4000 markkaa omaa rahaa

Lohjanjärvessä sijaitsevan Jalassaaren itäosassa, pienen mäen päällä on sijainnut jo ainakin 1400-luvulta alkaen Ahtialan verotalo. Suomen kartanot ja suurtilat -kirja kirjaa sen omistajia jo vuodesta 1540 lähtien. Vuonna 1821 omistajaksi tuli Gustaf Henrik Saren, joka oli syntynyt 14.11.1800. Hän oli ollut ainoastaan kolmen vuoden ikäinen isä Johan S:n kuollessa. Äiti Hedvig Loberg oli mennyt sittemmin naimisiin erään Adolf Dahlin kanssa, joka oli kotoisin Lohjan Koivulan ratsutilalta. Adolf isännöi Ahtialaa, kunnes Gustaf Henrik varttui miehen ikään.

Vuonna 1824 Gustaf Henrik sitten avioitui lähellä sijainneen Askolan Alitalon tyttären, Anna Hedvig Askolinin kanssa. Isännyys oli siis vaihtunut isäpuolelta poikapuolelle jo kolme vuotta aiemmin. Gustafille ja Annalle syntyi ikäjärjestyksessä ensin kolme tytärtä ja sitten kolme poikaa.

Pojista vanhin, Anders Johan, avioitui kesäkuussa 1853 Mailan ratsutilan isännän, Gustaf Henrik Mailanderin ja vaimonsa Maja Lisa Tallgrenin vanhimman tyttären, Maria Lovisan kanssa. Tästä avioliitosta syntyi yhteensä yhdeksän lasta. Ahtialaa pariskunta isännöi vuosina 1853-1861. Viimeksi mainittuna vuotena Anders Johan jostain jälkimaailmalle tuntemattomaksi jääneestä syystä luopui Ahtialan isännyydestä. Uudeksi isännäksi tuli puoliso Maria Lovisan nuorempi veli, Herman Mailander.

Herman oli naimisissa Maria Heermanin kanssa, jonka sukulaisia oli emäntinä monissa muissakin Lohjansaaren taloissa. Perheesssä oli seitsemän lasta, joista osa kuoli ajalle tyypilliseen tapaan hyvin pieninä. Poika Axelia suunniteltiin Ahtialan uudeksi isännäksi, mutta saatuaan talon haltuunsa, piti hän sen ylläpitoa syytinkien kera liian hankalana. Niinpä vuonna 1898 Ahtiala myytiin suvun ulkopuolelle, herra Arvid Genezille. Arvid tunnetaan paremmin hänen taiteilijanimellään Jännes.

Oheinen lehtileike ilmestyi Suomen Virallisessa Lehdessä huhtikuussa 1869. Siinä kerrotaan tilanteesta, johon jouduttiin Maria Heermanin haettua syksyllä 1867 avioeroa miehestään Herman Mailanderista. Pariskunnalla oli ollut ns. aviosuostumus, jonka perusteella Maria vaati saada ottaa yhteisestä pesästä 4000 markkaa. Nämä hän oli avioliiton solmimisen yhteydessä tuonut taloon. Samalla Herman antaa suostumuksen sille, että pesän varannot luovutetaan "welkojainsa tyydyttämiseksi". Kihlakunnanoikeus on sitten antanut julkisen haasteen, jolla tunnetut ja tuntemattomat velkojat kutsutaan selvittämään saamisensa Ahtialasta.

Kuulemistilaisuus järjestettäisiin 20.5.1869 ja siinä tultaisiin noudattamaan Ahtialan tapauksen osalta "Armollista konkurssisääntöä" marraskuun 9. päivältä 1868. Nämä päätökset ja haasteet nuijittiin lainvoimaisiksi Nummen Tavolan kylän kestikievarin pöydän ääressä tammikuun 7. päivä vuonna 1869.

Lähteet: Suomen Maatilat osa I, Pertti Hirvonen: Isäntiä ja Emäntiä, ao. paikkakuntien rippikirjat sekä kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten luettelot, Historiallinen Sanomalehtiarkisto