Vuosien mittaan Frans Ludvigille ja Gustavalle syntyivät lapset Olga Theodora, Mathilda Amalia, Oskar Napoleon, Gustava Benedicta, Thekla Eugenia, Arthur Ludvig, Elina Sofia, Selma Victoria ja Fritz Leopold.Heistä Oskar Napoleon ja Arthur Ludvig opiskelivat ylioppilaaksi saakka. Arthur täydensi opintojaan valmistumalla farmaseutiksi 1887 ja jatkamalla tämän jälkeen lääket. tiedekunnassa. Hän menehtyi Karjalohjalla tammikuussa 1890 vain 30 vuoden iässä. Oskar Napoleonista ehti tulla Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1881, mutta ura päättyi hänen kuolemaansa toukokuun lopulla 1886. Tuolloin Oskar oli 35 vuoden ikäinen. Hän ehti myös olla useamman vuoden Elias Lönnrotin apuna tämän tehdessä suomi-ruotsi -sanakirjaansa. Vuosien 1882 ja 1885 valtiopäivillä Oskar Napoleon oli suostuntavaliokunnan sihteerinä. Samoihin aikoihin hän toimi postisäästöpankkikomiteassa ja ehtipä mies vielä kirjoittaa useita artikkeleita "Nordisk Familjebokiin" maantieteen sekä historian alalta.
Veljesten sisko Gustava oli harras uskovainen, joka sai päästötodistuksen Turun tyttökoulusta 1872. Seuraavan vuoden aikana hän tuli uskoon tai kuten hän itse asian aikanaan ilmaisi "että me siis olemme uskossa vanhurskaaksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta". Eräänlaisena oppi-isänä hänellä on Karjalohjan silloinen kansakoulunopettajana, joka oli käynyt mm. Helsingin lähetyskoulua. Vuoden lopulla Gustava sitten oli varma tulevasta ammatistaan ja hakeutui Jyväskylän seminaariin valmistuen pian opettajattareksi.
Vuosien mittaan Gustava Ingerman levitti uskonsanomaansa ja teki opetustyötä uutteruudella, mutta 1882 hän piti jäädä sairaslomalle. Ankara sairaus vei hänen voimansa ja lopulta joulun alla hänen piti anoa virkavapautta kevätlukukauden ajaksi. Tämä hänelle Turussa myönnettiinkin, mutta ajalle tyypilliseen tapaan Gustavan piti maksaa viransijaisen palkasta 1/3 lopun tullessa kansakouluhallitukselta.
Ikävä kyllä kirkkoherra Ingermanin jälkeläiset eivät olleet kovin pitkäikäistä sukua. Gustava menehtyi Karjalohjalla sairauden uuvuttamana ja herraansa uskoen marraskuussa 1883 vain 28 vuoden iässä.
Uskovaisen sisaren ja uutterien veljesten joukkoon kuuluu vielä perheen kuopus Fritz Leopold (s. 1869). Hänellä oli ikäeroa vanhimpaan sisarukseen yli 20 vuotta ja oman isänsä hän menetti varhain. Kirkkoherra Frans Ludvig kuoli 1874. Leski Gustava Stening eli yli neljännesvuosisadan leskenä kuollen alkuvuodesta 1901.
Fritz Leopoldista on mainintoja lääninkanslistin toimessa mm. Mikkelissä ja pataljoonan kirjurina Viipurissa. Vaikka hän oli käynyt koulua, ei Fritziä ilmeisesti kiinnostanut Raamatun selitykset tai pidemmät opinnot. Jyväskylästä kerrottiin toukokuussa 1894 seuraavaa;
"Fritz Ingerman, tuo sanomalehtiuutisten kautta ikävän kuuluisaksi tullut nuori mies, oleskeli tämän viikon alussa kaupungissamme ja sai täälläkin muutamilta henkilöiltä narratuksi rahoja, kun ilmoitti olevansa jonkun seuran lähettämä kerääjä. Laukaassa oli hän myöskin esiintynyt ja ilmoittanut nimensä olevan Ekqvist, jota nimeä hän tarpeentullen täälläkin käytti".Jyväskylässä kaupungin järjestyksen valvojat ottivat nopeasti silmiinsä Ingermanin ja hänet määrättiin poistumaan pikaisesti ennen kuin hän hankkisi viattomilta kansalaisilta suurempia "kuoletuslainoja". Miestä kuvailtiin terveen näköiseksi, hieman punatukkaiseksi ja varsin ovelaksi valehtelemaan.
Vuosien mittaan Ingerman joutui jopa vankilaan rötöksistään. Viipurissa 1897 hänet otettiin kiinni, koska hän oli kerjännyt rahaa ovelta ovelle ja sitten käyttänyt saamansa rahat viinaan. Mies esiintyi kaupungissa nimillä Jokinen ja Forsten. Tämä oli kolmas kerta, kun Ingerman yritti kepposiaan Viipurissa ja aina hänet lähetettiin tiehensä kotiseudulleen kruununkyydillä.
Onneksi jossain välissä hän sitten ryhdistäytyi ja 1900-luvun alkuvuosina Fritz vihdoin löysi kunnollisia töitä. Viipurin lääninhallitus otti hänet kanslistiksi 1906. Tätä ennen Ingerman oli tienannut leipänsä rautatieaseman järjestysmiehenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti