Sortavalan paniikki

Sortavalan seurakuntalaiset olivat kokoontuneet jouluaattona 1843 kirkkoonsa normaaliin jouluiseen jumalanpalvelukseen. Ennen Isä Meidän -rukousta ja evankeliumin lukua sattui pieni haaveri, jossa palava kynttilä putosi kirkon ikkunalta lattian olleen lautakasan ja seinän väliin. Kyseisessä kohdassa oli myös höylälastuja remontin jäljiltä.

Itseasiassa koko seurakunta seisoi, koska penkkejä ei ollut. Kirkon rakentaminen oli aloitettu jo 1799 savitaipalelaisen Juhana Salosen ja tämän pojan, Matin johdolla. Kirkko otettiin käyttöön pari vuotta myöhemmin, mutta viimeistelytyöt kestivät pitkään. Vasta 1845 kirkko nimittäin vihittiin virallisesti käyttöönsä.

Kynttilä siis tippui kuivien höylälastujen päälle. Sitä ei saatu aivan heti sammumaan, koska jalalla tamppaaminen oli mahdotonta ahtaan paikan takia. Joku lähti hakemaan lunta ulkoa ja tilanne olisi voinut päättyä nopeastikin ilman sen suurempaa meteliä.
Isossa väkijoukossa kävi kuitenkin huuto "kirkko on tulessa" ja samassa alkoi täydellinen paniikki. Kirkkokansa pyrki voimalla ulos kaikista ovista. Yhdestä eteistilasta oli melko jyrkät raput ylöspäin ja niiden eteen kaatui kasoittain ihmisiä toinen toistensa päälle.

Lopputuloksena oli katastrofi. Alimmaisiksi jääneillä ei ollut mitään mahdollisuuksia, vaan kuolivat suurimmaksi osaksi tukehtumien takia. Kaiken kaikkiaan tässä Sortavalan paniikissa menehtyi peräti 53 henkilöä. Jo seuraavana päivänä oli pitäjän kirkkoherralla apulaisineen raskas velvollisuus haudata nämä onnettomat seurakuntalaiset. Sortavalan maaseurakunnan haudattujen luettelosta löytyvät oheiset henkilöt kotikylien ja iän kera. Nimen vasemmalla puolella löytyvästä merkistä voit klikata suoraan Hiskin tietoihin ao. vainajasta.


Mitään tulipaloa ei kirkossa siis loppujen lopuksi ollut. Joulukirkko on muodostunut onnettomuudeksi myös muulloin. Samankaltaisia tapauksia ovat Kuopion rytyjoulu 1760, Lammin häsyjoulu 1813, Juvan joulu 1829 ja Kokemäen kirkkorymyli 1882. Missään näistä tapauksista ei ollut tulipaloa, vaan kuolemat johtuivat ihmisten sulloutumisesta oviaukkoihin päin.






Lähteet : Palontorjuntatekniikka 4/2002, Maamiehen Ystävä nro 2, 13.1.1844, Sortavalan maaseurakunnan haudattujen luettelo osoitteessa http://hiski.genealogia.fi/historia

Kuva : Sortavalan luterilainen kirkko palaa ilmapommitusten jälkeen 2.2.1940 tuhoutuen täydellisesti


Kommentit

Suositut tekstit