Lasten kummit

Lasten kummilistojen selvittely on hyödyllistä. Monesti heidän kauttaan saa viitteitä muutoin tuntemattomista sukulaisista.

Esiäitini syntyi 20. tammikuuta vuonna 1786 Karjalohjan Karkalin talossa. Viereinen kuva on otettu vuonna 2002, mutta talo lienee muuttanut muotoaan välillä montakin kertaa.


Kolme päivää myöhemmin hän sai kasteessa nimen Hedvig. Kummeina olivat seuraavat henkilöt:

Lohjantaipaleen Hakalan talon isäntä Erik Johansson, saman kylän Passin talon isäntä Petter Gabrielsson, Lohjansaaren Kiertlän rusthollin leskivaimo Kirstin Rautell ja Suurniemen talon leskivaimo Maria Henriksdotter. Kasteen toimitti kirkkoherra Florin.

Näistä Erik Johansson oli Hedvigin setä ja Kirstin Rautell Hedvigin äidin serkku. Petter Gabrielssonin vaimo oli puolestaan Hedvigi isän serkku. Maria Henriksdotter asui naapurissa, Suurniemessä. Hänen sukulaisuutensa Karkalin isäntäväkeen on epäselvä eikä sellaista ehkä olekaan.

Joka tapauksessa tämä yksittäistapaus kertoo pienen tarinan erään perheen kuopuksen kummeista. Tarkempia tietoja Hedvigin äidin suvusta löytyy kotisivuiltani Rautell -suvun taulustosta.

Rakuuna Petter Fiellberg

Vuoden 1708 tienoilla syntyi Suomusjärven Laidikkeen kylässä Petteri Fiellberg, jonka vanhemmat olivat Jöran Matsson ja Maria Sigfredsdotter (Yrjö Matinpoika ja Maria Sipintytär).

Yrjön ja Marian vihkimistä ei löydy Suomusjärven tai lähipitäjien luetteloista eikä heille tuntuisi syntyneen muita lapsia. Petterin käytti sotilasnimeään sukunimen kaltaisesti ja hänen omilla lapsillaan se vääntyi persoonallisiin muotoihin kuten Fjellström tai Fiellström.

Petteri on yksi niistä monista sotilaan uralle joutuneista esi-isistäni, joiden sukuperän selvittäminen on käynyt ylivoimaiseksi. Hän asui perheineen Laidikkeen Sipilän talon sotilastorpassa ja hänen puolisonsa oli Valpuri Matintytär. Valpurin vanhemmista ei ole tietoa, vihittäessä hän asui Sipilässä piikana.

Petteri Fiellbergin jälkeläisiä on runsaasti Harri Lintulan ansiokkaassa "Sukumme - Fredrik Kihlmanin -suku" kirjassa. Fredrik Kihlman oli aviossa Petterin pojantyttären, Eva Fjellströmin kanssa.

Kirjan tilaustietoja;
Julkaisija:
Kihlman-sukuseura, 2004,
ISBN:
952-91-7625-2


Viereinen kuva on linkki Elvi ja Pauli Lappalaisen sukuseuran nettisivuille, jossa on mukava kooste 1700 -luvun sotaväen termeistä ja käytännöistä.


Ohessa kuitenkin Petterin lapset ja lastenlapset lyhyesti;




TAULU 1
1. Sukupolvi

Petter Jöraninpoika Fiellberg, Rakuuna
Isä: Jöran , Äiti: Maria
* 15.03.1708, Suomusjärvi † 17.12.1780 (72v 9kk), Suomusjärvi, Laidike
Kuolinsyy: vanhuus
Petter oli rakuuna ja asui perheineen Suomusjärven Laidikkeen kylän Sipilän talon torpassa.

Syntymäaika ei välttämättä ole oikea.

Puoliso
Wallborg ¥ 15.12.1734 Suomusjärvi
*1709A, †26.09.1790, Suomusjärvi

Asui vihittäessä Suomusjärven Laidikkeen kylässä, jostain syystä vihkiminen on merkitty Kiskon sekä Suomusjärven kirjoihin.

Ainoa ao. vuonna syntynyt Valpuri kastettujen luetteloiden mukaan oli Laperlan Kampin talon tytär, mutta hänet naidaan muualle.

Lapset
1) Maria Fiellberg *06.09.1735, Suomusjärvi, †14.06.1809, Suomusjärvi (Taulu 2)
2) Eric Fjellström *11.04.1737, Suomusjärvi, †29.08.1815, Suomusjärvi (Taulu 3)
3) Margetha Fiellberg *01.01.1740, Suomusjärvi
4) Michel Fiellberg *11.09.1742, Suomusjärvi
5) Isack Fiellberg *16.08.1745, Suomusjärvi (Taulu 4)
6) Lena Fiellberg *26.02.1748, Suomusjärvi, †09.12.1808, Suomusjärvi (Taulu 5)
7) Catharina Fiellberg *15.10.1750, Suomusjärvi, †1750, Suomusjärvi
8) Anna Fiellberg *13.12.1751, Suomusjärvi
9) Christina Fiellberg *15.05.1754, Suomusjärvi, †11.12.1808, Suomusjärvi
10) Petter Fiellström *26.01.1757, Suomusjärvi, †29.11.1833, Suomusjärvi (Taulu 6)
11) Johannes Fiellberg *23.11.1759, Suomusjärvi




TAULU 2
2. Sukupolvi

Maria Petterintytär Fiellberg
Isä: Petter Jöraninpoika Fiellberg (Taulu 1), Äiti: Wallborg
* 06.09.1735, Suomusjärvi, Laidike [*] 07.09.1735, Suomusjärvi † 14.06.1809 (73v 9kk), Suomusjärvi, Arpalahti [†]18.06.1809
Kuolinsyy: vanhuus

Puoliso
Abraham Simoninpoika ¥ 13.05.1779 Suomusjärvi
*01.11.1709, Suomusjärvi, †1784, Suomusjärvi
Isä: Simon Gudmundinpoika , Äiti: Elin Jakobintytär

Suomusjärven Arpalahden torppari.



TAULU 3
2. Sukupolvi

Eric Petterinpoika Fjellström, Rakuuna
Isä: Petter Jöraninpoika Fiellberg (Taulu 1), Äiti: Wallborg
* 11.04.1737, Suomusjärvi, Laidike [*] 12.04.1737, Suomusjärvi † 29.08.1815 (78v 4kk), Suomusjärvi, Laidike [†]1815
Kuolinsyy: kuume
Ammatiltaan rakuuna.

Puoliso
Maria ¥ 29.09.1757 Suomusjärvi
*1732A, †13.10.1814, Suomusjärvi

Asui vihittäessä Suomusjärven Jussilassa.

Lapset
1) Greta *1758, Suomusjärvi, †08.05.1763, Suomusjärvi
2) Gabriel *1760, Suomusjärvi, †1763, Suomusjärvi
3) Simon Fiellström *02.10.1760, Suomusjärvi
4) Isak *20.08.1763, Suomusjärvi
5) Johan Fiellström *18.06.1765, Suomusjärvi
6) Eva Fjellström *23.11.1767, Suomusjärvi
7) Petter *05.02.1770, Suomusjärvi
8) Gabriel *19.11.1772, Suomusjärvi
9) Christina Fiellström *04.11.1776, Suomusjärvi
10) Eric Fiellström *03.08.1781, Suomusjärvi, †26.08.1781, Suomusjärvi




TAULU 4
2. Sukupolvi

Isack Petterinpoika Fiellberg, Puuseppä
Isä: Petter Jöraninpoika Fiellberg (Taulu 1), Äiti: Wallborg
* 16.08.1745, Suomusjärvi, Laidike [*] 18.08.1745, Suomusjärvi
Asui perheineen 1780-luvun alkupuolella Suomusjärven Laidiken kylän Sipilässä, jossa oli syntynytkin. Myöhemmin Suomusjärven Arpalahden tilalla puuseppänä. Hänen taloaa nimitetään erään lapsen syntymän kohdalla Snickariksi

Puoliso
Margareta Orell ¥ 12.10.1782 Suomusjärvi
*26.01.1757, Suomusjärvi

Isä oli renki Michel Orell

Lapset
1) Christina Fiellberg *19.08.1782, Suomusjärvi, †18.08.1783, Suomusjärvi
2) Ulrica Fiellberg *19.01.1784, Suomusjärvi
3) Isaac Fiellberg *02.02.1787, Suomusjärvi, †13.06.1847, Karjalohja
4) Gretha Fiellberg *05.12.1789, Suomusjärvi
5) Gabriel Fiellberg *25.10.1792, Suomusjärvi, †23.07.1815, Suomusjärvi
6) Johannes Tjellberg *27.08.1795, Suomusjärvi
7) Christina Fiellberg *03.04.1799, Suomusjärvi, †01.05.1799, Suomusjärvi




TAULU 5
2. Sukupolvi

Lena Petterintytär Fiellberg
Isä: Petter Jöraninpoika Fiellberg (Taulu 1), Äiti: Wallborg
* 26.02.1748, Suomusjärvi, Laidike † 09.12.1808 (60v 9kk), Suomusjärvi, Kettula [†]1808
Kuolinsyy: yskä
Rakuuna Petter Fiellbergin tytär Suomusjärven Laidikkeen kylästä.

Puoliso
Johan Ericinpoika ¥ 06.05.1768 Suomusjärvi
*04.09.1736, Suomusjärvi, †18.12.1808, Suomusjärvi
Isä: Eric Clemetinpoika Sulla, Äiti: Maria Henrikintytär

Suomusjärven Kettulan kylän Ällipään Ruonan torppari.

Lapset
1) Johannes *13.06.1769, Suomusjärvi
2) Anna *11.03.1771, Suomusjärvi, †1771, Suomusjärvi
3) Isak *09.08.1772, Suomusjärvi, †23.02.1837, Suomusjärvi
4) Helena *31.10.1774, Suomusjärvi, †11.06.1791, Suomusjärvi
5) Regina *08.03.1777, Suomusjärvi
6) Petter *11.02.1782, Suomusjärvi, †16.02.1839, Suomusjärvi
7) Erik *16.03.1785, Suomusjärvi
8) Elias Ylöstupa *19.11.1786, Suomusjärvi, †16.03.1875, Suomusjärvi




TAULU 6
2. Sukupolvi

Petter Petterinpoika Fiellström, Torppari
Isä: Petter Jöraninpoika Fiellberg (Taulu 1), Äiti: Wallborg
* 26.01.1757, Suomusjärvi, Laidike [*] 28.01.1757, Suomusjärvi † 29.11.1833 (76v 10kk), Suomusjärvi, Laperla
Torpparina Suomusjärven Laperlan kylän Isoperheellä.

Puoliso
Eva Michelintytär ¥ 25.03.1798 Suomusjärvi
*1773A, Suomusjärvi, †11.10.1852, Suomusjärvi
Isä: Michel Henrikinpoika , Äiti: Brita

Talollisen tytär Suomusjärven Laperlan kylä Kampilta - ei merkitty kastettujen luetteloon.

Lapset
1) Stina *21.04.1800, Suomusjärvi
2) Ulrika Böhle *19.02.1808, Suomusjärvi

Lampuoti Abram Eriksson

Kiskon Kajalan kylän Kaijan taloon ilmestyi 1770-luvulla lampuodiksi muuan Abram Eriksson puolisonaan Marta Eriksdotter. Pariskunnan syntymävuosiksi on merkitty 1730 ja 1739.

Kiskon kastettujen ja vihittyjen luetteloista ei löydy lisätietoja heidän syntyperästään. Onneksi muuttaneiden luettelot tuolta ajalta ovat säilyneet. Vuodelta 1773 löytyykin tieto, että Pohjan pitäjästä on muuttanut Kaijalle em. pariskunta lapsineen.

Pohjan seurakunnan kirkonkirjoja tuhoutui runsaasti Pappilan tulipalossa vuonna 1794, mutta onneksi rippikirjat ovat säästyneet vuodesta 1727 alkaen.

Niiden läpikäynti Turun maakunta-arkistossa toi onnekkaan sattuman - löysin sattumalta heti oikean kohdan ja pystyin toteamaan Abramin olleen ennen Kiskoon muuttoaan lampuotina Bollstadin rusthollissa. Rippikirjojen avulla pystyin selvittämään Abramin isäksi Pehrsbölen kylän Uppgårdin lampuodin, Erik Abramssonin ja tämän ilmeiseksi isäksi Abram Matssonin.

Valitettavasti vuonna 1739 syntyneen Martan vanhemmat ovat ainakin toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi.

Ohessa rippikirjaote Kiskon Kajalan kylän Kaijan puolen manttaalin rälssitilan väestä vuosina 1786-1791. Sivun alalaidasta kannattaa huomata rakuuna Johan Alfvarsamin ja hänen vaimonsa, Maria Pehrsdotterin tiedot. Pariskunta asui aikoinaan Kirkonkylässä, mutta eläkevuosiaan he viettivät Kajalassa. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että Maria oli syntynyt siellä.

Kuuntelussa Eloy : Incarnation of the Logos

Elias Lönnrotin Emännyskoulun.....

Nykyinen Lönnrot Opisto periytyy Elias Lönnrotin testamenttiin. Siinä Sammatissa syntynyt ja suuren osan elämäänsä asunut kulttuurimies määräsi lähes 80000 kultamarkkaa käytettäväksi suomenkielisen kansakoulun perustamiseen nimenomaan tytöille. Lönnrot toivoi, että koulussa opetettaisiin erityisesti kotitaloutta. Testamentti lupasi myös vapaaoppilaspaikkoja vähävaraisille sammattilaisperheille.

Elias Lönnrotin Emännyyskoulu perustettiin vihdoin vuonna 1897 ja se toimi tuolla nimellä aina vuoteen 1948. Tänä aikana opetusta sai 1333 nuorta naista. Oheisessa kuvassa ovat vuosikurssin 1927-28 oppilaat ja opettajat.

Kuvassa olevat henkilöt:

Elma Aalto Nummi, Järvenpää / Impi Heinonen, Taivassalo
Martta Forsgren Nummi, Oinola / Kerttu Elg, Nummela as.
Lempi Kämi, Kiikala / Irene Kesäniemi, Somerniemi
Hilda Pitkänen, Porvoo, Askola / Sylvi Viander, Nummi
Eine Uoti, Urjala, Tursa / Martta Kölli, Matku
Alli Linna, Porvoo, Askola / Katri Vattala, Loimaa, Kojonperä
Taimi Salmio, Karjalohja / Lausa Nyman, Lohja
Hilma Virtanen / Anne Peltonen, Kiukainen
Terttu Tela, Juua, Isopappila / Esteri Sihvola, Hollola
Tyyne Peltola, Koski H.L. / Ida Heinonen, Suomusjärvi
Tyyne Korento, Suomusjärvi / Elsa Eloranta, Somero
Elli Lindholm, Pusula / Tyyne Vikstedt, Suomusjärvi
Tyyne Marjamaa, Sammatti / Naima Verhola, Karjalohja
Fanni Mikkelson, Pusula / Heevi Maaniemi, Enonkoski

Lisätietoja opiston historiasta ja nykypäivästä saa sivulta www.tts.fi/lonnrotopisto/

Kuuntelussa Doc Holliday : Legacy -albumi

Perukirja 99 vuoden takaa

Muutama päivä sitten esittelin Kiskon Kajalan kylän lampuodin, Aleksanteri Erkinpojan.

Hänen kuoltuaan sata vuotta sitten syksyllä 1906, pantiin pesänkirjoitus toimeen vasta vuoden päästä. Tuona aikana oli pidetty huutokauppa, jossa perheen lapset myivät vanhempiensa jäämistöä. Ohessa on puhtaaksikirjoittamani kopio tästä dokumentista.

Sukututkijalle tälläinen luettelo antaa sangen paljon tietoa. Ensin on lueteltu tarkkaan perheen elossa olevat jäsenet, sitten omaisuus ja lopuksi allekirjoitukset. Suurin osa lapsista on tyytynyt puumerkkeihin. Puumerkit tosin puuttuvat tästä puhtaaksi kirjoitetusta kappaleesta.

Todistajina ja varsinaisina kynämiehinä ovat olleet vouti K. E. Dahlberg Kosken ruukilta sekä David Koivuniemi Kiskosta.

Kuuntelussa Steeleye Span : Please to see the King -albumi

Kuka oli Erik Pipare

Eräs esi-isistäni oli sotilas Erik Pipare, joka asui perheineen Karjalohjalla. Hänen vaimonsa oli nimeltään Maria Jaakontytär. Ensimmäinen merkintä rippikirjoissa on 24.1.1763, jolloin perhe ilmestyy Pipolan kylään. Tuolloin perheessä on jo kolme lasta; Johan (-57), Maria (-59) ja Brita (-62). Rippikirjoissa vuodesta 1774 eteenpäin on Erikin syntymäajaksi kirjattu 8.6.1738.

Ketkä siis olivat sotilas Erik Piparen vanhemmat?

Mikäli hän oli kotoisin Karjalohjalta, tulee ensimmäiseksi tutkittavaksi 8.5.1738 Lohjantaipaleen kylässä syntynyt sotilaan lapsi Erik. Isä Erik Loosten on tullut tutuksi mm. Elias Lönnrotin esivanhempana.

Päivämäärän muuttuminen kuukaudella ei olisi kovin ihmeellistä. Lisäksi Erik Piparen Karjalohjalla syntymistä tuntuisi tukevan se, että yleensä vain paikkakuntalaiset on merkitty rippikirjoihin päivämäärän kera.

Seurattaessa toiseen suuntaan 8.5.1738 syntynyttä Erikkiä selviää hänen asuneen perheensä luona vielä 1760-luvun alussa, jolloin hänet on merkitty rengiksi. Tämä siis kumoaisi edellä esitetyn päätelmän.

Jotta asia ei olisi liian helppo, ei Erik Piparen ja Maria Jaakontyttären vihkimerkintää löydy Karjalohjan tai lähikuntien kirkollisista luetteloista. Maria on merkitty syntyneeksi 1743, mutta tuolta vuodelta ei seutukunnalta löydy sopivaa henkilöä. Lisäksi tulevat nuo perheen kolme vanhinta lasta - missä he ovat syntyneet?

Yksi mahdollisuus on Karjalohjan naapuripitäjä Pohja. Paikallisen pappilan tulipalossa vuonna 1794 tuhoutuivat mm. vihittyjen ja syntyneitten luettelot. Rippikirjat ovat kylläkin jäljellä, mutta niiden läpikäynti ei toistaiseksi ole tuonut valaistusta asiaan.

Kaiken huipuksi Karjalohjalla esiintyy toinenkin Erik Pipare samoihin aikoihin - hänen ja oman esi-isäni välille en ole pystynyt löytämään linkkiä.

Mikäli kävisi niin, että tutkimani Erik Piparen isäksi osoittautuisi Erik Loosteen, olisi se pienimuotoinen ""sensaatio"" suomalaisessa sukututkimuksessa. Elias Lönnrotin esivanhempia on tutkittu perusteellisesti mm. Pentti Hiidenheimon toimesta. Edesmenneen sukututkija Jarl Pousarin kanssa minulla on ollut ilo käydä tästä aiheesta lyhyt sähköpostikeskustelu juuri ennen hänen ennenaikaista kuolemaansa. Lönnrotin isoisän Matin veljistä Gabriel Sylvander oli rusthollarina Sammatissa ja Johan Sylvander seppänä itäisessä Suomessa. Matin kahden siskon vaiheista ei ole tietoa. Jos Erik Pipare voidaan liittää tähän perheeseen, saa Elias liudan uusia sukulaisia. Pousarin mukaan veli Erikistä ollaan oltu tietoisia, mutta hänen vaiheitaan ei jostain syystä ole aiemmin selvitetty.

Erik Piparen ja Maria Jaakontyttären jälkeläisiä kolmen sukupolven verran - taulusto on vielä valitettavan puuttellinen.


Eric Pipare, Sotilas
* 08.05.1738, Karjalohja, Lohjantaipale [*] 09.05.1738, Karjalohja † 28.10.1805 (67v 5kk), Karjalohja, Kourijoki [†]10.11.1805
Kuolinsyy: vanhuuden heikkous



Puoliso
Maria
*1743, †27.10.1803, Karjalohja

Sukuperä epäselvä. Marian isännimi vaihtelee kastettujen luettelossa jatkuvasti. Rippikirjassa käytetään kuitenkin koko ajan patronyymiä Jaakontytär (Jacobsdr). Samoin Marian kuollessa Karjalohjan Kourjoen kylän Rahikkalan torpassa hänet on merkitty haudattujen luetteloon Jaakontyttärenä.

Myöskään vihkimistä ei löydy minkään lähiseurakunnan kirjoista. Tosin Pohjan pitäjän kirjat ovat tuhoutuneet.





Lapset
1) Anna *20.12.1763, Karjalohja, †10.03.1838, Karjalohja (Taulu 2)
2) Eric *28.10.1765, Karjalohja, †1772, Karjalohja
3) Henric *05.05.1768, Karjalohja
4) Lisa *24.11.1770, Karjalohja
5) Abram *30.06.1772, Karjalohja, †22.02.1832, Karjalohja (Taulu 3)
6) Ericus *11.07.1774, Karjalohja
7) Christina *22.01.1777, Karjalohja, †23.09.1781, Karjalohja
8) Gretha *11.01.1779, Karjalohja
9) Christina *28.07.1784, Karjalohja, †13.10.1807, Karjalohja




TAULU 2
2. Sukupolvi

Anna Ericintytär
Isä: Eric Pipare (Taulu 1), Äiti: Maria
* 20.12.1763, Karjalohja, Pipola [*] 22.12.1763, Karjalohja † 10.03.1838 (74v 2kk), Karjalohja, Tallnäs

Toivo Haation viestin mukaan voidaan todeta seuraavaa : Annan syntymäaika on 20.12.1763 ja vuoden 1787/89 vaiheessa hän muuttaa Kourjoella rippikirjan sivulta toiseen ja tässä vaiheessa päivämäärät häviävät kokonaan. Ts virhe tullee tässä yhteydessä. Koko ajan 20 on kirjoitettu sen verran laveasti että sen voi tulkita myös 26:ksi. Seuraavassa Karjalohjan rippikirjasarjassahan on sitten puutteita tämän jälkeen.

Asui vihittäessä Kourjoen Rahikkalan torpassa muun perheen kanssa.



Anna Ericsdotterin kummit olivat : Kuusian Lasolan talon nuori rusthollari Jeremias Jöransson, Ilmoniemen Pukkilan talon rusthollari Abram Nilsson sekä tämän vaimo Lisa Carlsdotter, pitäjänapulainen Jeremias Heerman ja tämän vaimo Christina Lunderberg Mustlahden kylästä sekä Kuusian Lasolan rusthollarin tytär Maria Jöransdotter.

Puoliso
Johan Johaninpoika Alm ¥ 26.12.1792 Karjalohja
*18.03.1769, Karjalohja, †19.07.1849, Karjalohja
Isä: Johan Tallgren, Äiti: Maria Johanintytär

Asui vihittäessä Karjalohjan Lohjantaipaleen kylän Prunkan talon torpassa. Kuollessaan asui leskenä Tallaan kylässä ja mainitaan haudattujen listassa eläkeläisenä.

Lapset
1) Anna Stina Alm *31.10.1797, Karjalohja, †14.09.1851, Karjalohja (Taulu 4)
2) Ulrica Alm *17.04.1803, Karjalohja (Taulu 5)
3) Eva Lena Alm *24.10.1807, Karjalohja (Taulu 6)


Lapsi
1) Johan Alm *05.11.1790, Karjalohja, †07.02.1803, Karjalohja



TAULU 3
2. Sukupolvi

Abram Ericinpoika , Torppari
Isä: Eric Pipare (Taulu 1), Äiti: Maria
* 30.06.1772, Karjalohja, Pipola † 22.02.1832 (59v 7kk), Karjalohja, Kourjoki [†]26.02.1832
Kuolinsyy: kihti
Asui Karjalohjan Kourjoen kylän Piparin torpassa.

Talossa asui myös piika Brita, joka oli syntynyt 1762 ja kuoli kihtiin 26.4.1834.

Puoliso
Anna ¥ 07.07.1801 Karjalohja
*27.11.1769, Karjalohja, †24.04.1820, Karjalohja

Karjalohjan Härjänvatsan Turrin talon tytär.

Lapsi
1) Anna Maria *28.06.1805, Karjalohja (Taulu 7)




TAULU 4
3. Sukupolvi

Anna Stina Johanintytär Alm
Isä: Johan Johaninpoika Alm, Äiti: Anna Ericintytär (Taulu 2)
* 31.10.1797, Karjalohja, Tallaa † 14.09.1851 (53v 10kk), Karjalohja, Sakkola [†]21.09.1851
Kuolinsyy: ähky

Puoliso
Gabriel Erikinpoika Antin ¥ 17.11.1816 Karjaa
*22.01.1791, Karjaa, †14.05.1853, Karjalohja
Isä: Erik Ericinpoika Anteen, Äiti: Anna Magnuksentytär Koskman

Asui kuollessaan Karjalohjan Sakkolan kylässä. Mainitaan tällöin ruotuvaivaiseksi.

Lapset
1) Johan Gabriel Antin *07.05.1817, Karjaa
2) Eva Erica Antin *01.04.1819, Karjaa, †03.12.1883, Karjalohja
3) Gustaf Antin *21.04.1821, Karjaa
4) Eric August Antin *08.06.1823, Karjaa
5) Christina Carolina Antin *12.09.1829, Karjalohja
6) Abram Antin *03.01.1832, Karjalohja
7) Edla Johanna Antin *19.07.1834, Karjalohja
8) Sophia Wilhelmina Antin *10.07.1837, Karjalohja
9) Josepha Gustava Antin *14.09.1840, Karjalohja, †15.01.1846, Karjalohja
10) Carl Antin *28.10.1842, Karjalohja, †18.01.1846, Karjalohja




TAULU 5
3. Sukupolvi

Ulrica Johanintytär Alm
Isä: Johan Johaninpoika Alm, Äiti: Anna Ericintytär (Taulu 2)
* 17.04.1803, Karjalohja, Tallnäs

Puoliso
Johan ¥ 12.09.1848 Karjalohja


Muonatorpparii Karjalohjan Tallaan kylästä.

Lapsi
1) Wilhelmina Alm *08.05.1828, Suomusjärvi



TAULU 6
3. Sukupolvi

Eva Lena Johanintytär Alm
Isä: Johan Johaninpoika Alm, Äiti: Anna Ericintytär (Taulu 2)
* 24.10.1807, Karjalohja, Tallnäs

Puoliso
Gustaf Henric Bäckström ¥ 30.09.1832 Karjalohja
*27.04.1807, Karjalohja

Karjalohjan Lohjantaipaleen renki, sittemmin itsellinen. Oli myös puusepän opissa välillä.

Lapset
1) Josepha Wilhelmina Beckström *23.11.1832, Karjalohja
2) Josepha Gustava Bäckström *03.06.1835, Karjalohja, †05.02.1846, Karjalohja
3) Carl Gustaf Napoleon Bäckström *13.09.1840, Karjalohja, †08.02.1846, Karjalohja
4) Josepha Wilhelmina Bäckström *20.11.1847, Karjalohja




TAULU 7
3. Sukupolvi

Anna Maria Abramintytär
Isä: Abram Ericinpoika (Taulu 3), Äiti: Anna
* 28.06.1805, Karjalohja, Kourijoki

Puoliso
Gustaf Henric ¥ 08.11.1835 Karjalohja
*02.09.1808, Karjalohja

Lapset
1) Henric Johan Ericsson *27.07.1836, Karjalohja
2) Eva Lovisa Ericsson *29.04.1838, Karjalohja
3) Maria Gustava Ericsson *23.03.1840, Karjalohja
4) Edla Carolina Ericsson *06.12.1842, Karjalohja

Esine vuodelta 1808

Kuvassa näkyvä esine on siihen tehdyn kirjoituksen mukaan vuodelta 1808. Luultavasti kyseessä on joku kehruuseen liittyvän laitteen osanen, mutta mikä?

Ehkä joku tunnistaisi, mistä tämä kooltaan noin 40*40 cm oleva kapine on peräisin.


VASTAUS 19.06.2006

Timo Siukonen on ystävällisesti toimittanut minulle seuraavan viestin. Viestin alkuperäinen kirjoittaja haluaa pysytellä tuntemattomana - kiitän nopeasta reagoinnista!

"Ellen tietäisi että se ei voi olla rätväkän sylkyttäjä, hotkovälpperö, piimäkuurnotin sen enempää kuin vasenkätisiä varten konstruoitu kurttuvatvokasvinkaaja väittäisin että se on jonkinlainen teline köyden, narun tai langan kerimiseksi eli vyyhtimiseksi. Tavalliset kansanomaiset vyyhdinpuut eivät ole näin järeätekoisia joten olisiko tämä kuulunut jonkun kauppiaan tai vallan manufaktuurin kalustoon. Tukevahko rakenne jalustoineen (onko jalustassa jälkiä kiinnityksestä penkkiin, siis ruuvinreikiä tms.) viittaisi siihen että vasemmanpuoleiseen tappiin( se kai pyörii?) on kiinnitetty irrallinen pyörä tai vyyhdin kehä. Akselin vasemmassa reunassa näkyvä "sirkkelinterä" näyttäisi toimitelleen laskurin virkaa, jota ilmeisesti akselin vasemmassa päässä oleva rautalevy (joka lienee siis spiraalimainen) säätelee aina pykälän kerrallaan yhdellä kierroksella. Tällaisissa oli usein ihan oikea numeronäyttö monimutkaisesti konsruoituine ratasmekanismeineen, joka tästä masiinasta siis puuttuu. "Sirkkelinterään" on voitu mitat myös merkitä maalaamalla. Tällä vehkeellä on siis mitattu lankaa narua tms samalla kuin sillä on saatu langat vyyhdelle. Langat ja narut säilytettiin ja myytiinkin aina vyyhdeittäin. Onkos akselin toisessa päässä jälkiä kammen kiinnittämisestä. Ja jos ei, niin tämä on saattanutkin olla osa jotain isompaa konemekanismia jolla on oma voimanlähteensä. Vanhentunutta modellia näyttäisi värkki olevan vuodelta 1808 eli peräti Ruohtin vallan ajalta. Koskaan enkä missään en juuri tuollaista ole nähnyt joten vain arvailuja ovat aanailuni kaikki tyyni."


Kuuntelussa Free : Seven Angels

Aleksanteri Eriksson

Aleksanteri Erkinpoika syntyi Kiskon pitäjän Kajalan kylän Tinon talossa heinäkuun viimeisenä päivänä 1832. Isänsä kuollessa oli Aleksanteri vain 17-vuotias ja joutui täten nuorena poikana ottamaan vastuun tilan hoidosta. Kaikki Aleksanterin sisarukset olivat kuolleet joko lapsina tai hyvin nuorina.

Aleksanterin serkun puoliso, etunimikaima Aleksanteri Fromholdt oli samaan aikaan naapuritalo Kaijan lampuotina. Tosin jo vuodesta 1865 tuli uudeksi lampuodiksi hänen poikansa August Wilhelm Fromholdt.

Aleksanterin ensimmäinen vaimo oli Perniöstä kotoisin ollut Maria Lovisa Petterintytär. Avioliitosta syntyi kolme aikuiseksi elänyttä lasta. Marian kuollessa nuorena vuoden 1860 lopulla ei Aleksanteri jäänyt kauaksi aikaa ilman puolisoa. Jo seuraavan vuoden helmikuussa hänet vihittiin kiskolaisen Engla Hammarin kanssa. Tämäkin liitto jäi lyhytikäiseksi Englan kuoltua muutaman vuoden kuluttua. Heille syntyi kaksi lasta kuolleena, joten liitosta ei jäänyt suvunjatkajia.

Englalla oli tosin avioton tytär, Florentir, joka jäi asumaan Aleksanterin perheeseen. Hänet on merkitty ruotuvaivaiseksi rippikirjoissa 1890-luvulla.

Kolmas vaimo löytyi Kajalan naapurikylästä, Marjaniemestä. Henrik Högbergin tytärpuoli Anna Lisa Törnqvist oli syntynyt 1842 äitinsä aviottomana tyttärenä. Hänen isänsä on täten jäänyt tuntemattomaksi. Anna Lisalla oli häntä kahdeksan vuotta nuorempi sisarpuoli Johanna.


Anna Lisalle ja Aleksanterille syntyi yhteensä seitsemän lasta, joista kuudella tuli olemaan omia jälkeläisiä. Aleksanteri itse oli Tinon lampuotina isänsä ja isoisänsä tavoin.

Perhe asui koko ajan Kajalan Tinon talossa, josta lapset sitten lähtivät maailmalle. Tyttäristä tuli piikoja ja sittemmin maatalon emäntiä, poikien perehtyessä maanviljelykseen.

Anna Lisa kuoli juuri vuosisadan vaihteessa ja hänen perunkirjansa antaa yksityiskohtaisen kuvauksen perheen omaisuudesta ja elinympäristöstä

Aleksanteri kuoli vuonna 1906 ja hänen perunkirjastaan on tehtävissä se johtopäätös, että hänen poikansa Jalmari on huolehtinut isästään tämän viimeisinä vuosina. Isän kuoltua on loppu omaisuus huutokaupattu ja rahat jaettu sisaruksille.

Isän ja äidin kuoltua Jalmari jatkoi Tinon isäntänä kuolemaansa saakka vuoteen 1915. Vähän tämän jälkeen Tinon tosiasiallinen omistaja, Kosken ruukki, myi sen Juho Wendelinille.

August Warelius ja Eva Ahlbom

August syntyi kolmilapsisen perheen keskimmäisenä lapsena kesällä 1843 Karjalohjan pitäjän Suurniemen talon torpassa. Rippikirjojen puutteellisten tietojen takia on mahdotonta selvittää tämän syntymätorpan tarkkaa sijaintia tai edes nimeä. Suurniemen maastossa vielä jäljellä joitakin tiluksiin kuuluneiden torppien perustuksia.

Augustin vanhempi veli Karl Kustaa muutti Suomusjärvelle vuonna 1865 mennessään naimisiin. Hänen siskonsa taasen meni naimisiin naapuripitäjässä, Mustiolla ja samoihin aikoihin August ryhtyi torppariksi Lohjantaipaleen kylän Passin taloon. Siellä asuessaan hän tutustui saman kylän Prunkan talon torpparin tyttäreen, samana vuonna syntyneeseen Eva Matildaan.

Evan vanhemmat olivat muuttaneet tiheään ympäri Karjalohjaa . Evalla oli kaksi sisarta, joista esikoinen tosin kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä. Hänen nuorempi sisarensa taasen muutti Helsinkiin 1864.

Eva ja August vihittiin toukokuussa 1866 ja vuoteen 1872 he asuivat Makkarjoen Isotalossa renkinä ja piikana. Lapsia syntyi perheelle yhteensä kuusi, joista kolme menehtyi saman viikon aikana elokuussa 1882. Syynä oli lavantauti. Lapset haudattiin samaan aikaan ja kirkossa soitettiin kuolinkellot heidän muistokseen.

Augustista tuli suvun perinteitä kunnioittaen käsityöläinen, nimittäin suutari. Koska perheen elanto oli niukkaa, täytyi heidän tehdä vuonna 1896 anomus poikansa Kustaa Fredrikin vapauttamiseksi sotapalveluksesta. Anomuksen allekirjoitti Karjalohjan tuolloinen kirkkoherra. Ilmeisesti tämä pyyntö tehosi, koska Kustaata ei kutsuttu palvelukseen.

August kuoli juuri ennen Suomen julistautumista itsenäiseksi valtioksi, heinänteon aikaan vuonna 1917. Leskivaimo Eva kuoli yhdeksän vuotta myöhemmin. Hän ehti nähdä suuren joukon lapsenlapsiaan, joista kolme on oheisessa kuvassa yhdessä Evan tyttären, Idan, kanssa.

Augustin ja Evan lapset

Karl August *13.07.1867, Karjalohja , † 07.08.1882, Karjalohja

Matilda Maria *01.12.1871, Karjalohja , † 12.08.1882, Karjalohja

Kustaa Fredrik *09.11.1874, Karjalohja , † 28.11.1930, Karjalohja

Gabriel Wilhelm *23.03.1878, Karjalohja , † 15.08.1882, Karjalohja

Ida Sofia *01.03.1881, Karjalohja , † 1964, Karjalohja

Maria Mathilda *01.09.1883, Karjalohja , † 1960, Karjalohja

kuuntelussa Bob Dylan : Blood on the Tracks -albumi

Pitäjänräätäli Yrjö Karjalohjalta

Sarjassani salaperäisistä esivanhemmista on vuorossa Karjalohjalla vaikuttanut pitäjänräätäli Yrjö Yrjönpoika. Hänen puolisonsa oli Tallaan kylän ratsutilallisen, Abram Torsteninpojan tytär Sofia.

He menivät naimisiin vuonna 1761 ja seuraavana vuonna syntyi heidän ainoa lapsensa, tytär Maria Forsell. Aluksi perhe asui Immolan kylän Lavialahti -nimisessä torpassa. Torpan seuraava "isäntä" oli muuan Niilo Yrjönpoika.


Rippikirjan mukaan Yrjön perhe asui 1780-luvulla Kukkasniemessä, joka oli Lohjantaipaleen kylään kuulunut alue. Myös pitäjän lukkarilla, Erik Barkmanilla oli siellä asuntonsa.

Saman rippikirjan mukaan Yrjön perheessä asui hänen veljensä, räätäli Juho Yrjönpoika perheineen.

Näin ollen etsittäväksi jää veljesten isä, luultavasti jossain lähiseudulla asunut Yrjö. Rippikirjojen ja haudattujen luettelon ilmoittaman kuoliniän perusteella pitäjänräätäli Yrjö Yrjönpoika olisi syntynyt 1729 ja veljensä Juho 1717. Koska torpat monesti kulkivat Karjalohjan sekä Sammatin seudulla perheen sisällä, tutkittavaksi voitaisiin ottaa myös Lavialahden torppari Niilo. Hän olisi kaikesta päätellen syntynyt 1736.


Olen tätä ongelmavyyhtiä pyrkinyt ratkaisemaan usean vuoden ajan tuloksetta. Karjalohjan rippikirjojen perusteella en ole pystynyt löytämään isä-Yrjöä.

Mielenkiintoista on se, että molemmat veljekset olivat naimisissa ratsutilallisten tyttärien kanssa. Juhon appi oli Makkarjoen rusthollari Abraham Joakiminpoika ja anoppi Kiskon Leilän rusthollarin tytär Kirstin Lunderberg.

Yrjön tytär Maria Forsell meni naimisiin pitäjänseppä Juho Wikströmin kanssa, jonka isä puolestaan oli Kiskon kirkonkylän Viikarin talollinen.

Kaikesta tästä voisi olettaa, että myös veljesten isä oli ollut sidoksissa paikalliseen talollisiin tai rusthollareihin.

Suomusjärven hautausmaalta

Suomusjärven hautausmaalta ollaan hävittämässä kokonaan muutamia hautoja. Eräs niistä on tässä;

Lauri Alfons Jokinen syntyi Suomusjärven Salitun kylän Vanhatalon Triisin torpassa. Hänen isänsä oli torppari Johan Erland Grönlund ja äitinsä tämän vaimo Olga Josefa Lindrot.

Olga Josefan esivanhemmat ovat tämän kirjoittajalle tuntemattomia, mutta Johan Erlandin isä oli Triisin edellinen torppari, Johan Grönlund. Hänen vaimonsa oli nimeltään Eva Josefa Forsten. Heidät oli vihitty Suomusjärvellä 6.7.1857. Evan isä oli Suomusjärven Alhaisten rusthollin torppari Henrik Forsten ja äiti Leena Grundström.

Suomessa on vanha sanonta, jonka mukaan kukaan ei ole kokonaan kuollut niin kauan kuin joku hänet muistaa.

Vaikka Lauri Alfonsin hautapaikka on katoamassa kirkkomaalta, on ainakin allekirjoittaneella tallessa hänen sukunsa tietoja.

Mihin sukuun kuulun?

Monet aloittelevat sukututkijat tuntuvat olevan ymmällään siitä, mihin sukuun he kuuluvat ja mitä pitäisi tutkia.

Jos tehdään muutama matemaattinen laskutoimitus, huomataan helposti, että jokainen meistä omaa jopa 16 esivanhempaa jo neljännessä polvessa taaksepäin. Täten tutkittavaksi jo tuossa vaiheessa tulee 16 eri sukua. Avioliitot kaukaisten sukulaisten kesken saattavat jatkossa pienentää tuota kerrointa (x potenssiin kaksi), mutta kaiken kaikkiaan tutkija törmää valtavaan määrään esivanhempain sukuja 1700-luvulla päästessään.

Kannattaakin tarkkaan miettiä, mitä haluaa tutkia ja miten haluaa rajata kohderyhmänsä. Olen parinkymmenen vuoden aikana koostanut omia sukulaisiani ja tätä nykyä koossa on yli 20,000 nimeä 1400-2000 -luvuilta. Luonnollisesti näin suuri määrä tarkoittaa, että tutkija itse on välillä pihalla kuin lumiukko selvitystensä kanssa. Mielenkiintoista tutkittavaa vain on niin paljon, ettei millään malta tehdä rajauksia :)

Toki suuresta materiaalista on runsaasti apuakin. Olen pystynyt jonkin verran auttamaan toisia harrastelijoita, toki itse olen saanut vähintäänkin saman verran tietoa heiltä itselleni päin. Toisaalta olen pyynnöstä selvityksiä tehdessäni voinut tukeutua jo kerättyyn materiaaliin eikä kaikkea ole tarvinnut etsiä kahteen kertaan.

Sukututkimus on siitä ilkeä harrastus, että se vie paitsi pikkusormen ja käden niin myös koko miehen.....................