Juho Hotinen - tuima kappalainen

Kaakkois-Suomen Mäntyharjun Kyttälässä syntyi kesäkuussa 1852 Juho -nimen saanut poikalapsi torppari/itsellismies Emanuel Hotisen ja Maria Kakon perheeseen. Juhon lapsuudesta ja nuoruudesta ei itselläni ole tietoa, mutta reippaassa 30 vuoden iässä hän kirjoittautui Helsingin Yliopistoon. Opinnot päättyivät pappisvihkimykseen vuonna 1889, jonka jälkeen hän työskenteli 1905-1925 kappalaisena Marttila, Tarvasjoella, Rymättylässä ja Kankaanpäässä. Viimeksi mainitussa pitäjässä hän myös kuoli marraskuussa 1925 jättäen jälkeensä lesken, Anna Stina Kettusen, jonka kanssa hän oli mennyt naimisiin 1904.

Tarvasjoella eli silloisessa Euran kappelissa työskennellessään aiheutti Hotinen melkoista pahennusta varsinkin vaalien aikaan. Juho Hotinen oli nimittäin intohimoinen suomettarelainen eikä hän katsonut suopeasti nuorsuomalaisiin ja sosiaalidemokraatteihin päin. Pastori Hotisen vastenmielisyys näitä kohtaan meni jopa niin pitkälle, että hän kieltäytyi jakamasta ehtoollista ao. puolueiden kannattajille. Esimerkiksi itsellisnainen Maria Henriksson sai kääntyä alttarilta takaisin tuiman kappalaisen edessä. Aivan kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, saattoi pastori jopa ruumista hautaan siunatessaan manata suorasanaisesti vainajan joutuvan oikopäätä helvettiin poliittisten mielipiteittensä takia.

Vanha isäntä Fingerroosin hautajaisissa tilanne kärjistyi, kun vainajan poika, saarnamies Fingerroos-Herrasmanni ryhtyi puolustamaan isänsä mainetta. Hotinen oli todennut yksikantaan vainajan joutuneen tuonpuoleisen kuumemmalle puolelle ja tästä nousi avoimen haudan äärellä ankara riita. Äänet nousivat lopulta niin koviksi, että kirkonvartija lähti soittamaan tapulin kelloja saadakseen miesten metelöinnin peitetyksi.

Saarnoissaankin Hotinen julisti suomettarelaisten politiikkaa. Eräälle rippikoululaiselle pastori oli antanut puukon ja liisteripurkin vaaleja edeltäneenä päivänä. Pojan oli määrä raapia nuorsuomalaisten ja sosialistien julisteet alas ja liimata tilalle suomettarelaisten vastaavat. Rippikoulun Hotinen täytti omalla progandallaan olleen hyvin vihainen vastakkaisten puolueitten kannattajien lapsille. Muiden puolueiden kannattajat antoivat toisaalta Hotisen mölistä rauhassa, sillä hänen katsottiin vain esimerkillään heikentävän edustamansa puolueen kannatusta. Noina kiihkeinä aikoina useat eri tahot syyllistyivät ylilyönteihin eikä Juho Hotista voi pitää erityisen merkillisenä tapauksena. Hän oli yksinkertaisesti oman aikansa apostoli.