Jylyn kylässä Kiskossa

Kiskon Jylyn kylässä oli aikoinaan kolme ns. kantataloa: Jaakola, Kauppila ja Finnari. Vanhimmat säilyneet verotusasiakirjat, esimerkiksi Raaseporin läänin nokkaveroluettelot[i] vuodelta 1553 kertovat isänniksi seuraavat miehet: Finnarilla Erkki Heikinpoika, Kauppilassa Mikko Jussinpoika ja Jaakolassa Mikko Uotinpoika. Tuohon aikaan kylässä oli tosin vielä neljäskin, myöhemmin kadonnut talo. Sen isäntänä on em. luettelossa Tuomas Manunpoika.

Erkki Hannunpojan talo maksoi nokkaveroa neljä markkaa,  Mikko Jussinpoika taasen yhdeksän ja Mikko Uotinpoika kahdeksan markkaa. Periaatteessa jokainen ehtoollisella käyvä maksoi tätä veroa yhden markan, joten maksettu kokonaissumma referoi talon aikuisväestön määrää. Tässä määrässä ei kuitenkaan ollut mahdollinen palvelusväki mukana.[ii]

Kaikkia näitä kolmea talo tuli paljon myöhempinä aikoina yhdistämään sama asia. Jaakolan, Kauppilan ja Finnarin omistus siirtyi Fiskarin ruukille. Jaakolassa tämä tapahtui jo 1766, Kauppilassa 1837 ja Finnarilla 1836. Tämän jälkeen taloissa ei ollut enää isäntiä, vaan lampuoteja, vuokraviljelijöitä.  Fiskarsille tilat olivat luonnollisesti rahanlähde ja omaisuutta, jota saattoi myös myydä ja ennen kaikkea vuokrata. Esimerkiksi ruukinpatruunana vuosina 1866-1885 toiminut Emil Lindsay von Julin käytti tiloja lainojen vakuutena[iii] moninaisia kertoja.

Lampuodit tekivät ruukin kanssa sopimuksen vuokrasta, jota maksettiin joko luontaistuotteina, päivätöinä tai rahana. Lampuodin ei välttämättä tarvinnut olla mies. Kun Finnarin lampuotina Abraham Holmström menehtyi luuvaloon helmikuussa 1857, käsiteltiin tilan jatkoa Kärkelän kylässä pidetyillä käräjillä elokuun viimeisenä päivänä 1858. Tuolloin leskivaimolle myönnettiin virallisesti talon lampuotisopimus. Samalla mainittu leski, Maria Kristina Grönqvist oli asianosaisena hänen alaikäistensä lasten holhousasiassa. Abraham Holmströmin siskonmies, torppari Anders Dahl Aijalasta pyysi oikeuden määräämään leskivaimon lasten holhoojaksi. Näin alkuperäinen holhooja, Elias Wikstedt luopui tehtävästään ja Maria Kristina sai käskyn valvoa lastensa Isak Mauritzin, Johan Vilhelmin, Erik Johanin, Eva Kristinan ja Erika Vilhelminan etuja joka suhteessa[iv].

Kaikki kolme Jylyn taloa olivat alkujaan ns verotaloja eli talon isäntä myös omisti tilan. Kauppilassa talon maksamat verot jaettiin sotilasvirastolle Ruotsin vallan aikaan. Sama koski myös Jaakolaa ja Finnaria. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että tietyn sotilasviran haltija sai tulonsa suoraan tietyltä talolta. Näin kyseinen raha ei kiertänyt kruunun kautta. Kauppilassa, tai kuten sitä vuoteen 1898 virallisesti nimitettiin Kaupilla, tuon palkansaaja oli Uudenmaan rakuunarykmentin Raaseporin komppanian luutnantti. Vastaavasti Finnarilla Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppanian vänrikki[v]. Jaakola oli puolestaan rustholli, joka varusti rakuunan Ruotsin armeijan palvelukseen. Rakuuna taisteli jalan, mutta kulki paikasta toiseen hevosella. Jaakolan rusthollin ruotunumero oli 87 Uudenmaan rakuunarykmentin Raaseporin komppaniassa. Sille oli määrätty aikanaan augmenteiksi eli apuverotiloiksi Tammisaaren Skåldön talo numero kaksi sekä talo numero yksi Nummen Järvenpään kylästä[vi].

Oheinen kuva on osa Jylyn kylän isojakokartasta vuodelta 1768[vii]. Siinä nähdään kauniilla tavalla, miten kylän kolme taloa sijaitsevan kaarevan tien varrella Jylynjärven eteläpuolella. Talot on merkitty numeroilla 1, 2 ja 3 tarkoittaen Jaakolaa, Kauppilaa ja Finnari.  Selityksistä ao. kartassa selviää, että Jaakolan pinta-ala oli 1065 tynnyrin- ja 20 kapanalaa. Vastaavasti Kauppilassa maita oli 871 tynnyrin- ja 28 kapanalaa sekä vihdoin Finnarilla 387 tynnyrin- ja 16 kapanalaa. Yhteensä Jylyn kylässä oli verotettavaa maata 2325 tynnyrinalaa. Yksi tynnyrinala vastasi vajaata puolta hehtaaria. On muuten mielenkiintoista todeta, että koko Suomesta löytyy vain 11 Jyly-nimistä paikkaa. Jyly-alkuisia paikannimiä onkin sitten jo 55 kappaletta[viii].

Tämä lyhyt blogiteksti jatkuu joku päivä Jylyn kylän torppien esittelyllä.

---

[i] KA: Uudenmaan voutikuntien tilejä - Raaseporin läänin nokkaveroluettelo 1554-1554 (3027), jakso 18

[ii] Seppälä Suvianna- Viljana, nahkoina,kapakalana - Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539–1609

[iii] KA: Raaseporin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat / Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1867-1868, s. 506->

[iv] KA: Raaseporin läntisen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat / Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1856-1858, s. 758->

[v] KA: Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto - Turun ja Porin läänin maakirja 1875-1875 (46:1, III; Halikon kihlakunta), jakso 54

[vi] KA: Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto - Turun ja Porin läänin maakirja 1875-1875 (46:1, III; Halikon kihlakunta), jakso 53

[vii] KA: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto - Jyly; Isojako 1768-1768 (A38:6/1-2), jakso 4

[viii] Nimisampo, Aalto University <nimisampo.fi> luettu 7.3.2021