Peder Danske

Peder Danskesta itsestään ei ole paljon kerrottavaa. Hänestä, kuten monista muista keskiajan henkilöistä, on jäänyt vain välillisiä tietoja. Lähteissä Pederin nimi mainitaan kahdesti ja silloin vain tyttäriensä Margitin ja Ragnhildin isänä. Lisänimi Danske, tanskalainen, voi tarkoittaa että hän oli sieltäpäin kotoisin, mutta se voi olla myös edellisiltä siirtolaispolvilta periytynyt, sukunimen omaiseksi muuttunut lisänimi. Siihen aikoihin oli Suomessa muitakin Danske-nimisiä henkilöitä, esim. eräs Nigels Danske oli 1353 voudin kutsumana todistajana kun Perniön Pyhäjoki vaihtoi omistajaa, eräs Olof Danske omisti 1400-luvun alussa rälssimaata Ahvenanmaalla ja Björn Danske puolestaan 1423 Hämeenlinnan lähettyvillä. Näiden henkilöiden mahdollista yhteyttä Peder Danskeen ei tiedetä.

Suomessa oli keskiajalla ainakin kolme Tanskila-nimistä rälssitilaa: Oripäässä, Merimaskussa ja Raision Tahviossa ja sen lisäksi Sauvon Danskekulla. Raisin Tahvion Tanskila näyttääkin kuuluneen Pederille, sillä eräs hänen perillisistä omisti sen myöhemmin 1540. Lisäksi oli joku etunimeltään tuntematon Danske omistanut merransijoja Raision Lietteenruonassa. Peder omisti lisäksi Merimaskun Kuuslahden ja Rymättylän Brunilan. Molemmat kylät sijaitsivat kokonaan rälssimaalla, joten niiden rälssiluonto periytyy kaukaa. Maahanmuuttaja ei olisi onnistunut ostamaan kokonaisia kyliä, joten omistusoikeuden on täytynyt perustua joko edellisten sukupolvien tai vaimon perintöön. Merransijojen omistamisen perusteella arvioituna Peder siis ilmeisesti asui Raision Tanskilassa. Porvoon Hagassa ja Kräpelbyssä Peder Dansken hallussa näyttää lisäksi olleen oletetun apen Peder Svärdin entiset osuudet kyliin.

Pederin puoliso oli nähtävästi Margareta Pederintytär Svärd, sillä Peder Dansken tytär Ragnhild antoi myöhemmin suostumuksensa Porvoossa sijainneiden, aikanaan Peder Svärd vanhemmalle kuuluneiden maiden luovutukseen. Margaretan avioliitto Peder Dansken oli solmittu ennen vuotta 1410, sillä tytär Karin näyttää ollen naimisissa jo 1420-luvulla. Pederin mahdollinen leski Margareta Svärd avioitui uudelleen Erik Jönsinpojan kanssa, mutta jäi vuoteen 1420 mennessä toistamiseen leskeksi. Margaretan veli Henrik Svärd karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa 140 mk ja sai sen edestä tilan Naantalin Ailosista.

Pederillä (ja Margaretalla, jos oletamme Pederin olleen aviossa vain kerran) oli kolme tytärtä:

1.    Karin, Kadrin Pederintytär, joka peri 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi ollut tasapainossa; oli syntynyt ennen vuotta 1410, sillä hän oli naimisissa jo 1420-luvun alkupuolellla ja näyttää ollen sisarista vanhin. Hän oli leski 1451 ja kuoli ennen vuotta 1484. Pso. asemies, Merimaskun Finnilän Finnvid Jönsinpoika.
2.    Margit Pederintytär peri Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, oli leski 1466, pso. asemies, Naantalin Luonnonmaan Filpus Jönsinpoika, Jägerhorn af Storby-sukua.
3.    Ragnhild Pederintytär, jolle tuli Porvoossa sijainnet maat sekä kolmannekset Kuuslahdesta ja Brunilasta; hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut tulivat Margitin haltuun. Pso. asemies Paval Skytte. Ragnhild mainittiin asiakirjoissa vain kerran 1467, jolloin hän luovutti miehensä kanssa Naantalin luostarille tyttärensä proventiksi, elatukseksi, Porvoon Hagasta ja Kräpelbystä “niin paljon maata kuin vanhalle Peder Svärdille vanhastaan oli kuulunut”.






Kiitos RR!