Monitoimimies, yli-insinööri Theodor Tallqvist

Mikäli vastaani tulleiden sukulaisten joukosta pitäisi etsiä ns. Pelle Pelotonta, olisi yli-insinööri Henrik Theodor Tallqvist vahvin ehdokkaani voittajaksi. Hän oli monen sortin tekninen innovaattori ja monipuolinen yhteiskunnallinen osallistuja.

Henrik Theodor, joka yleensä tunnetaan vain toisella etunimellään, syntyi Eurajoen Pappilassa toukokuun lopulla 1839. Hänen isänsä Henrik oli vuosien 1836-1838 välillä pitäjän kirkkoherrana. Myöhemmin isä Henrikistä tuli rovasti ja Kangasalan kirkkoherra. Äiti Antoinette Stjernvall oli puolestaan luutnantin tytär Mäntsälästä.


Theodorilla oli seitsemän sisarusta, joista hänen nuorempi veljensä Karl Alfred antautui pappisuralle tullen lopulta rovastiksi. Sisko Alina meni puolestaan naimisiin Kangasalan Liuksialan kartanon omistajan, Agathon Meurmanin kanssa. Tämä tunnettu kulttuurivaikuttaja tunnetaan paitsi lehtimiehenä myös valtiopäivämiehenä. Agathonin ja Alinan suora jälkeläinen Kristian Meurman muistetaan vuoden 2007 Idols -kisasta.


Theodor Tallqvistista voidaan eri lähteistä koota seuraava elämänkerta;

Ylioppilaaksi Porvoon kymnaasista 2.10.1858. Otti vapaaopintoja Helsingin Yliopistossa ja Teknillisessä Koulussa kehittääkseen osaamistaan.


Työnjohtajana harjoitteli Helsinki-Hämeenlinna -junaradan työmaalla sekä Turku-Toijala -radalla. Toimi myös erilaisissa tehtävissä mm. Hietalahden satamatyömaalla, Tampereen ja Kuopion vesilaitoksella sekä erilaisilla yksityisillä rakennusmailla.


Määrättiin Lahden juna-aseman asemainsinööriksi Pietari-Riihimäki -radalla. Asemapäällikkö Turku-Toijala-Hämeenlinna -ratatyömaalla 2.5.1874-15.8.1876. Ratajohtajan assistentti rautateillä 5.3.1876, erosi 31.12.1877. Oli sittemmin Helsingin asemainsinöörinä.


Toimi tämän jälkeen useiden ratatyömaiden johtotehtävissä ympäri Suomea. Porvarisäädyn valtiopäivämies vuosina 1885,1888,1891,1894,1897,1899 ja 1900.


Suomen tiiliteollisuuden kehittämiseeen Theodor osallistui yhdessä insinööri August Hilden kanssa heidän ostaessa 123 hehtaaria peltoa ja metsää Jokelan rautatieaseman tuntumasta. Sinne he perustivat vuonna 1874 tiilitehtaan, joka oli aina 1930-luvulle saakka paikkakunnan suurin työllistäjä. Toimintaansa tehdas jatkoi aina vuoteen 1959, jonka jälkeen se lopetettiin. Theodor ja August tosin olivat myyneet omat osuutensa jo 1902.

Helsingin kaupungin viemärisuunnitelma vuodelta 1878 on myöskin Theodor Tallqvistin käsialaa. Hänen tavoitteenaan oli rakentaa koko alueen kattava vesihuuhdeltu viemäriverkko. Toisaalta siihen oli tarkoitus ohjata vain nesteet eli pohja-, sade- ja jätevedet. Kiinteä jäte piti kerättämän tynnyreihin ja kuljettaa ulos kaupungista. Vedet ohjattaisiin mereen ja kiinteät jätteet maalle. Eräs tuohon aikaan mullistava ajatus oli palauttaa jäte takaisin pelloille lannoitteena.

Vaikka Theodor Tallqvistin isänpuoleinen suku oli vahvasti pappisvoittoinen, hänen oma ajatusmaailmansa lienee ollut käytännöllisempi. Valtiopäiville vuonna 1888 jättämässään aloitteessa hän pyrki ehtoollispakon poistamiseen. Oheinen artikkeli kertoo hieman asian tiimoilta valtiopäivillä käydystä keskustelusta. Se on alunperin ilmestynyt sanomalehti Savon numerossa 19 vuodelta 1888.








Kommentit

Suositut tekstit