Olen kolmisen vuotta sitten kirjoitellut tästä samasta suvusta, mutta nyt palataan ajassa hieman taaksepäin ystäväni RR:n avustuksella!
Simon Michaelis Kepplerus oli Huittisten apupappi 1644 ja Punkalaitumen kirkkoherra 1646-82. Simonin esipolvia etsiessä kääntyy katse helposti Turkuun, jossa niihin aikoihin asui porvareita nimeltään Keppi. Eräs sellainen oli Mikael Keppi, joka mainitaan vuosina 1610-36 ja asui Kirkkokorttelissa. Nähtävästi siellä oli Keppi-niminen talo. Turun Mikaelilla oli tytär, “Michell Kiöppis doter”, joka siis saattoi olla Simonin sisko.
Simonin ensimmäinen puoliso noin 1644 oli Brita Henrikintytär, Huittisten kirkkoherran, Henricus Nikolain ja Britan tytär. Tytär Brita oli aiemmin ollut naimisissa Huittisten kirkkoherran Henricus Clementis Jusleniuksen kanssa, joka oli kuollut 1643.
Brita itse kuoli 1664. Simon avioitui uudelleen, uusi vaimo oli Kristina Lignipaeus, joka kuoli viimeistään 1691. Simon haudattiin viimeistään 3.4.1682, jolloin Lempäälän kirkolle maksettiin 6 taaleria hautausrahaa “autuaan Hr. Simonin ruumiista (“af Sahl. Hr Simons Keppleri lijck”). Simonilla ja Britalla oli lapset:
1. Alexander Kepplerus, n. 1645-97, läänitysvouti, ratsutilallinen, ks. alla.
2. Abraham Kepplerus, ylioppilas Turussa samoihin aikoihin (1661 tai 1662) kuin veli Alexander, katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsurykmentissä.
***
Alexander Kepplerus syntyi n. 1645 ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1661 tai 1662. Hän oli läänitysvouti ja kirjanpitäjä eversti Johan Ribbingin tilalla Vehmaalla viimeistään 1674. Samalla vuosikymmennellä hän avioitui. Puoliso oli hovioikeuden asessorin tytär Helena Schilling.
Vuosina 1685-91 varusti Alexander ratsusotilaan Paimion Askalan tilan puolesta ja omisti toisen ratsutilan Merimaskulla. Alexander, “52 vuotta 1 kuukausi” kuoli 11.4.1697. Alexanderilla ja Helenalla oli lapset:
1. Nimetön lapsi, haudattu Merimaskussa 29.5.1683.
2. Alexander Kepplerus, rovasti, ks. alla.
3. Susanna Kepplerus, jolle veljekset luovuttivat Merimaskun tilan tämän lasten elatukseksi, k. 1712, aviomies kirkkoherra Kristiern Sievonius.
4. Gabriel Kepplerus, 1684-1754, rovasti.
***
Alexander Kepplerus nuorempi, s. 1679, aloitti opiskelunsa Turun katedraalikoulussa 20.10.1692. Ylioppilaaksi Turussa hän tuli 1695 ja maisteriksi 1703. Noin 1707 solmi Alexander avioliiton, morsian oli Brita Helena Leijonberg. Alexander oli Turun tuomiokapitulin notaari 1712. Perhe lähti Ruotsiin pakoon, kun venäläiset miehittivät Suomen vähän sen jälkeen. Siellä pakolaiskommissio maksoi tukea Notarius Consistorii Alexander Kepplerukselle ja kahdelle lapselle 1715 ja 1716.
Alexander nimitettiin Turun akatemian sihteeriksi 1720. Pari vuotta sen jälkeen vaimo Brita Helena kuoli; siihen mennessä heille oli syntynyt 6 lasta. 1723 Alexander julkaisi väitöskirjansa De usu symbolorum circa geometrica theoremata ac problemata demonstranda.
Alexander solmi toisen avioliittonsa Paraisilla 22.10.1724. Morsian oli Magdalena Elisabet Schultz, joka oli syntynyt 1702.
Piikkiön kirkkoherraksi Alexander tuli 1728, Inkoon vastaavaksi ja rovastiksi 28.9.1731. Sinne hänet haudattiinkin 15.4.1738. Magdalena meni uusiin naimisiin seuraavan miehensä seuraajan, Jakob Sireliuksen kanssa. Magdalena kuoli Inkoossa 9.12.1748. Alexanderilla ja Magdalenalla oli lapset:
1. Elisabet Katarina Kepplerus, 1725-36.
2. Jost Niklas Kepplerus, s. 1727-1756,
3. Alexander Kepplerus, s. 1729.
4. Gabriel Kepplerus, 1730-54, pormestari Tammisaaressa, naimaton.
5. Jost (Justus) Kepplerus, 1731-56, sotatuomari, naimaton.
6. Magdalena Kepplerus, 30.12.1732 Inkoo – 18.12.1757 Porvoo, pso. Inkoossa 19.9.1751 myöhempi Hauhon khra, lääninrovasti Peter Bonsdorff.
7. Hedvig Kepplerus, 1734-1802, mies myöhempi Inkoon kirkkoherra Anders Johan Alftan.
8. Eva Kepplerus, 1737-40.
Kiitos RR!
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti