Siuntion tarina jatkuu

jatkoa 24.3.2011 alkaneelle RR:n koostamalle tarinalle!

Näppisen seuraava isäntä vuosina 1572-1590 oli nimeltään Jöns Michelinpoika, todennäköisesti edellisen isännän poika.

***

Isäntävuorossa vuosina 1593-1607 oli Henrik Jönsinpoika, nimestään päätellen edellisen poika. Vaikka Lieviön talot olivat olleet varakkaita 1571, lienevät myöhemmät huonot säät kuitenkin tehnyt tehtävänsä, sillä 1601 olivat kylän kaikki kolme isäntää vaikeuksissa ja köyhiä, "mökid forarmid och have indid udi forrad och därtill haver lidit stor skade på deris arväxt av köld och frös, därför är medlir med dem pa Högiste H.F.N. nådige behag".

***

Michel Henriksson, ilmeisesti edellisen poika, oli Näppisen isäntä 1609-1630. Nyt tulee näkyviin myös ensimmäinen Näppisen emäntä: Michelin puoliso oli Brita Mattsintytär.
Michelin aikana tapahtui Näppisellä paljon. Näppinen oli jo 1619 verohelpotuksia vastaan varustanut nihdin armeijan palvelukseen, mutta 1623 alkoi isäntä vielä suurempien verohelpotusten vuoksi ratsutilalliseksi eli ylläpitämään kruunun palveluksessa ratsumiestä hevosineen ja varusteineen.
Vuonna 1624 oli Näppiksellä eri-ikäistä karjaa: yksi hevonen, yksi varsa, neljä härkää, yksi sonni, 14 nautaa, neljä vuohta, 12 lammasta ja neljä sikaa. Henrikin isännyyden aikana liitettiin 1629 Näppiseen yksi kylän nimettömistä alkuperäisista viidestä talosta.

***

Johan Michelinpoika oli ratsutilallinen Näppisellä 1630-56; hän lienee ollut edellä mainittujen poika.  Johanin vaimo oli Brita Michelintytär. Vuonna 1634 heillä oli 1 hevonen, 1 varsa, 4 härkää, 1 sonni, 15 nau-taa, 4 vuohta, 16 lammasta ja 3 sikaa.
Näppisen isännällä oli ainakin kerran huonoa tuuria palkatun sotilaan kanssa 1640-luvulla; Holsteiniin sijoitettu ratsumies merkittiin karanneeksi, mutta muutama vuosi myöhemmin hän taas oli rullissa, nyt paenneena viholliselta vangitsemisensä 9.8.1647 jälkeen.

***

Johanilla ja Britalla lienee ollut poika Michel Johaninpoika Näp, Näppisen ratsutilallinen 1662-1706. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Valborg ja toinen Elin.
Vuoden 1681 katselmus kertoo, että Lieviön taloilla oli peltoa riittävästi, mutta halla vaivasi. Vuonna 1682 sanottiin, että kylä oli "paras asumus koko pitäjässä", sekä pellot, niityt, metsät ja ulkomaat olivat hyvät. Se ei kuitenkaan aina auttanut; vuonna 1682 oli huono vuosi, eikä saatu korjattua edes istutettua jyvää.

***

Edellisillä lienee ollut poika Johan Michelinpoika, ratsutilallinen Näppisellä 1706-31, puoliso Anna To-maksentytär.

***

Henrik Johaninpoika Näppi oli ratsutilallinen Näppisellä 1731 - 42, vaimonaan 31.10.1722 Maria Henrikintytär, ratsutilallisen tytär Siuntion Lämpansin Ersistä eli ns. Ollaksen sukua. Henrik lienee kuollut nuorena, Marian toiseksi puolisoksi tuli karjaalainen Jakob Rinderberg, joka oli Näppisen väliaikaisena isäntä 1742-64.

***

Henrikin ja Marian 1740-luvulla syntynyt poika Erik Henrikinpoika Levonius tuli ratsutilalliseksi (1765 -98) isäpuolensa jälkeen. Sukunimi Levonius on arvatenkin johdettu suvun kotikylän Lieviön nimestä. Erikin puoliso oli 21. 10.1762 Margareta Gabrielintytär Vihdin Pyölin talosta. Pyölissä, joka sijaitsi Enäjärven pohjoispuolella hieman Pietilästä kirkolle päin, oli niihin aikoihin isäntäväkenä Gabriel Gabrielinpoika, s. 1698, ja Anna Johanintytär, 1699-1778, jotka lienevät olleet Margaretan vanhemmat ja Margareta oli luultavasti syntynyt 1743. Erikillä ja Margaretalla oli lapset:

1.    Henrik Levonius, s. 23.3.1765, Näppisen seuraava ratsutilallinen, pso. 22.10.1795 Ulrika Långström, Kirkkonummen Långstrandin ratsutilan tytär. Henrikillä ja Ulrikalla oli yhteensä kuusi lasta, mutta tytärtä Gustavaa lukuunottamatta he kaikki kuolivat pieninä. Murheellisinta aikaa oli elokuu vuonna 1811. Kaksi lapsista kuoli saman päivän aikana ja kolmas vielä saman viikon aikana. Näppisen omistajaksi tuli 1815 vävy, jolloin Gustava avioitui häntä 22 vuotta vanhemman rusthollarinpojan Jeremias Saleniuksen kanssa Suomusjärven Salitusta. Liitto oli lapseton.
2.    Ulrika, s. 5.8.1767.
3.    Fredrik, s. 20.12.1768.
4.    Anna Kristina, s. 30.3.1771, pso. 1791 ratsutilan poika Karl Daal Lohjan Karnaisista.
5.    Maria Juliana Levon(ius), s. 15.12.1773, avioitui 16.10.1794, pso. Erik Johaninpoika (Olin), Vihdin Ruskelan Alitalon ratsutilallinen.
6.    Margareta, s. 26.10.1776.
7.    Erik Johan, s. 26.5.1779.


Edellä mainitun Jeremias Saleniuksen kuoltua 1860 tuli uudeksi rusthollariksi hänen veljenpoikansa Gabriel, joka oli syntynyt Suomusjärvellä elokuussa 1824. Gabrielin puoliso oli Lohjan Roution rusthollarin tytär Hilda Kristina Bergheim. Kuten niin usein tuolla seudulla, olivat heidän vanhempansa monin yhteyksin sidoksissa Suomusjärven, Lohjan, Siuntion ja eräiden muidenkin lähialueen vauraimpien ratsutilojen omistajiin.

Kommentit

Suositut tekstit