerin toimesta 1764. Sen tuotanto käsitti nuottipaperia, musiikkipaperia, raskasta käärepaperia sekä tavallista painopaperia. Jokainen paperiarkki valmistui käsityönä ja raaka-aineena olivat lumput. Järvenojan tehdas lopetettiin kuitenkin jo 1820 sen toimittua vain muutamia kymmeniä vuosia. Maastossa ei Käyrän avovankilan alapuolisessa koskessa näy juuri mitään jälkiä tästä omana aikanaan merkittävästä laitoksesta.

Lumppukauppias Josef Sjögren vieraili kuitenkin mm. Prunkkalan kappelissa vuonna 1828 antaen kirkkoherralle kuulutettavaksi tiedon maaherralta saamastaan luvasta koskien kangasjätettä. Tämä suomeksi 1828 kirjoitettu tekstinpätkä on sen verran eksoottinen nykylukijan silmään, että se on syytä jäljentää tähän kokonaisuudessaan. Tekstin lopussa mainittu Juvankosken paperiruukki tarkoittaa Perttelissä (nyk. Saloa) vuosina 1820-1902 toiminutta tehdasta, jonka toiminta loppui suureen tulipaloon.

Juvankosken paperitehdas (nyk Salo) ;
Kuvitusta teokseen Finland framställdt i teckningar

”Ne tavaliset lumput kuin joka vuosi tulevat kotuwaxsi tämän kautta mujistutettan, alla kirjotetulda förpassattu Korkjalta Manherralda että ne mahtavat olla valmit ja puhtaasi pesty ja linasi jos he muuton tahtovat vältä sitä sakoa kuin kuningallinen ja sitte kejsarilda pättetty förordningi sisällensä sitä Privilgenatun Papper Brukin ylöspitämisexi nejltä lumpua ej tule ajnoastansa talolisilda mutta myös Handtvärkereildä ja Torparejlda josa he myös savat 1828 vuoden kujtin nijden pälle mujstutetaan myös ettei he sa nyttä mujlle anta kuin allakirjotetulle muton hän tahto tojsia, nämät Lumput tulevat Juvankosken Privilegeratum Papper Brukin.
annettu Turussa se 9. päivä elokusa 1828 , Joseph Sjögren, lumun kokoja.”

Sjögrenien perheellä oli muitakin siteitä Auranmaalle, sillä vuonna 1834 syntynyt tytär Anna Catharina Mariana kastettiin Pöytyällä. Tuolloinen pitäjänapulainen, Nils Ahlstedt teki kastetodistuksen, jonka isä Josef sitten aikanaan vei Turkuun. Siellä se liitettiin kyseisen vuoden kastettujen luetteloon. Josef Sjögrenin isä oli ollut Turun Akatemian puuseppiä. Hän käytti sukunimeä Ångströmiä, millä nimellä myös poika Josef 1820-luvulla esiintyi.  Gustava Åkerberg oli puolestaan kotoisin Angelniemen Myllyperän kylästä. Turun vuosien 1832-1838 kertoilee myös lievää pahemmista päihdeongelmista Josefin kohdalla, mutta ehkäpä jätämme ne jo unholaan näin monen vuoden jälkeen.