Loreton luostarin tykinkuulat

Prahassa sijaitsevan Loreton luostarin rakentaminen aloitettiin kesäkuun kolmantena päivänä vuonna 1626. Aloitteen tekijänä oli paronitar Katharina von Lobkowitz (os. Benigna). Luostarin rakentaminen jatkui läpi aina 1700-luvulle saakka ja seuraavalla vuosisadalla sisustusta osittain uusittiin. Luostarin perustamisen innoituksena oli Loreto-kultti ja itse rakennuksen esikuvana oli Italian Loreton kaupungissa sijainnut ns. Pyhä Maja.

Prahan Loreton luostarin hengellisessä johdossa olivat kapusiinimunkit. Heidän ensimmäinen böömiläisluostari nousikin Loreton viereen. Meidän Herramme Syntymän -kappelin laajennustöiden jäljiltä tämä luostarikompleksi on koko alueen suurin pyhättö. Barokkiajalta peräisin olevan kirkonkello ja Loreton jalokivet ovat maailmankuuluja taideaarteita. Jalokivistä arvokkain on timanttinen monstranssi eli "Prahan aurinko". Itse rakennuksen julkisivua koristaa kahdeksansivuinen torni sipulikupoleineen ja kruunuineen. Näiden suojaan on kätketty peräti 30 soivaa kelloa.

Koska Loreton rakentaminen oli aloitettu 1626, valmistui luostarin ensimmäinen vaihe 30-vuotisen sodan melskeissä. Niinpä vielä noin 250 vuotta myöhemmin luostarin muureissa oli jäljellä tuon sodan aikana ammuttuja tykinkuulia. Näistä jäljistä luostari sai kiittää Ruotsin-Suomen armeijan hyökkäyksiä. Suomalaisissa sanomalehdissä oli 1800-luvun lopulla muutamia mainintoja tästä paikasta ja oheisessa kuvassa on aikalaisnäkemys Loreton muureista ja niihin ammutuista tykinkuulista.