Mellerin talolta

Kiskon Toijan Mellerin rusthollin omistajaksi tuli vuonna 1846[i] Perniössä 1810 syntynyt Vilhelm Lindholm, jolle ehti tapahtua vähän kaikenlaista elämänsä aikana. Sukunimensä Lindholm hän lienee saanut kotikylänsä Lintilän mukaan. Mellerin edellinen isäntä, Elias Meller kuoli 1847 ja hänen poikansa, insinööri Johan Meller muutti aatelissukuisen vaimonsa Anna Sofia von Brakelin kanssa Perniöön samoihin aikoihin myyden jo hieman aiemmin Mellerin sekä siihen yhdistetyn Maunun tilan. Lindholm maksoi tiloista 6857 ruplaa ja 44 kopeekkaa hopeassa.

Vilhelm Lindholmin elämään mahtui vähän kaikkea. Jo ennen Kiskoon tuloaan, vuonna 1843 hänen oli pitänyt avioitua sauvolaisen rusthollarintyttären, Lovisa Grönbergin kanssa. Tämä kihlaus meni syystä tai toisesta puihin. Pariskunnan pitikin lähettää yhdessä Turun tuomiokapitulille anomus kihlauserosta heidän välille aiotusta liitostaan[ii].  Sauvosta kesäkuussa 1843 Turkuun lähetettyyn anomukseen entiset rakastavaiset saivat myönteisen vastauksen eli ero myönnettiin.

Pienen hiljaiselon jälkeen Lindholm löysi elämänkumppanikseen Kavaston Satulamaakarin rusthollin tyttären, Gustava Saloniuksen. Häitä vietettiin syksyllä 1850.  Poika Johan syntyi heinäkuussa 1851, mutta hän menehtyi jo samana päivänä. Seuraavan vuoden helmikuussa Vilhelmiä kohtasi seuraava tragedia. Gustava menehtyi vesitautiin[iii].

Kahden vuoden päästä rusthollarimme meni toisen kerran naimisiin. Morsian oli Tieksmäen Lampolan tytär Lovisa Brandt. Pariskunnalle syntyivät tyttäret Matilda (1857) ja Sofia (1859). Kauaa ei onnea tainnut kestää, sillä 1860-luvun alussa Vilhelm Lindholm alkoi tuntea itsensä vanhaksi ja sairaaksi.  Tämä voidaan päätellä vuoden 1864 kesäkuussa Åbo Underrättelser[iv] -sanomalehdessä julkaistusta myynti-ilmoituksesta. Siinä hän tarjoaa vapaaehtoisella huutokaupalla Melleriä ja siihen yhdistettyä Maunun tilaa ostettavaksi. Tilojen kerrotaan sijaitsevan lähellä kahta järveä, olevan kahdeksan mailin päässä Turun kaupungista ja viiden mailin päässä Tammisaaresta. Tiloilla on tuossa vaiheessa kaksi puista päärakennusta, toisen ollessa uuden ja toisenkin hyvässä kunnossa. Syysruista on tullut 25 tynnyriä, keväällä 3-4 tynnyriä ohraa ja kauraakin 25 tynnyriä. Myös herneitä kerrotaan viljellyn. Metsää on tarpeeksi talojen tarpeisiin. Edelleen Melleriltä löytyi mm 20 lehmää ja yhdeksän hevosta. Torppia tilalle oli kaikkiaan yhdeksän, joista viisi teki ns päivätyötä talolle.

Vilhelm Lindholm jäi tämän jälkeen odottamaan tarjouksia. Uusi omistaja löytyi Perniöstä, kiun Karl Johan Lindström päätti tehdä kaupat Lindholmin kanssa. Hän muutti perheineen Mellerille 1867[v]. Lindholm ei tätä enää ehtinyt nähdä, sillä hän kuoli halvaukseen marraskuussa 1865[vi]. Talossa riitti vauhtia, sillä tuore leski Lovisa Brandt sai aviottoman pojan, Karl Viktorin marraskuussa 1866. Tästä häntä ripitettiin asiaankuuluvasti joulun alla samana vuonna[vii]. Rippikirjaan tämä em. poikalapsi kirjattiin termillä ”spurius”, avioton.

Leski Lovisa jäi Mellerille asumaan syytinkisopimuksen turvin. Lapset Matilda, Sofia ja Karl Viktor asuivat äitinsä kanssa, kunnes vähitellen lähtivät omaa elämäänsä rakentamaan. Tammikuussa 1874 Lovisa Brandtin vei vihille torppari Josef Frisk. Näin Mellerin entinen emäntä muutti tuoreen miehensä kanssa yhteen talon torpista, Kroukille[viii]. Mukana seurasi myös poika Karl Viktor. Tytär Matilda Lindholm nai 1878 Kirkonkylän Viikarin talon mailla asustanut maakauppias Hjalmar Hahnsson, joka oli kotoisin Pöytyältä. Sisko Sofia Lindholm eli ns ruotuvaivaisena Mellerillä, kunnes muutti 1882 Tammelaan[ix].

Kuvassa Toijan kylän isojakokarttaa vuodelta 1763. Melleri on merkitty numerolla viisi ja Maunu numerolla kolme[x].

 

---

[i] Piikkiön ja Halikon ylisen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1845-1846 (KO b:7), sivu 613

[ii] Turun tuomiokapituli asiakirjoja 1843-1843 (AP F Ig:9a)

[iii] Kiskon seurakunnan arkisto - Rippikirja 1849-1855 (I Aa:20, Åboländska delen), sivu 127

[iv] Åbo Underrättelser, 18.06.1864, nro 71, s. 3

[v] K Kiskon seurakunnan arkisto - Rippikirja 1863-1869 (I Aa:26, Åboländska delen), sivu 139

[vi] Kiskon seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1839-1900 (I F:2)

[vii] Kiskon seurakunnan arkisto - Ripitettyjen luettelot 1826-1889 (I Hb:1): 1866-69

[viii] Kiskon seurakunnan arkisto - Rippikirja 1870-1879 (I Aa:29, Åboländska delen), jakso 149, sivu 146

[ix] Kiskon seurakunnan arkisto - Rippikirja 1880-1889 (I Aa:31), jakso 260, sivu 271

[x] Maanmittaushallituksen uudistusarkisto - Toija; Isojako  1763-1763 (A38:26/1-8), jakso 2; Kansallisarkisto