Suomen Sukututkimusseura

Suomen Sukututkimusseura täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Siinä on tällä hetkellä seuran nettisivujen (www.genealogia.fi) mukaan noin vajaat 6000 jäsentä. Seuran tarkoituksena on edistää henkilö- ja sukuhistoriallista tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi alan tutkimustuloksia.

Suurelle yleisölle tunnetuin toiminnan muoto on varmastikin Hiski -projekti. Internetin kautta käytettävään tietokantaan on kattavasti tallennettu valtava määrä seurakuntien kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteleoita. Ne ovat helposti selattavissa miltä tahansa koneelta, veloituksetta.

Koska kaikenlainen kehitystyö vaatii taloudellisia panostuksia, olisi mahdottoman hyvä saada Seuraan lisää jäseniä - erityisesti näin juhlavuoden alla. Vain näin voimme taata suomalaisen sukututkimuksen tulevaisuuden.

Pyydänkin kaikki tämän tekstin lukeneita vakavasti harkitsemaan jäseneksi liittymistä. Ohjeet löytyvät ym. sivustolta. Vuosimaksu on 38 euroa ja se on todella pieni summa jopa aloittelijalle!

Tervetuloa mukaan!

Tarvitsetko apua selvityksiisi

Olen vuosien mittaan saanut erittäin paljon pyyteetöntä apua omiin selvityksiini ja nyt on aika yrittää antaa jotain takaisin!

Jos sinulla on 1700-1800-luvuilla joku ongelmakohta, johon kaipaisit apua, niin ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä miten asia voisi ratketa. Autan mieluiten Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sukuja tutkivia.

En lupaa mitään, en veloita mitään - yritän nimittäin samalla itse opiskella sukututkimusta käytännön tasolla.

Kaikki kysymykset ja niihin laatimani vastaukset ilmestyvät blogiini - tämä sen takia, että joku muukin voi kaivata samoja tietoja. Kysyjän nimi jää luonnollisesti vain omaan tietooni.

Lähetä postia osoitteella sukupalaute@saunalahti.fi

ps. tarkoitus on etsiä yksittäisiä "ongelmalapsia", ei tehdä varsinaisia sukuselvityksiä!

Lunderberg - von Lund

Muutama päivä sitten kirjoittelin ym. suvusta. Olen nyt muutamaan otteeseen päivittänyt ao. taulustoa, joka on näkyvillä tässä samassa blogissa.

Kiitoksia Terhille ja Henrikille täydentävistä tiedoista ja korjauksista. Valitettavasti aivan kaikkea en ole vielä ehtinyt kirjata, mutta työn alla ovat.

Talkooperinne

Kiskon Kajalan kylän Tinon talon väki ja iso joukko naapureita kokoontui joskus 1940- tai 1950-luvulla heinätalkoisiin. Tauolla maistui emäntäväen keittämä kahvi ja taatusti kotitekoinen hiivaleipä!




Kuvan etualalla hörppii isoisäni kahvit oikeaoppisesti tassilta.

Kiskon Leilän rusthollin von Lund / Lunderberg -suvut

Kuninkaallisessa kirjeessä 6.9.1628 mainitaan Casper von Lunden, suomalainen ratsukorpraali. Hän sai tuolloin eliniäkseen hallintaansa kaksi tilaa Pohjan pitäjän Skurusta. Tämä paikka sijaitse Pohjanlahden perimmäisessä pohjukassa. Nykyään alueella on mm. satama ja käytöstä poistunut rautatieasema.

Muutamaa vuotta myöhemmin eli 1634-35 ratsumestari Casper mainitaan Kiskon Leilän ratsutilan omistajana. Tuosta ajankohdasta 150 vuotta eteenpäin talo oli mainitun suvun omistuksessa, kunnes perhe myi sen eräille ruukinpatruuna veljeksille.

Werner Wickström on Suomen Sukututkimusseuran Genos-lehden numerossa 27. vuodelta 1956 tehnyt selkoa suvun alkuvaiheista muutaman sukupolven ajalta eli Leilän ratsutilan myyntiin saakka.

Olen oheiseen taulustoon koonnut lisää jälkipolvia ja hieman laajentanut W. Wicktrömin miehiin keskittynyttä esitystä myös naispuolisia jälkeläisiä koskevaksi. Taulusto alkaa Casperin pojanpojasta, n. 1648 syntyneestä isoisänsä kaimasta. Hänen puolisonsa oli Brita Jöransdotter.

Taulustoa tutkimalla huomaa, miten valtavan monen länsi-uusimaalaisen ratsutilan isäntä tai emäntä oli Casper von Lundin jälkeläinen. Tulen täydentämään tiedostoa jatkossa, joten lisätietojakin saa lähettää.

Olisin myös erittäin kiinnostunut tietämään Leilän rusthollin sijainnin - vaikka Kisko on muutoin tuttua aluetta, en tiedä tämän tilan tarkkaa paikkaa.

Claudius Martini Brennerus

Kulosaaren Brenner-sukuun kuulunut kirkkoherra ja rovasti Claudius Martini Brennerus, tuttavallisemmin Clas, kirjoitti vuosina 1638, 1657 ja 1661 nimikirjoituksena kauniin lennokkaasti virkatehtävissään. Isänsä Mårten Simonssonin tavoin Clasilla oli oma sinetti, joka näkyy alimpana kuvassa.

Vuonna 1912 julkaistussa "Slägterna Brenner i Finland" kirjasessa kerrotaan Clasista seuraavaa;

magister, fältpredikant vid finska rytteriet 1630-1633, då han för sjukdom lämndae tjensten domkyrkoekonom i Åbo 26.4.1636-1638, der har Domkyrkan och Akademien mycket godt uträttat hafver, kyrkoherde i Loimijoki 1639, i Töfsala 21.5.1640, prost 1650, egare af Koivisto rusthåll och hemman if Töfsala, död i Töfsala 1670.

Viilari Väinö Verhola

Isoenoni Väinö oli syntynyt Karjalohjalla 10.5.1919. Hän tuli perheensä mukana Lohjalle 1930, jossa isä Kustaa Fredrik kuoli saman vuoden lopulla.

Väinö kävi ammattikoulua ja työskenteli 30-luvun lopulla viilarina Virkkalassa. Kuvassa nuoret miehet ovat kerääntyneet ehkä jo sotaan lähdön tunnelmissa. Väinö äärimmäisenä oikealla.





Jatkosodassa Väinö palveli alikersantin arvolla ja elokuun 10. päivä vuonna 1941 hänen osastonsa joutui taisteluun Kiestingin Kapustnajajoella. Kellon 12 aikaan keskipäivällä hän haavoittui ja kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna puoli yhdeksältä. Äiti Selina oli kuollut jo 1934 ja kahden sisaren raskaaksi velvollisuudeksi jäi vastaanottaa rykmentin pastorin kaavamainen kirje sodan uhriksi joutuneesta pikkuveljestä, joka kaatui ainoastaan 22-vuotiaana.

Vieläkin ankarammaksi järkytys kasvoi, kun vain pari viikkoa myöhemmin perheen neljäs lapsi, Kalle, jäi sotavangiksi Aunuksen Levinassa. Kalle kuljetettiin vankileirille nro 99, Spasskin asutuskeskukseen Karagandan alueella. Paikka sijaitsee nykyisessä Kazakstanissa. Siellä hän sairastui lähes heti viettäen lähes koko vankeusaikansa sairaalassa. Helmikuun lopulla 1942 hän menehtyi vesipöhöön ja vatsatautiin vain 33 vuotiaana.