Sukunimen periytyminen

Hämeenlinnan rk 1831-1836

Sarjassamme nettilöytöjä osuin jälleen kerran helsinkiläisen Pekka Järvisen kotisivuille, joilla hän esittelee mm. Rengon Ahoisten kylän Talpilan talon jälkeläisiä vuodesta 1731 lähtien. Olin jo aikaisemmin bongannut Pekan asiapitoisilta sivuilta Lohjan Kiertilän kylän talollisen, Niilon ja hänen vaimonsa Kirstin jälkeläisiä. Kirsti oli kotoisin Lohjan Roution rusthollista, vaikka hän ei käyttänytkään suvun vakiintunutta Rautell-nimeä. Pariskunnan lapsista Anna syntyi vuonna 1759 ja avioitui helmikuussa 1783 Rengon Oinaalan Hakkolan talon isännän, Risto Ristonpojan kanssa. Tästä liitosta ehti syntyä viisi lasta ennen Riston kuolemaa vuonna 1795. Seuraavana vuonna Annan nai Hakkolan uusi isäntä, Erkki Erkinpoika. Hänen kanssaan Anna sai vielä kaksi lasta.

Annan seitsemästä lapsesta nuorin oli helmikuussa 1800 syntynyt Tuomas. Hän meni kesällä 1828 naimisiin naapuritalo Talpilan tyttären, Hedvigin kanssa. Asuttuaan kotikylässä muutaman vuoden, muutti hän perheineen Hämeenlinnan kaupunkiin joulun alla 1831. Seuraavana vuonna hänet mainitaan ajurin ammatissa. Todennäköisesti Tuomas oli ahkera työmies, sillä hän hankki omistukseensa Myllymäeltä talon nro 166. Hämeenlinnan vuosinaan Tuomas otti käyttöön sukunimen Rautell. Tämä on hyvin mielenkiintoista, sillä sukunimihän periytyi tässä tapauksessa Tuomakselle hänen äidinäitinsä isältä eli peräti kolmen sukupolven takaa. Useat Rautell -suvun jäsenet olivat tuohon aikaan vauraita rusthollareita mm. Tenholassa. Joskus 1600-luvun lopulla Turun Akatemiassa opiskeli peräti neljä Rautellin veljestä ja avioliittojen kautta jälkeläiset verkostoituivat tanakasti ruotsia puhuvan Uudenmaan säätyläistöön. Ehkäpä Tuomaksella oli tietoa pikkuserkkujen ja kaukaisempien sukulaisten myöhemmistä vaiheista. Tätä kautta hän saattoi intoutua ottamaan itselleen "arvostetun" nimen.

Rengon vuosina syntyi Tuomakselle ja Hedvigille kaksi lasta; poika Erik ja tytär Susanna. Hämeenlinnassa he saivat seuraa pikkusisko Ceciliasta, joka kuitenkin menehtyi muutaman kuukauden ikäisenä. Susanna Rautellin nai 1853 hämeenlinnalainen porvari Juho Sandbäck, joka oli syntyjään rusthollarin poika Parolasta. Myllymäen talo siirtyi Tuomaksen kuoltua "spishållare" Sandbäckille saadeen lopulta uuden numeron 212.

Isoveli Erik Rautell oli siskoaan pari vuotta vanhempi. Hän opiskeli Hämeenlinnan triviaalikoulussa vuodesta 1839 lähtien ja siirtyi 1849 Turun kymnaasiin. Ylioppilas Erikistä tuli 1853 ja paria vuotta myöhemmin hänet vihittiin papiksi. Hänen puolisokseen vihittiin Prunkkalan kappelista eli nykyisen Auran pitäjästä kotoisin ollut Amanda Gustava Waldstedt vuoden 1859 alussa. Avioliitto päättyi Amandan kuolemaan 1865. Lopulta Erik Rautellista tuli Somerniemen pitäjänapulainen ja siellä hän myös kuoli helmikuussa 1895.


Äiti Hedvig Erkintytär oli kuollut kuumeeseen jo 1833 ja pian tämän jälkeen Tuomas Rautell nai tämän sisaren, Susannan. Susanna Erkintytär oli ollut naimisissa Rengon Oinaalan Orkolan isännän, Tuomas Joosepinpojan kanssa ja jäänyt leskeksi 1833. Kummallakaan Tuomaksella ei ollut yhteisiä lapsia Susannan kanssa. "Ajurin vaimo" Susanna kuoli kuumeeseen Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnassa huhtikuussa 1848.