Penna Tolonen

Syyskuussa 1886 uutisoi Turun Lehti kolmossivullaan nykyisen Kajaanin lähettyvillä, Oulujärven rannalla asuneen tietäjän, "Ojaniemen Pennan", väkivaltaisesta poismenosta.

Hän oli syntynyt Johan Tolosen ja Anna Jokelaisen perheeseen 13. päivä toukokuuta 1811 Ristijärven pitäjän Ristijärven kylän talossa nro 21. Kastettujen luettelossa pojan nimenä on Johan Benjam.
Perhe asui Hyrynsalmen, Ristijärven ja Paltamon pitäjissä 1800-luvun alkupuolella. Isä Johan oli syntynyt rippikirjatietojen mukaan vuonna 1773 ja äiti Anna 1775. Oheisen rippikirjamerkinnän kirjoitusaikoihin he asuivat Paltamon Mieslahden Härmälässä.

Penna Tolonen jätti jälkensä suomalaiseen ja ennen kaikkea kalevalaiseen perinteeseen Elias Lönnrotin ja Eino Leino kautta. Eräiden asiantuntijoiden mukaan tietäjämme olisi ollut esikuvana Helkavirsien Koudalle. Tolosta onkin pidettävä myrrysmiehenä eli velhona, joka on suorastaan raivon vallassa loitsuja tehdessään. Myrrysmiehiä on kutsuttu myös intomiehiksi. He ajoivat itsensä eräänlaiseen transsiin ja olivat loitsuja l. taikoja tehdessään "haltioissaan" - he näet uskoivat haltioiden vaikuttavan itseensä tuossa tilassa.

Turun Lehden uutisen mukaan Penna Tolonen oli suuri tietäjä, jota haettiin parantamaan sairaita ja "tiristämään" varkaita. Tuon kevään 1886 murhenäytelmän takana oli Härmänmäen erämaan kylästä hävinneet Rimpilän rahat. Tietäjä Penna kutsuttiin paikalle ja vaikka rahat löytyivät ladosta, uhkasi hän kiduttaa varasta omilla taikakeinoillaan. Tästä pelästyneenä kyseinen varas tuli yöllä halon ja puukon kanssa nukkuvan Pennan luo runnelleen tätä pahasti. Toisena päivänä pahoinpitelystä Penna Tolonen menehtyi saamiinsa vammoihin. Talon rengiltä, Pursiaiselta, tavattiin verinen paita, mutta tämä väitti veren tulleen siihen sairasta hoidettaessa.

Penna Tolonen oli kuolleessaan lähes 80-vuotias, mutta yhtä luja luonteeltaan kuin nuorempana. Hänen sanottiin ottaneen "kaikki tiedot Lönnrotilta, mutta ei antanut hänelle mitään". Penna nimittäin liikkui runoilijan mukana tämän vaelluksilla Oulujärven tienoilla. Lönnrot kylläkin sai kokoelmiinsa runsaasti tietoja eri taioista.

Penna Tolonen sai synkän lopun, mutta tavallaan hän kaatui saappaat jalassa, omaa uskontoaan loppuun saakka palvelleena. Turun Lehti päättää artikkelinsa toteamukseen siitä, että suomalaiset yhä tarvitsevat tietoa ja valoa.