Vuonna 1663 syntynyt Johan Jöransson isännöi Vanajan Miemalan kylän Perttulan ratsutilaa 1600-luvun loppupuolelta lähtien. Isäksi hän tuli vielä yli 60-vuotiaana tytär Elisabetin syntyessä vuonna 1725.Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kuollut 1714 ja tämän jälkeen Johan oli nainut Elin Matsdotterin. Rippikirjan ilmoittamien syntymäaikojen perusteella Elin oli tasan 20 vuotta miestään nuorempi.
Pariskunnan lapsista poika Johan tuli talon uudeksi rusthollariksi isänsä jälkeen. Hän löysi oman vaimonsa Vanajan Käikälän kylästä, jossa Kirstin Jacobsdotter oli syntynyt vuonna 1724.
Pariskunnan lapsista poika Johan tuli talon uudeksi rusthollariksi isänsä jälkeen. Hän löysi oman vaimonsa Vanajan Käikälän kylästä, jossa Kirstin Jacobsdotter oli syntynyt vuonna 1724.
Tämä suku pysyi Perttulan isäntinä aina 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin tilan hankki omistukseensa maaherra Carl Otto Rehbinder. Hän rakennus tilan nykyisen päärakennuksen, jonka tiloissa toimii erityisammattikoulu.
Eräs suvun perillisistä, Gustav Johansson, muutti 1840-luvulla Pusulan Mäkkylän kylän Vanhataloon rusthollariksi avioiduttuaan Ulrika Wilhelmsdotterin kanssa, jonka isä oli Vanhatalon edellinen isäntä. Tämä Gustav otti käyttöön sukunimen Laurell, joka Pusulassa muuntui ajan mittaan muotoon Laurentz.
Laurell -nimen alkuperä on hämärän peitossa. Lähellä Vanajaa, nykyisen Hämeenkosken Käikälässä asui eräs samanniminen suku. Käikälän Laurilan ratsutilalla asuneen veronkantokirjuri Henrik Samuelssonin (k. 1726) poika Axel Laurell toimi mm. Asikkalan armovuodensaarnaajana ja kappalaisena sekä varapastorina. Hänet mainitaan myös perunanviljelyn edistäjänä.
Yhteyksiä näiden kahden ratsutilan välillä ei ole tietääkseni tutkittu, mutta houkuttelevaa on ajatella nimen tulleen tätä kautta. Omissa selvityksissäni sukunimet ovat saattaneet periytyä myös äidinisän puolelta. Alla olevaa sukupuuta taaksepäin jatkamalla saataisiin ehkä selville Laurell -nimen syntyperä.
